Olen saapunut sijoittajan polullani ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa siihen pisteeseen, että koen järkeväksi lopettaa uusien sijoitusten tekemisen. Tähän on kolme syytä:
1.) sijoitusvelan määrä
2.) portfolion nykyinen arvo
3.) elämästä nauttiminen
Käydäänpä nämä lävitse...
Sijoitusvelka
Vuoden 2021 lopussa salkussani ei ollut vierasta pääomaa kuin 1% ja tavoitteeni oli päästä myös tuosta pienestä määrästä eroon uusien säästöjen avulla. Osakemarkkinat kääntyivät kuitenkin laskuun ja aloitin tämä vuoksi osakeostot. Laskun jatkuessa kiihdytin uusien sijoitusten tekemistä aina tälle viikolle saakka, jotka rahoitin lähes kokonaan velkarahalla. S&P500 indeksi teki vuonna 2022 tappiota -18%. Toistaiseksi kurssipohjat olivat vuoden 2022 lokakuussa, josta kyseinen indeksi on noussut jo noin +16%. Uusien sijoitusten rahoittamisen lisäksi nostin 50 000 euroa velkaa, maksaakseni edeltävän vuoden pääomatuloverot kryptojen myynneistä.
Sijoitusvelan käyttö lähti itseltäni kuitenkin käsistä riskienhallinnan näkökulmasta, kun innostuin salkkuni kasvattamisesta alentuneilta kurssitasoilta. Tänään salkkuni markkina-arvosta peräti 53% on vierasta pääomaa, josta suurin osa on luottolimiittiä sijoitusteni ollessa vakuutena. Olen siiis erittäin haavoittuvassa asemassa mikäli osakekurssit lähtisivät nyt reippaaseen laskuun ja joutuisin mahdollisiin pakkomyynteihin. Muilta osin olen kyllä sinut sijoitusvelan kanssa. Toki sijoitusvelan korkojen mahdollinen merkittävä nousu on myös huomioon otettava toinen iso riski. Olen nyt Nordnetin superluoton hopea-tasolla. Kuukausittainen korkokulu on noin 1 100 euroa ja omistamieni tuotto-osuudellisten etf:ien jakamat osingot kattavat tuosta noin puolet. Loput korot maksan uusilla säästöillä, joilla kykenen lyhentämään myös sijoitusvelkaa vähintään 600 eurolla kuukaudessa, mutta todennäköisesti useimpina kuukausina noin tuhannella eurolla.
Olen sitä mieltä että sijoitusvelan hallittu käyttö on järkevää, kunhan tietää mitä on tekemässä ja riskit ovat hallinnassa. Ja velan vakuutena on mieluiten jotain muuta, kuin volatiilit osakkeet. Viime vuonna nähty kurssilasku ei ollut vielä kovin voimakas, eivätkä osakkeiden arvostustasot laskeneet lähellekkään niin alas, että se olisi oikeuttanut ottamani velkavivun suuruutta. Tällä hetkellä koen että osakkeiden arvostustasot ovat melko neutraalit, eli eivät halvat mutta ei erityisen kalliitkaan. Enkä myöskään usko että tulemme enää palaamaan lokakuun kurssipohjien alle, mikäli mitään uutta yllättävää kriisiä tai uhkaa ei ilmaannu. Niinpä kun velka on nyt otettu ja sijoitukset on tehty, niin en ole niitä aikeissa myydä. Vaan yritän alentaa riskitasoa uusilla säästöillä ja luottamalla markkinoiden positiiviseen kehitykseen, joka alentaa velan suhteellista määrää. Sekä tietysti pistämällä lisävelkaantumiselle nyt täyden stopin. Vaarallisilla vesillä tässä nyt siis ollaan ja tuurilla seilataan!
Portfolion nykyinen arvo
Sijoitusteni kokonaisarvo on nyt 780 000 euroa, josta omaa-pääomaa on 368 000 euroa ja vierasta-pääomaa 412 000 euroa (Nordnetin luottolimiitti 378 000€ ja 34 000€ korotonta lainaa muualta). Mikäli osakemarkkinat tulevat tuottamaan historiallista keskimääräistä tuottoa, niin tuo 780 000 euron pitäisi kaksinkertaistua alle 10-vuodessa. Tällöin minulla olisi noin 1,5milj. euron arvoinen osakesalkku ja olisin mahdollisesti saanut pienennettyä sijoitusvelan määrää noin 300 000 euroon. Tällöin velkavipu olisi huomattavasti nykyistä siedettävämpi 20% ja oma-pääoma 1,2milj. euroa. Eli olisin taloudellisesti riippumaton.
Tämän laskelman perusteella, minun ei siis ole myöskään enää järkevää tehdä uusia sijoituksia, koska minun pitäisi päästä tavoitteeseen muutenkin. Päinvastoin minun olisi mahdollista tehdä jopa pieniä myyntejä, jolloin saisin velkatasoa alemmas ja silti minun olisi mahdollista yltää miljoonan euron tavoiteeseeni. Olen siis hyvin optimistinen tulevaisuuden suhteen, kunhan markkinat eivät tänä aikana romahda suuresti alle nykyisten kurssitasojen.
Olen myös suhteellisen tyytyväinen salkkuni nykyiseen allokaatioon. Omistan pelkästään osakeindeksisijoituksia ja näistä kaikki seuraavat melko järkevää indeksiä. Mikäli verrataan koko maailman kattavaan indeksiin, niin olen selkeässä alipainossa kehittyvissä markkinoissa, sekä Yhdysvaltojen ja pohjoismaiden ulkopuolisissa kehittyneissä maissa. Eli toisin sanoen olen ylipainottanut S&P500 ja Nasdaq 100 -indeksejä, kuten myös Suomea, Ruotsia ja Tanskaa. Nykyinen allokaationi heijastaa hyvin omaa näkemystäni siintä, millainen on hyvin hajautettu indeksisalkku siten, että se on painotettu omilla näkemyksilläni saadakseni mahdollisesti ACWI IMI -indeksiä parempaa tuottoa pitkällä tähtäimellä.
Yhdysvallat ja pohjoismaat ovat poliittisesti vakaita ja omistamisoikeuksien kannalta luotettavia maita, joiden osakemarkkinoiden tuottohistoria on erinomainen. Maailman laadukkaimmat, innovatiivisimmat ja dynaamisimmat yhtiöt ovat tänäpäivänä Yhdysvalloissa, enkä näe tilanteen aivan heti muuttuvan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tilanne kuitenkin voisi muuttua merkittävästikkin. Siksi omistan myös laajempia maailma indeksejä. Suomen ja Ruotsin indeksirahastojen ensisijainen vahvuus on taas niiden verotehokkuus, koska osingot sijoitetaan uudelleen täysimääräisesti ilman lähdeverojen maksamista.
En myöskään usko faktorisijoittamisen tuovan ylituottoa, ainakaan korkeampien kulujen ja riskien huomioimisen jälkeen. Ja ennenkaikkea en usko kykeneväni itse pitämään faktori etf:iä salkussani pitkien alituottojaksojen ylitse. Erilaisista teema-etf:istä puhumattakaan, joihin en luottaisi lainkaan.
Koen siis nykyisen salkkuni olevan itselleni juuri sopiva nykyiseen tilanteeseeni, näkemyksiini, sekä omaan psykologiaani nähden. Se on erittäin laajasti hajautettu, mutta kuitenkin näkemystä ottava. Allokaation suhteen pystyn nukkumaan yöni hyvin ja olemaan stressaamatta liikaa.
Salkun instrumenttikohtainen koostumus on kuitenkin useiden eri tekijöiden summa. Siihen on vaikuttanut mm. Nordnetin superluoton hajautusvaatimukset, etf:ien vakuusarvot, etf:ien ominaisuudet (esim. kulut, kotipaikka, fyysinen/synteettinen, rahastoyhtiö, osingonjako), sekä omat näkemykseni varsinaisista indekseistä. Etf valintani toki sisältävät merkittävästi erinäisiä kompromisseja ja jos nyt tekisin sijoitukset uudelleen, niin ne olisivat aivan varmasti yksittäisten etf:ien osalta nykyisestä poikkeavia, mutta suuressa kuvassa allokaatio olisi kuitenkin hyvin lähellä vallitsevaa tilannetta. Alla kuva salkkuni nykyisestä allokaatiosta, joka on jaettu eri osiin seurattavien indeksien mukaisesti helpottamaan kokonaisuuden hahmottamista. Pintaa syvemmältä tarkasteltuna salkkuni koostuu yhteensä 17:sta eri etf:stä ja kolmesta eri indeksirahastosta.
 |
| Portfolioni allokaatio 4/2023 |
Elämästä nauttiminen
Säästämisessä ja sijoittamisessa ei ole mitään järkeä, jos ei osaa nauttia elämästä, sekä taloudellisen riippumattomuuden vapaudesta. Itselleni nykyhetkessä eläminen on ollut haastavaa ja olen kurjistanut elämääni liikaa päästäkseni taloudellisiin tavoitteisiini, sekä murehtimalla talousasioita. Olen viimeaikoina yrittänyt sisäistää nykyhetken tärkeyttä ja matkasta nauttimisen taidon merkitystä. Vaikka lykätty tarpeiden tyydytys on sinällään tärkeä taito elämässä, jotta voisi saavuttaa erinäisiä asioita, niin läheskään kaikkea ei missään tapauksessa kannata lykätä tulevaisuuteen. Yksi hyvä kirja tästä aiheestä on "Die With Zero: Getting All You Can from Your Money and Your Life", jonka suosittelen kuuntelemaan tai lukemaan.
Niinpä myös tämä elämänhallinnallinen pointti tukee päätöstäni lopettaa uusien sijoitusten tekeminen. Haluan fokukseni keskittyvän raha-asioiden ulkopuolelle ja alkaa nauttia elämästä entistä enemmän, enkä kituuttaa tai murehtia. Talous ja sijoittaminen ovat erittäin mielenkiintoisia aiheita joista sinällään pidän ja olen kiinnostunut, mutta samalla niiden seuraaminen ja pohtiminen alentavat elämänlaatua lisäämällä stressiä, epävarmuutta, huolestuneisuutta ja jopa vihaa. Liika tieto siis lisää tuskaa ja kompleksisuutta, sekä voi usein aiheuttaa analyysihalvauksen (analysis paralysis)! Lisäksi markkinoiden liika seuraaminen saa sijoittajat usein tekemään impulsiivisia lyhyen aikavälin päätöksiä, joiden seuraukset useimmiten ovat pitkässä juoksussa negatiivisia. Eräiden tutkimustenhan mukaan kuolleiden ihmisten osakesalkut ovat tuottaneet kaikista parhaiten ja toisella sijalla ovat ne, ketkä ovat unohtaneet omistavansa sijoituksia.
Olen yrittänyt pohtia mitä haluaisin elämälläni tehdä, mutta en ole vielä oikein löytänyt siihen vastausta. Kaikista eniten haluaisin löytää sopivan elämänkumppanin, mutta sellaisen löytäminen vaikuttaa lähes mahdottomalta. Olen myös pohtinut että kun olen lähempänä taloudellista riippumattomuutta, niin muuttaisin elämäntyyliäni siten että asuisin ja työskentelisin kesät Suomessa ja talvet eläisin leppoista, mutta aktiivista elämää jossain aurinkoisemmissa maisemissa. Koleat ja pimeät talvet tuntuvat nimittäin itsestäni vuosi vuodelta ankeammilta, enkä saa tällöin aikaiseksi oikein mitään. Mikäli talvet viettäisi halpojen elinkustannusten maissa, niin parhaassa tapauksessa kesänajan tienestit Suomesta jopa kattaisivat lähes koko vuoden kustannukset. Varsinkin kun verotus pysyisi tällöin matalana. Niinpä minun ei tarvitsisi edes olla taloudellisesti täysin riippumaton. Lisäksi jos myisin asuntoni, jäisi minulle asuntovelan jälkeen noin 30 000€ matkarahaa. Toki en kyllä viihtyisi koko talvea yksin ilman matkaseuraa, mutta ehkä kaakkois-aasiasta löytyisi joku englantia hyvin osaava mukava ja söpö tyttö?
Yhteenveto
Olen tyytyväinen nykyisiin sijoituksiini, mutta riskitasoni velan suhteen on aivan liian korkea. Tiedostan että tämä voi ajaa minut turmioon, joten haluan velkamäärän suhteellisen prosenttiosuuden putoavan merkittävästi nykyisestä. Tavoitteenani ei ole velattomuus, vaan se että omaisuuteni on tehokkaasti ja järkevästi allokoitu, ilman ylisuuria riskejä. Käyttäytymiseni on kuitenkin ollut sellaista, että olen ajanut itseni aina yhdestä riskistä seuraavaan. Milloin olen all-in kaivososakkeissa - milloin kryptoissa ja sitten kun onnistun mukamas lopettamaan spekuloinnin, niin huomaankin vivuttaneeni turvalliset indeksisijoitukset äärimmilleen ja olevani taas veitsenterällä.
No... jatkossa pyrin nauttimaan entistä enemmän elämästä ja olemaan seuraamatta liikaa markkinoita, taloutta tai edes normaaleja uutisia. Kuluttamani sisällön haluaisin olevan enemmän ajatonta viisauta, filisofiaa, historiaa ja tulevaisuuden isoja visioita, eikä merkityksetöntä 24/7 -kohinaa.
Oman talouteni ylijäämän tulen ohjaamaan täysimääräisesti velkojen lyhentämiseen, mutta en halua tästäkään stressata liikaa. En voi kuitenkaan täysin unohtaa sijoituksiani ja jättää niitä oman onnensa nojaan, jotta velkapommi ei räjähtäisi käsiini tietämättäni. Kesällä aion ulkoilla paljon, nauttia lämmöstä ja auingosta, sekä noudattaa terveellisiä elämäntapoja liikunnan, ravinnon ja unen suhteen.
Aurinkoista kevättä ja tulevaa kesää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti