Osakkeet tuottavat huonommin kuin riskitön korko

Yksi itsestäänselvyytenä pidetty seikka sijoittajien keskuudessa on ollut se, että osakkeet tuottavat korkoja paremmin. Kuitenkin vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan tyypillinen osake on tuottanut Yhdysvalloissa huonommin, kuin riskitön korko.  

Kyseessä on professori Hendrik Bessembinderin tekemä tutkimus, joka lähti liikkeelle hänen oppilaansa leikkimielisestä kysymyksestä, että "-Tuottavatko osakkeet riskitöntä korkoa paremmin?"

Tutkimusaineistona käytettiin kaikkia Yhdysvaltalaisia pörssiosakkeita vuodesta 1926 alkaen, niiden listautumishetkestä vuoteen 2016 saakka tai siihen pisteeseen kun ne jostain syystä poistuivat pörssilistalta. Tutkimushorisontti on siis ollut 90-vuotta ja on sisältänyt noin 26 000:n eri yhtiön osakkeita. Tutkimuksessa verrattiin näiden osakkeiden tarjoamaa kokonaistuottoa (arvonnousu + osingot uudelleensijoitettu), USA:n valtion velkapapereiden riskittömään korkotuottoon.

Tutkimustuloksia voidaan pitää hätkähdyttävinä ja ne antavat jokaiselle sijoittajalle pohtimisen aihetta, kun mietitään omia sijoitusstrategioita. Kävi nimittäin ilmi, että jopa 58% osakkeista on tuottanut riskitöntä korkoa huonommin ja 38% on tuottanut vain hieman paremmin. Tutkimuksen 26 000:sta osakkeesta ainoastaan 4,3%, eli 1092 -osaketta on tuottanut selvästi riskitöntä korkoa paremmin niiden pörssihistoriansa aikana ja ovat vastuussa koko osakemarkkinoiden paremmasta historiallisesta tuotosta riskittömään korkoon nähden. Ja näistä 1092 -osakkeesta ainoastaan 90 on vastuussa dollarimääräisesti mitattuna puolesta osakemarkkinoiden tarjoamasta ylituotosta. Toisin sanoen puolet Yhdysvaltojen vuosien 1926-2016 osakemarkkinoiden kokonaistuotosta, joka ylitti valtion riskittömän korkotuoton on seurausta ainoastaan 0,33-prosentin osuudesta kaikista listatuista osakkeista.  

Koska normaalin kuolevaisen sijoittajan näkökulmasta yhtiöiden koko pörssielinkaaren tuotto ei välttämättä ole niin merkittävä, tutkittiin myös 10-vuoden ajanjaksoja. Näiden tarkasteluiden lopputuloksena oli se, että noin kolmasosa osakkeista on tuottanut riskitöntä korkoa paremmin. Osakkeiden mediaanituotto on kuitenkin ollut ainoastaan 1,5%, kun riskitön korko on tuottanut samalla ajanjaksolla 1,7%. Sittemmin tätä tutkimusta on päivitetty ja on tultu siihen tulokseen, että tämä "voittaja vie kaiken" -ilmiö on vain vahvistumaan päin. 

Koska vain pieni joukko osakkeita vastaa koko osakemarkkinoiden hyvästä pitkän aikavälin tuotosta, on melko selvästi tehtävissä johtopäätös, että menestyäkseen osakesijoittajana on valittavana kaksi vaihtoehtoa. Joko rakentaa osakepoiminnan avulla portfolion, mihin omien taitojensa avulla kykenee valitsemaan näitä harvinaisia voittajaosakkeita tarpeeksi isolla painolla tai sitten sijoittaa laajasti hajautettuun passiiviseen osakeindeksirahastoon, jonka osakekorista nämä voittajaosakkeet tulevat aina löytymään ja kehittyessään nousevat suurempaan painoon allokaatiossa. Se on kuitenkin mielestäni täysin selvää, että pitkällä aikavälillä osakepoimija joka valitsee portfolioonsa laajan kokoelman eri osakkeita, poimien kyytiin esimerkiksi laajasti eri toimialoja ja defensiivisiä sekä kasvavia yhtiöitä sekä osinko-osakkeita tulee häviämään vertailuindeksille. Tämän tyyppinen osakepoimija voi tehdä valintoja hyvinkin analyyttisesti ja sinällään rationaalisestikkin, sekä kokonaisuus voi vaikuttaa erinomaiselta, mutta tilastot puhuvat selvästi tälläisen strategian onnistumista vastaan. Voi toki olla että näinkin tulee saavuttamaan hyvää tuottoa, mikäli ajoitus osuu kohdilleen ja onni on muutenkin mukana. Fakta on kuitenkin se, että mitä pidemmästä ajanjaksosta on kyse, sen epätodennäköisemmäksi osakepoiminnalla tehdyn ylituoton mahdollisuus laskee, vaikka kuinka analysoisi yhtiöitä vaikkapa tunnuslukujen perusteella. Erityisesti kun ottaa huomioon vielä kulut ja verot, sekä yhä kasvavan kilpailun markkinoilla.

Ainakin yksi vasta-argumentti voisi olla ajoittaminen ja useiden vuosikymmenten mittaisen "osta ja pidä -strategian unohtaminen. Mikäli esimerkiksi ostaa yhtiöitä niiden kasvuloikkien alkupäästä ja onnistuu vielä mahdollisesti myymään huipulla ja hyödyntämään markkinoiden syklejä. Sekä vaihtamaan osakkeita menneisyyden menestyjistä, tulevaisuuden voittajiin oikeilla hetkillä, voisi tuotot olla erinomaisia. Kuitenkin useat muut tutkimukset ovat osoittaneet ajoittamisen olevan käytännössä lähes mahdotonta ja tämäkin strategia vaatii ainakin hetkellisten voittajaosakkeiden löytämistä.

Mikäli luottoa omiin taitoihin kuitenkin löytyy ja aikoo menestyä osakepoimijana on keskityttävä pelkästään voittajien metsästämiseen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa laadukkaita yhtiöitä, joiden liiketoiminta skaalautuu ja ne omaavat vahvat kilpailuedut, sekä tulevaisuuden trendit ovat heidän puolellaan ja ne kykenevät kasvamaan voitollisesti markkinoita nopeammin. Lisäksi mukana on oltava myös tilkka tuuria ja ennustajan lahjoja.

Itse en usko tehokkaisiin markkinoihin kuin ehkä heikkona tai keskivahvana teoriana. Mutta uskon kuitenkin siihen, että osakepoiminnalla edes markkinatuoton saaminen, mutta varsinkaan vertailuindeksin voittaminen vuosikymmenten ajanjaksolla on äärimmäisen vaikeaa puhtaasti omien taitojen avulla. Niinpä loogisin ja no-brainer valinta on lähtökohtaisesti aina passiivinen indeksisijoittaminen. Vain äärimmäisen pieni joukko sijoittajia onnistuu voittamaan markkinat, kun tarkasteluajankohdaksi otetaan heidän koko sijoitusuransa ja pyritään vielä poistamaan tuurin vaikutus tuotoista.