sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Sijoitussuunnitelma (2019)

Alkusanat

Sijoitusharrastukseni alkoi vuonna 2007 epämääräisellä suoralla osakesijoittelulla ja kaikenlaisten rahastojen veivaamisella. Vuonna 2012 yritin ryhdistäytyä ja aloitin siirtymisen kohti passiivista indeksisijoittamista. Tein erilaisia allokaatiotavoitteita, mutta kunnollisen sijoitussuunnitelman sain aikaiseksi vasta vuonna 2014. Valitettavasti kurinalaisuuteni ei kuitenkaan kestänyt kauaa ja vuonna 2015 julistin osakemarkkinoiden (erityisesti USA:n) olevan ylihinnoiteltu ja laskumarkkinan olevan kohta ovella. Tämän näkemykseni seurauksena aloitin spekuloinnin maakohtaisilla (mielestäni alhaisen arvostustason) etf:illä (Venäjä, Nigeria, Kreikka yms.) ja erittäin riskisillä pienten kaivosyhtiöiden osakkeilla (2016), sekä kryptovaluutoilla (2017). 

Ajatuksenani oli tuolloin vuonna 2015 palata takaisin indeksisijoittajaksi edessä oletettavissa olevan romahduksen jälkeen ja että spekulointi kestäisi vain rajoitetun ajan. Nyt (syys-joulu 18) useat osakeindeksit laskivat noin -20% ath-tasoilta ja mielipiteeni indeksisijoittamisen järkevyydestä, sekä ajoittamisen typeryydestä on taas kirkastunut takaisin mieleeni. Myös sijoitustulokseni yli vuosikymmenen mittaisesta historiastani puhuvat karua kieltään onnistumisestani sijoittajana. Näistä syistä johtuen olen aloittanut come backin tekemisen uusien säästöjen avulla indeksisijoittamisen pariin, vaikka en nykyistä markkinatilannetta erityisen houkuttelevana näekkään. Tällä kertaa aion kuitenkin myös todella pysyä passiivisena indeksisijoittajana ja oikeasti lopettaa tämän käsittämättömän häröilyn!!! Selailin vanhoja kirjoituksiani ja ei voi kuin nauraa sille, miten lyhytjänteisesti ja hölmösti olen salkkuani veivaillut, vaikka olen jatkuvasti puhunut pitkäjänteisyydestä ja suunnitelmallisuudesta. Sanat ja teot eivät kertakaikkiaan ole kohdanneet!

...Mutta nyt varsinaiseen sijoitussuunnitelmaan:

Tavoite

Ensisijaisena tavoitteenani on edelleenkin taloudellinen riippumattomuus vuoden 2032 loppuun mennessä. Tällöin sijoitusteni netto-arvon tulisi olla vähintään miljoona euroa. Tähän päästäkseni minun on sijoitettava kuukausittain vähintään 1000 euroa uutta pääomaa salkkuuni ja saatava 10% oman pääoman vuosittainen tuotto, mitä voidaan pitää nykyisessä markkinatilanteessa erittäin haastavana ja jopa mahdottomana. Alhaisempaa tuottoprosenttia voidaan yrittää kompensoida suuremmalla säästöasteella tai muilla tämän sijoitussuunnitelman mahdollistamilla keinoilla.
(1/2019 olen tavoitetta jäljessä noin 30 000 euroa)

tavoite
Tavoitteena miljoona euroa vuonna 2032

Strategia

Sijoitussuunnitelmani perustuu sijoitusteoriaan ja sijoitusfilosofiaani. Strategiana on yksinkertainen ja tehokas passiivinen "osta ja pidä" -osakeindeksisijoittaminen.

Allokaatio

Perusallokaation on oltava vähintään 100% osakkeissa. Portfolion tulee olla globaalisti hyvin hajautettu ja sen tulee sisältää kaikenkokoisia yrityksiä. Tavoitteena on maantieteellisesti sijoittaa suunnilleen markkina-arvo painotuksen mukaisesti, kuitenkin siten että kulut saadaan pidettyä mahdollisimman alhaalla, portfolion kokonaisuus suhteellisen yksinkertaisena, eikä mikään yksittäinen etf saa ylittää 20% salkusta (jotta säilytetään mahdollisuus Nordnetin superluottoon). Allokaatiolla ei saa ottaa kantaa minkään maantieteellisen alueen, toimialan, faktorin, fundamenttiperusteen tai markkinanäkemyksen suhteen.

Osakkeiden allokaatiotavoite on alla olevan kaavion mukainen. Tätä jakaumaa ei saa muuttaa, ellei maailman osakemarkkinoiden markkina-arvopainotteisissa indekseissä tapahdu merkittäviä muutoksia, jotka poikkeaisivat selvästi tavoitellusta. (Erillinen Suomi-rahasto on mukana ainoastaan sen erinomaisen kulu- ja verotehokkuuden ansiosta ja jos tämä etu poistuisi, voidaan erillisestä Suomi painotuksesta luopua harkintaa käyttäen. Erillinen USA-rahasto on mukana sen pienen hallinnointipalkkion takia ja siksi että saisin pidettyä yksittäisten rahastojen painot alle 20-prosentissa.)


Yllä olevaan allokaatioon pääsemiseksi, käytetään alla olevan kaavion mukaisia indeksi- ja indeksiosuusrahastoja. Mikäli rahastojen hinnoittelussa tai tarjonnassa tapahtuu muutoksia, voidaan niitä hyödyntää ottamalla myös uusia indeksi(osuus)rahastoja portfolioon. Käytettävien rahastojen on oltava rakenteeltaan fyysisiä ja osingot automaattisesti uudelleensijoittavia.


50% Maailma, kehittyneet markkinat, large cap
  • 16,7% EUNL
    • iShares, TER 0,2%, Nordnet kk-säästö
  • 16,7% XDWD
    • X-trackers, TER 0,19%, Nordnet kk-säätö
  • 16,7% LCUW
    • Lyxor, TER 0,12%, normaalit toimeksiannot

18% Maailma, kehittyneet markkinat, small cap
  • 18% IUSN
    • iShares, TER 0,35%, normaalit toimeksiannot

12% Kehittyvät markkinat
  • 12% IS3N
    • iShares, TER 0,18%, Nordnet kk-säästö

5% OMXH25
  • 5% Superrahasto Suomi
    • Nordnet, TER 0,00%, Nordnet kk-säästö

15% S&P500
  • 15% SXR8
    • iShares, TER 0,07%, Nordnet kk-säästö

Tavoiteallokaationi mukainen portfolio Morningstarin X-Rayssä.

Kaupankäynti

Uusia sijoituksia tehdään ansiotuloista säästämällä kuukausittain allokaatiosuunnitelman mukaisesti. Kulut on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaalla, eikä yksittäisen toimeksiannon hinta saa olla yli 0,8%. Kaupankäynnissä tulee hyödyntää mahdollisuudet ilmaisiin toimeksiantoihin (Nordnet kk-säästösopimukset). 

Niinä kuukausina kun sijoitetaan IUSN-etf:ään, tulee koko kuukauden sijoitussumma keskittää kulujen minimoimiseksi kokonaan tähän yhteen sijoituskohteeseen. Koska myöskään LCUW-etf ei sisälly etf-kuukausisäästösopimukseen, siihen ei normaalisti sijoiteta jos salkun lainoitus ei sitä edellytä tai kerralla ei olla sijoittamassa yli 3 000 euron summaa. LCUW:n alipainotus korvataan tällöin nostamalla EUNL ja XDWD -etf:ien painoja siten, että maailman kehittyneiden markkinoiden isojen yhtiöiden paino pysyisi kuitenkin tavoitellussa 50-prosentissa.

Salkkua tulee tasapainottaa lähtökohtaisesti vain ostojen avulla. Sijoitukset ovat periaatteessa ikuisia, eikä niitä saa lähtökohtaisesti myydä. Erittäin tarkkaa harkintaa käyttäen myyminen on kuitenkin poikkeustapauksena mahdollista seuraavista syistä: 
1.) Salkun tasapainottamiseksi, mikäli se on superluoton käytön takia taloudellisesti kannattavaa 
2.) Sijoituslainan lyhentämiseksi, mikäli se ei onnistu uusien säästöjen avulla ja on perusteltua
3.) Elinkustannusten kattamiseksi, mikäli taloudellinen riippumattomuus on saavutettu 
4.) Muusta oikeasti pakottavasta syystä

Omaa pääomaa sijoitettaessa markkinoita ei saa ajoittaa. Mikäli sijoitettavaksi saadaan kerralla suuria summia käteistä (yli 12 000€), on nekin lähtökohtaisesti sijoitettava välittömästi osakkeisiin. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin käyttää tilannekohtaista harkintaa ja hajauttaa ostot ajallisesti, mikäli markkinatilanne antaa siihen aihetta.

Velkavipu

Pörssiromahduksia voi yrittää hyödyntää käyttämällä vierasta pääomaa. Se tulee tehdä pörssin suhdannekierron oletetulla alkupuoliskolla ottamalla maltillisesti halpaa ja pitkäaikaista sijoituslainaa, mikäli osakkeiden arvostustasot ovat historiallisesti tarkastellen alhaalla ja tuotto-odotus korkealla.

Tällöin on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan ja varautua vielä kauan jatkuvaan kurssilaskuun. Velkavipua on kyettävä pitämään useita vuosia, tai jopa vuosikymmeniä, jotta mahdollisesti huonosti osuvan ajoituksen negatiivinen vaikutus saataisiin minimoitua. Pakkomyynteihin ei saa missään tapauksessa päätyä! Velkavipua ei myöskään tule ottaa käyttöön, mikäli se aiheuttaa liikaa stressiä. On myös syytä yrittää välttää ajautumista uuteen laskumarkkinaan (liian) vivutetulla salkulla.

Sijoituslainan lisäksi kannattanee romahduksissa hakea asuntolainan lyhennysvapaata ja sijoittaa myös tästä syntyvä ylijäämä. Lisäksi voidaan harkita omistusasunnon myymistä ja siinä olevan varallisuuden käyttämistä osakesijoituksiin, tai vaihtoehtoisesti asunnon käyttämistä vakuutena sijoituslainalle. Tämän järkevyys tulee kuitenkin perustella laskimen avulla. Mitä enemmän omaa pääomaa on kiinni asunnossa, sen perustellumpaa sen myyminen on.

Nordnetin superluottoa käytettäessä on myös syytä harkita IUSN etf:n painotuksen pienentämistä, jotta riski 20% painon ylittymiselle pienentyisi. Tämä voidaan tehdä nostamalla hivenen muiden rahastojen painotusta tai kokonaan uuden indeksirahaston avulla. Kun luottoa on käytössä, avataan Nordnettiin myös toinen arvo-osuustili, joka mahdollistaa ilmaisen etf-kuukausisäästämisen jatkamisen, vaikka ensisijaisessa tilissä onkin luotto käytössä.

Sijoitussuunnitelman muuttaminen

Varsinaista sijoitustrategiaa ei saa muuttaa, vaan minun on ehdottomasti pysyttävä passiivisessa osakeindeksisijoittamisessa! Sijoitussuunnitelmaan voi kuitenkin tehdä parannuksia ja tarkennuksia siten, että ne ovat sijoitusfilosofiani- ja tavoiteideni hengen mukaisia.

Vanhat sijoitukset

Tätä suunnitelmaa tehdessäni (1/2019) portfoliostani jopa 99% on erittäin riskisissä ja spekulatiivisissä sijoituksissa. Tarkoituksenani on ehdottomasti saada myytyä nämä positiot ja sijoittaa niistä saadut rahat tämän sijoitussuunnitelman mukaisesti passiivisiin indeksiosuusrahastoihin. Muutos on kuitenkin tehtävä hallitusti ja markkinatilanteen mukaan, eikä siinä saa turhaan kiirehtiä. 

Tavoitteenani (toiveenani) on vielä ennen myyntiä moninkertaistaa näiden sijoituskohteiden markkina-arvo. Uraani vaikuttaa tällä hetkellä todella houkuttelevalta deep value -kohteelta ja haluan yrittää hyödyntää tämän tilanteen, kun kerran siihen olen jo mukaan lähtenyt. Myös IOTA vaikuttaa edelleen mielenkiintoiselta projektilta, enkä ole mielelläni myymässä näitä kryptovaluuttoja juuri tapahtuneen kurssiromahduksen jälkeisessä markkinoiden depressiivisessä vaiheessa tappiolla. Tiedostan toki, että tilanne voi edelleen huonontua ja kryptovaluutat voivat muuttua jopa täysin arvottomiksi.

Yleiset osakemarkkinat vaikuttavat olevan (tämä on ajoittamista!) myös ennemmin pörssikierron loppupäässä kuin alkupuoliskolla, joten siltäkään osin ei tuntuisi juuri nyt olevan kiirettä kotiuttaa rahoja välittömästi näistä spekulatiivisistä kohteista vain siksi, että rahat saataisiin vapautettua indeksisijoituksiin. Nykyisten sijoitusteni spekulatiivisen luonteen vuoksi tilannetta on kuitenkin seurattava tarkasti ja positioista on yritettävä päästä eroon "sopivissa tilanteissa", eikä uusia spekulatiivisiä sijoituksia saa tehdä.

"The greatest enemy of a good plan is the dream of a perfect plan." 
Carl von Clausewitz

18 kommenttia:

  1. eunl ter ei ole 0.2% vaan ~0.4%. saman jutun voit tehdä muillekin etf:lle. kyllä sä aina niitä lähdeveroja joudut makselemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "TER kertoo rahaston perimien kulujen osuuden prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta. Luku sisältää rahaston pääomasta veloitettavan hallinnointi- ja säilytyspalkkion, tilinhoito- ja muut pankkikulut sekä mahdollisen tuottosidonnaisen palkkion."

      Lähdeverot on siis eri asia, vaikkakin toki tärkeä ja merkittävä! Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että niitä aina joutuu maksamaan: Suomalaisten rahastojen kohdalla tämä ei pidä paikkaansa.

      Tämän tekstin loppupuolella olen käsitellyt rahastojen lähdeverojen vaikutusta: http://rahaneuvos.blogspot.com/2014/01/sijoitussuunnitelman-taustavaikuttajia.html

      Poista
    2. Kokonaiskulut ratkaisee. Lähdeverot on kulu, jonka joudut aina maksamaan. Kaikki kun haluaa veronsa. Jos joku ei tätä ota huomioon, se on vain itsensä huijausta.

      Jenkkien puolelle maksat aina 15% lähdeveron osingoista, niin rahastoissa, osakkeissa kuin ETF:ssä.
      Euroopan puolella pitäisi olla ilmaista, mutta aina niitä rikkureita on. Maksat about 5% lähdeveroa.
      EM puolella maksat about 10% lähdeveroa.

      Eli jos jenkkien osuus maailmanmarkkinoista on ~50%, Euroopan ~35% ja kehittyvien ~15%, niin lähdeverot on about 2%*0.5*0.15+3%*.35*.05+3%*.15*.1=~0.25% p.a. Tuohon päälle vielä keskimääräinen hallinnointipalkkio 0.15%, niin keskimääräinen vuotuinen drag on ~0.4% vuodessa.

      Super Suomi on tässä mielessä poikkeus, että se on aidosti kuluton.

      Poista
    3. Niin ja ne lähdeverot menee maksuun niin kasvu kuin tuotto ETF:ssä ja rahastoissa. Eli ei niitä pakoon pääse. Sitten tuohon päälle vielä 30% pääomavero kun myyt ne voitolla. Eli ETF:ssä ja rahastoissa osinkojen verotus on törkeää. Olettaen 2.5% vuotuisen osinkoprosentin, maksat siitä ensin ~10% lähdeveroja ja sen jälkeen vielä 30% pääomaveroa! Eli rapiat 38% veroja.

      Itse olen maksanut suorissa osakkeissa osinkoveroja vain 15% vuodesta 2016 lähtien. Tämä sama tilanne tulee jatkumaan vuoteen 2020 asti, koska olen verosuunnitellut luovutustappioita. Tässä mielessä minulla on aika iso etu ETF- ja rahastosijoittajiin verrattuna.

      Poista
    4. Kuten aiemmin kirjoitin lähdeverojen vaikutus on merkittävä ja olen siintä kanssasi samaa mieltä. Sijoitussuunnitelmassani tästä ei ole mainintaa, koska samat lähdeverot menee kaikista samaan maantieteelliseen alueeseen sijoittavista etf:istä, joten eri etf:iä vertaillessa toisiinsa vain rahaston omissa kuluissa on eroa. Ja kuten myös jo mainitsin olen huomioinut lähdeverojen olemassaolon jo aiemmassa blogitekstissä, johon myös sijoitussuunnitelmassani on linkki.

      Mikäli sijoitushorisontti on lyhyt, niin silloin on tosiaan verotehokkaampaa sijoittaa osingot ulos jakaviin etf:iin. USAn osingot uudelleen sijoittavissa etf:issä kuitenkin vältytään edes noin puolelta osinkoveroista ennen niiden uudelleen sijoittamista, joten korkoa korolle -ilmiö pääsee kuitenkin paremmin tekemään töitä sijoittajan puolesta. Jos sijoitat suoraan osakkeisiin, joudut maksamaan kovemman veron aikaisemmin, kun rahastoissa verojen maksu siirtyy vasta myyntitapahtuman yhteyteen ja se on pitkäaikaiselle sijoittajalle todella suuri etu.

      En tiedä tarkalleen mitä tarkoitat tuolla verosuunnittelulla. Jos se tarkoittaa vaan sitä, että olet yksinkertaisesti tehnyt tappiota osakekaupoissa ja hyödynnät nuo tappiot osinkojen verotuksessa, niin ei sinulla siinä ole kyllä minkäänlaista etua rahastoihin verrattuna. Se että olet tehnyt tappiota, tarkoittaa vaan sitä että sinulla ei ole tuloa mitä verottaa... parempi siis tehdä voittoa, vaikka siintä verot joutuukin maksamaan =D

      Poista
    5. Eli jos sijoitan SXR8:iin ilmaisells kuukausisäästöllä, niin 0,07% kulujen lisäksi menee noin 0,15*2% ennakonpidätystä osingoista? Tällöin kokonaiskulut ovat 0,1%.

      Sisältääkö tuo SXR8:n 0,07% myös valuutanvaihtokulut?

      Poista
    6. Jos SXR8 osinkotuotto on kaksi prosenttia, niin tuosta menee USAn verottajalle 15% lähdeverona.
      Eli 2%*0,15=0,3%
      Tähän lisätään hallinnointipalkkio (0,3+0,07=0,37%), eli hallinnointipalkkio+lähdeveron vaikutus 2% vuosittaisella osingolla on 0,37% rahaston arvosta vuosittain.

      Verotusmielessä olisi fiksuinsa sijoittaa Suomalaiseen indeksirahastoon, joka ei joudu osingoista maksamaan lainkaan veroja. Silloin on kuitenkin melko iso Suomi -riskin keskittymä, jota en itse uskalla ottaa, vaikka se pelkästään kulujen ja verotuksen kannalta perusteltua olisikin.

      Nämä kokonaiskulut (hallinnointipalkkio+lähdevero) on kuitenkin pienemmät, kuin mitä joutuisit maksamaan jos saisit osingot itsellesi, koska tällöin Suomen verottaja perii osingoista oman verotuskäytäntönsä mukaisen veron, vähentäen siintä kuitenkin tuon 15% lähdevero-osuuden.

      Tuohon valuutanvaihdon kustannukseen en osaa sanoa. Rahastohan on noteerattu euroissa, mutta sijoittaa USD markkinaan, eli voisi olettaa tuosta syntyvän kuluja mutta miten ne määräytyvät ja miten tuo valuutanvaihtoprosessi toimii, niin en tiedä. Eivät ne välttämättä tuohon 0,07& -sisälly koska valuutanvaihoahan tarvitaan ainoastaan oston ja myynnin tapauksissa, eikä säännöllisesti vuosittain, mitä hallinnointipalkkiota joutuu maksamaan. Joku minua viisaampi saa tähän vastata...

      Poista
    7. Joo kappas dekadin virhe tuli tuohon omaan laskelmaan. Idea kuitenkin selvä.

      Valuutanvaihtokulu onkin näköjään vaikeampi kysymys. Katsotaan jos joku muu osaa vastata.

      Poista
  2. En sijoita itse enää yhtään ETF:iin, pelkkiä suoria osakesijoituksia yrityksiin, jotka maksavat kasvavaa osinkoa. Olen tätä miettinyt pitkään ja minulle tämä sopii parhaiten. Kasvava osinko motivoi enemmän kun siihen voi vaikuttaa toisin kuin salkun arvoon, joka vaihtelee minusta riippumatta vaikka sijoituskohteet olisivatkin hyviä. Se, että en sijoita ETF:iin enää, niin tässä noudatan sitä tärkeintä sijoitussääntöä, että pitää ymmärtää oikeasti mihin on sijoittamassa. Mitä enemmän ETF:stä luen, sitä enemmän tulee fiilis, että en ihan täysin ymmärrä niitä (ja nehän ovat suhteessa aika uusi sijoitusmuoto vrt. suora osakesijoittaminen).

    ETF:issä on oikeasti aika paljon juttuja mitkä pitää ottaa huomioon, väittäisin, että moni ei näitä mieti vaan tuuppaa rahaa vaan ETF:iin koska siitä kaikki puhuvat. Näitä olen ainakin miettinyt pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta:
    - ETF:n liikkeellelaskija voi mennä konkurssiin. Yleensä joku muu taho ostaa rahaston ja jatkaa sitä, mutta pahimmassa tapauksessa rahasto realisoidaan ja joudut pakkomyymään ja maksamaan veroja. Joku voi hajauttaa sinänsä ihan oikein salkkunsa niin, että sieltä löytyy vain yksi ETF, joka sijoittaa koko maailmaan. Tällaisen pakkorealisointi esim. 10 vuoden jälkeen muuttaa sijoitussuunnitelmassasi kaiken, korkoa korolle hyötysi on täysin mennyttä kun joudut maksamaan liian aikaisessa vaiheessa paljon veroja.
    - ETF:n liikkeellelaskija voi muuttaa ETF:n kuluja. Mitä jos kulut kaksin- tai kolminkertaistetaan? Jos olet ETF:ään sijoittanut esim. 10 vuoden ajan, todennäköisesti vain joudut nielemään korotukset, koska et halua vaihtaa rahastoa, koska se tarkoittaisi myyntejä ja verojen maksua. Tämä syö tulevaisuuden tuottoasi.
    - ETF:ien lähdeverotuksen sekavuus, josta täällä on jo keskusteltu
    - Kun ostat ETF:ää, pitäisi sinun tietää mitä kaikkea rahasto sisältää ja mitkä ovat rahaston sijoitusten P/E ja P/B -luku. Tuskin sijoitat yrityksiin, joiden P/E -luku on yli 30, mutta harva katsoo rahastojen sisään, mikä on esim. niiden keskimääräinen P/E-luku. Jos ostat esim. jotain isoa jenkkien ETF:ää, todennäköisesti Apple ja Amazon on siellä aika isolla painolla. Ja mitä enemmän Applen ja Amazonin kurssit nousevat kuplahintoihin, sitä enemmän kuplahintaan sinäkin ostat näitä firmoja kun ostat tätä ETF:ää.
    - Verotusta ei voi ennustaa tulevaisuuteen. Nyt osinkovero on 25,5 %. Voi olla, että 10 vuoden päästä pääomatulovero onkin korkeampi vaikka 32 %, eli se voi olla hyvä ottaa osinkoja ulos nyt. Näen osingon maksun myös ikään kuin vakuutuksena. Muistaakseni esim. Stockmannin suuromistajalle Åbo Akademin säätiölle, Stockmann oli ihan ok sijoitus vaikka he myivätkin osakkeet nyt kun hinta on pohjamudissa. Stockmann kuitekin maksoi vuosien aikana ihan hyvin osinkoa, eli tuottoa kuitenkin tuli, vaikka ko. firma on syvissä vaikeuksissa. Eli osingon jakaminen pienentää riskiä siitä, että kaikki tuotto on vain osakkeen hinnan varassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Indeksisijoittamisessa on omat ongelmasa, se on selvä! Kaikki tiedostamani negatiiviset seikat huomioiden ja vertailemalla muihin vaihtoehtoihin koen indeksisijoittamisen kuitenkin parhaimmaksi ratkaisuksi itselleni.

      Riskejä on hieman erilaisia kuin suorissa osakesijoituksissa, mutta minkäs sille voi. Täydellistä strategiaa kun ei ole olemassa. Itse en suosituimpien indeksirahastojen kohdalla näe kuitenkaan kovin suurena riskinä niiden lakkauttamista tai kulujen nostamista. Mielestäni indeksi(osuus)rahastot ovat ongelmistaan huolimatta selvästi kulu- ja verotehokkaampi ratkaisu, kuin suorat osakesijoitukset... erityisesti Suomi indeksirahastojen kohdalla.

      Jokainen sijoittakoon itselleen parhaalla tavalla ja tälläinen erilaisten näkökantojen esiintuominen ja faktoilla toisten haastaminen on juuri sitä mitä tarvitaan. Näin tietoisuus ja ymmärrys erilaisten strategioiden hyvistä ja huonoista puolista tulee kaikkien saataville.

      Mielestäni riittää että sijoittaja tutkii etf:n siältöä sen verran, että voi todeta sijoittaako se niin kuin se lupaa sijoittavansa ja onko sen tuotto seurannut kuinka hyvin vertailuindeksiänsä. Se että sijoittaja ei itse pääse valikoimaan osakkeita (esim poistamalla osakekorista mainitsemasi Applen ja Amazonin) nimenomaan estää sijoittajaa tekemästä virheitä. Indeksisijoittamisen juoni on nimenomaisesti ostaa koko markkina! Ei poimia vain "parhaita" omenoita, koska se ei tutkitusti yleensä toimi pitkässä juoksussa, vaan altistaa virheille ja indeksiä huonompaan tuottoon.

      Tuossa Stockmann vertauksessa varmaan oli ihan "OK" sijoitus joillain kriteereillä, mutta selvästi indeksiä huonompi... Verotehokasta osinkosijoittaminen ei ainakaan ole ja kulut ja verot huomioiden osinkosijoittaja häviää lähes täysin varmasti indeksirahastolle, joka sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen. Jos osingot lisäävät mielenrauhaa ja auttaa pysymään suunnitelmassa tai sijoittaja tarvitsee osinkovirtaa elääkseen, niin saattaahan tuo DGI-strategia silloin olla ihan ok toimintamalli.

      Ja tosiaan etf:t eivät ole aivan niin yksinkertaisia instrumenttejä, kuin usein luullaan.

      Poista
  3. PS. Blogisi kommenttien CAPTCHA on aivan järkyttävän ärsyttävä: "Valitse kuvat joissa on polkupyöriä jne.". Suosittelen poistamaan sen käytöstä. Sain täyttää sen melkein kymmenen kertaa ja melkein jätin postaamatta kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. CAPTCHA on kyllä ärsyttävä joo. En kuitenkaan ole onnistunut bloggerin asetuksista tuota toimintoa poistamaan. Kommenttiasetuksen kentässä olen valinnut, että kuka tahanta saa kommentoida ja että kommenttien valvonta ei ole käytössä, sekä myös sen että sanavahvistus ei ole käytössä... enempää kommenttien valvontaan liittyviä asetuksia en ole löytänyt.

      En voi siis sanoa muuta kuin, että jos jatkossa haluat kommentoida niin kirjaudu sisään google-tunniksilla, että vältyt tuolta captchalta! ...tai kerro miten poistan sen 😅

      Poista
  4. Mielenkiintoinen kirjoitus. Oma salkkuni (168k€) muodostuu vain pörssiosakkeista, mutta olen ottanut lievän vivun viimevuosina sille kun alkoi pännimään etten hyödynnä sijoitetun pääoman kasvattamisen mahdollisuutta noin edullisella Nordnetin lainalla (0,99%). Yritän pitää vivun 10-15% välillä, koska haluan säilyttää varauman ostaa mahdollisesta romahduksesta halvalla lappua.. Lisäksi mielessä käynyt siirtyä salkkusi mukaiseen suuntaan eli myös muita sijoitustuotteita kuin suoria osakeostoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vipuvoimien käyttö on perusteltua ja järkevää, kunhan sen tekee riskit huomioiden ja halliten.

      Superuluotto on tosiaan erittäin houkutteleva tuote ja sitä tekee mieli hyödyntää. Itselläni se ei juuri nyt ole kuitenkaan käytössä, koska pörssisykli vaikuttaisi olevan jo melko pitkällä, eikä lisäriski tälläisessä tilanteessa houkuta. Lisäksi salkkuni lainoitusarvo on olematon uraaniosakkeiden vuoksi. Mutta toivon että pääisisin superluottoa hyödyntämään mahdollisesti tulevassa pörssilaskussa.

      Suorilla osakesijoituksilla on omat etunsa, mutta tuoton kannalta tarkastellen passiivinen indeksisijoittaminen on järkevämpi ratkaisu pitkässä juoksussa. Ellet sitten satu olemaan poikkeusyksilö, sekä valmis näkemään paljon vaivaa sijoitusten eteen, tai halua luottaa pelkkään tuuriin. Ainakin vaivaan suhteutettuna indeksisijoittaminen on aivan ylivoimaninen keino sijoittaa osakkeisiin.

      Itse olen ainakin huomannut indeksisijoittamisen olevan huomattavasti stressittömämpää, kuin osakkeiden poimimisen. Ei tarvitse hermoilla että tuliko tehtyä oikeita päätöksiä ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Mutta kärsivällisyyttä se kyllä vaatii että pysyy suunnitelmassa, eikä ala jahtaamaan parempaa tuottoa!

      Poista
    2. Kuinka ison prosentin salkustasi uskaltaisit ottaa velkaa laskukauden sattuessa? Se jos mikä vaatii kyllä "härän kokoisia palleja". Ja paljonko kurssien pitää tulla alas, että olet harkitsemassa velkavivun käyttöä?

      Muuten erittäin hyvä ja informoiva teksti!

      Poista
    3. Tuohon on ehkä hieman vaikea vastata kovin tarkasti ennakolta. Periaatteessa olisin valmis hyvinkin suureen velkavipuun (yli 50%), mutta tietenkin se pitäisi suhteuttaa siten ettei ajauduttaisi ongelmiin vakuusarvojen kanssa jne. Lisäksi velan korolla on myös oma vaikutuksensa. Mutta varmaan puhutaan jostain 20-50% velkavivusta. Ja tuskin sitäkään kerralla ottaisin käyttöön, vaan ajallisesti hajauttaen - toki pyrkien mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle pohjia, mutta tarkka ajoittaminen ja kurssipohjien ennustaminen on tunnetusti mahdotonta. (Nyt luottolimiitti haettu 300 000 eurolle).

      Laskun/romahduksen suuruuskin toki vaikuttaa asiaan. Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että varmaan jossain -50% laskun kohdilla alkaisin melko bull -olemaan.

      Tilanteen mukaan siis eletään. 2007-2009 romahduksen kokeneena tiedän pystyväni sijoittamaan ainakin omaa rahaa romahduksissa, mutta tietenkin velkarahan käyttö on pelottavampaa ja ennenkaikkea riskisempää.

      Poista
  5. Tervehdys! Tämä oli kattava ja hyvin pohdittu suunnitelma. Mielenkiintoista luettavaa. Olen itse samoilla linjoilla sijoitustyylini kanssa. Mistä nuo ETF-painotukset ovat sinulla peräisin? Oletko esim. jotain indeksiä käyttänyt suunnittelussa? Voisin hyvinkin harkita omaksi strategiaksi jotain tämän kaltaisia ajatuksia mutta tasapainotusta ym. varten jokin vertailuindeksi olisi arvokas bonus.

    VastaaPoista
  6. What is a casino? - DRMCD
    The 충주 출장마사지 casino 영천 출장안마 floor is big, and the 진주 출장샵 number of players with slots can 구미 출장안마 be huge. There are more than 20 table games and sports books. There are also live 안양 출장안마 entertainment,

    VastaaPoista