Suunnitelma sijoituspuskurista

Vuoden 2012 lopussa tein itselleni selkeän aikajanan tavoitteeni saavuttamiseksi. Aikajanalta pystyn kuukauden tarkkuudella tarkastelemaan tavoiteltua portfolion arvoa ja vertaamaan sitä toteutuneeseen kehitykseen. Tällä tavoin saan erinomaisen kuvan siintä, miten hyvin olen tähän mennessä onnistunut ja mitä vielä vaaditaan, jotta lopullinen tavoite tullaan saavuttamaan vuonna 2032.

Tavoitellun arvonkehityksen seuranta kaavio

Aikajana on laskettu yksinkertaisesti sillä oletuksella, että portfolioon sijoitetaan kuukausittain uutta pääomaa 1000 euroa ja salkun vuosittainen oman-pääoman tuotto on 10%. Todellisuudessahan portfolio ei tietenkään kehity näin lineaarisesti, mutta tämä on hyvä matemaattinen malli, jonka mukaisesti tavoitteen toteutumista voidaan seurata.


Tähän asti olen siirtänyt kuukausittain lähes koko ylijäämäni sijoituksiin. On kuukausia jolloin olen sijoittanut uutta pääomaa jopa yli 4000 euroa, mutta toki on myös kuukausia jolloin henkilökohtainen talouteni on ollut alijäämäinen, enkä näin ollen ole pystynyt sijoittamaan uutta pääomaa laisinkaan. Suuret vaihtelut ovat johtuneet muutoksista työelämässäni. Välillä olen ollut työtön, välillä opiskellut, välillä ollut osa-aikaisessa työsuhteessa ja pariin otteeseen olen tehnyt kahta työtä yhtäaikaa. Tästä hyvä esimerkki on viime vuosi jolloin kuukausittaiset netto-tuloni vaihtelivat 134 eurosta, jopa 4000 euroon saakka. Lopputuloksena en sinä vuonna saanut säästöön kuin 7900 euroa, mutta sijoitusteni vuosituotto oli 16%, jonka ansiosta portfolion arvo kasvoi kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen tavoiteltua paremmin.

Tällä hetkellä työskentelen osa-aikaisena työntekijänä ja lähitulevaisuus on usvan peitossa. Tuhannen euron kuukausittainen säästötahti tulee olemaan lähiaikoina erittäin haastava ja sen saavuttamiseksi on tehtävä kovasti töitä. Edessä on kuitenkin paljon tuntemattomia muuttujia, joiden vaikutus tulee olemaan erittäin suuri. Voi olla että tavoite ylitetään vuositasolla reilusti tai etten pääse lähellekkään 12000 euroa. Lisämausteensa tilanteeseen tuo jo vuosia erinomaisesti kehittyneet pörssikurssit. Mikäli historiaan on uskomista niin korjausliike on väistämättä tulossa, mutta sen ajoittumista ja voimakkuutta on mahdotonta ennustaa.

Olenkin hahmotellut varautumiskeinoja, joilla pyrin puolustautumaan edessä häämöttäviä riskejä ja epävarmuutta vastaan, sekä pysymään tavoitellussa kehityskulussa. En aio hylätä sijoitussuunnitelmaani, vaan pikemminkin päin vastoin ja noudattaa sitä entistä tarkemmin. Käytännössä tamä tarkoittaa sitä, että tulen sijoittamaan kuukausittain ainoastaan 1000 euroa osakkeisiin ja jos onnistun saamaan säästöön tätä enemmän, niin siirrän ne Nordnetin talletustilille. Kutsukaamme tänne siirrettäviä rahoja vaikkapa "sijoituspuskuriksi".  Kyseessä on siis eräänlainen käteiskassa, jonka on tarkoitus olla nopesti saatavissa ja erittäin matala riskisessä kohteessa. Korkotuottoja olisi toki mukava saada enemmän, mutta nykyisessä korkoympäristössä se taitaa jäädä haaveeksi.

Lukuisten tutkimusten ja tilastojen mukaan yksi suurimmista syistä piensijoittajien mataliin pörssituottoihin on heidän pyrkimyksensä ajoittaa markkinoita. Warren Buffett on mm. sanonut:

It’s a terrible mistake to try to dance in and out of it based upon the turn of tarot cards, the predictions of ‘experts,’ or the ebb and flow of business activity, the risks of being out of the game are huge compared to the risks of being in it.”

Eri omaisuuslajien tuotto vs. keskiverto sijoittaja
lähde: Black Rock

Buffetin tyyliin ei kuulu lyhyen tähtäimen spekulointi tai osakkeiden myyminen kevyin perustein. Tästä huolimatta hän haluaa ymmärrettävästi ostaa halvalla. Niinpä hänenkin toiminnassaan on selvästi havaittavissa ostojen painottuminen niille ajanjaksoille, jolloin pörsseissä on käynnissä alennusmyynnit. Tätä varten on oltava käteistä sukanvarressa, jotta alhaisista kurssitasoista voidaan hyötyä. Toinen vaihtoehto olisi toki sijoituslaina, mutta se on jo toinen asia se. On hyvä ymmärtää, että kurssitasojen muutokset eivät yksinään kerro halvoista hinnoista, vaan katse on ennemminkin suunnattava arvostustasoihin.

Hahmotelmani mukainen sijoituspuskuri on siis eräänlainen mieto puolusmekanismi. Pyrin siis puolustautumaan rajaamalla hieman riskiä, mutta kuitenkin samaan aikaan hyökkäämään ja olemaan pelissä mukana.

Puskuriin siirrettäviä varoja on tarkoitettu käytettäväksi:
1. Tukemaan salkun kehittymistä ja sen pysymistä tavoitteen mukaisessa arvossa
2. Käteiskassana mahdollisissa markkinaromahduksissa
3. Paikkaamaan niitä kuukausia, jolloin ei päästä 1 000 euron tavoitteeseen

Varoja voidaan harkiten hyödyntää myös:

4. Vuosittaisessa salkun tasapainottamisessa, jos näin voitaisiin välttää myyntejä
5. Käyttötilillä olevan vararahaston (arvo 2 000 euroa) vararahastona

Omaa toimintaani näin jälkikäteen analysoiden on helppo todeta, että olen useaan otteeseen yrittänyt ajoittaa markkinoita ja "yllättäen" tämän toiminnan tulokset ovat olleet kehnoja. Tällä kertaa erona on kuitenkin se, että pyrin etenemään loogisesti sijoitussuunnitelmani mukaan ja teen säännöllisesti uusia lisäsijoituksia tasasummin, enkä myy nykyisiä omistuksiani laisinkaan.

Laskuvaiheen alkua ei voi tietää, mutta se on varmaa että pitkässä kurssinousussa sijoittajan on erittäin vaikeaa istua käteiskassan päällä.  Tämä johtaa helposti siihen tilanteeseen, että sijoittajan hermot lopulta pettävät juuri ennen laskun alkamista. Tällöin hän menettää kurssinousun, mutta kärsii laskun aiheuttaman omaisuuden sulamisen. Tämä on se pahin skenaario, joka tulisi ehdottomasti välttää.

Markkinaennustukset ovat turhia, mutta jos minun sellainen tulisi tehdä, niin voisin veikata kurssien nousevan vielä tämän vuoden, mutta romahduksen tulevan viimeistään kolmen vuoden päästä. Pyrin välttämään hermojeni pettämistä kurssinousun mahdollisesti vielä jatkuessa, nojautumalla tähän kirjalliseen suunnitelmaan, sekä tietysti varsinaiseen sijoitussuunnitelmaani silloin, kun "käteinen alkaa polttelemaan taskuissa". Selkeä kirjallinen suunnitelma auttaa sijoittajaa toimimaan mekaanisesti ja välttämään pahimmat psykologiset riskit, vaikkakaan se ei aina helppoa ole. En tosin usko että onnistun kovin isoa summaa saamaan edes kasaan, joten sijoituspuskurin pienuuksin jo itsessään helpottaa mahdollista "kutkutusta".

Sijoituspuskuri tullaan purkamaan tai ainakin sen koko rajataan hyvin pieneksi seuraavan romahduksen tapahduttua, jolloin tulevasta uudesta kurssinoususta kyettäisiin saamaan mahdollisimman paljon irti. Toki tällöin tulee ottaa huomioon sen hetkinen toimintaympäristö. On myös ymmärrettävä, että rahan käteisenä makuuttamisessa on aina omat riskinsä ja pitkällä aikavälillä käteistä voidaan tietyssä mielessä pitää kaikista riskialtteimpana omaisuusluokkana inflaation vuoksi. On myös erittäin mahdollista, että odotettu pörssiromahdus ei olekkaan välttämättä niin voimakas, että nykyiset kurrsitasot alittuisivat.

Sijoituspuskurin perustamisen päällimmäinen syy ei siis ole jo kauan jatkunut nousumarkkina, vaan henkilökohtaisen tilanteeni tuoma epävarmuus ja reilusti (yli 18 000 euroa) tavoitetta edellä oleminen.


Tästä ja tästä voit halutessasi vielä lukea Jukka Oksaharjun mietteitä käteiskassasta viime vuodelta.