Uusi vertailuindeksi

Aiemmin omistin lähinnä suomalaisia pörssiosakkeita, joten käytin luonnollisesti salkkuni vertailuindeksinä OMXH B CAP GI:tä. Se muodostuu kaikista Helsingin pörssin osakkeista ja yhden osakkeen suurin mahdollinen painoarvo on rajattu 10% (CAP), jonka lisäksi indeksi huomio myös osingot (GI).

Nyt kun salkkuni tavoiteena on olla hajautettuna ympäri maailman, niin suuriin kuin pieniinkin yhtiöihin, tulen vaihtamaan vertailuindeksini FTSE Global All Cap Indeksiin. Se on myös kokonaistuotto indeksi (total return), eli se huomioi sekä arvonnousun, että osingot. Se seuraa painorajoitetusti kehittyneiden- ja kehittyvienmaiden suuria, keskisuuria ja pieniä -pörssiyhtiöitä.

Kyseinen vertailuindeksi on käytössä myös Vanguardin Total World Stock ETF:ssä. Etf:n allokaatio on suunnilleen seuraavan lainen: 51% Pohjois-Amerikka, 23% Eurooppa, 14 % kehittyvät markkinat ja 12 % Pacific. Itse pyrin salkussani painottamaan enemmän kehittyviä markkinoita ja käyttämään osingot uudelleen sijoittavia instrumentteja, jonka vuoksi en sijoita suoraan Vanguardin etf:ään. Ottamalla itse kantaa oman indeksoidun salkkunsa maantieteelliseen, toimialojen ja yhtiökokojen painotuksiin on mahdollista voittaa indeksi. Matti Meikäläiselle tämä on huomattavasti riskittömämpi, helpompi ja todennäköisempi tapa voittaa indeksi, kuin yrittää sitä osakepoiminnalla. Itse salkkunsa painottaminen antaa lisäksi hieman puuhaa passiiviselle sijoittajalle, jottei sijoittamisesta tulisi liian tylsää ja yksinkertaista. Ensisijainen tavoitteeni on kuitenkin saada indeksintuotto kulujen jälkeen, joka ei sekään aivan helppoa ole.

Factsheet: FTSE Global All Cap Index
 

Bloomberg: FTSE Global All Cap Index

Vararahastosta mielenrauhaa

Puskuri, hätärahasto, vararahasto, kriisirahasto, pahan päivän vara... miksi ikinä sitä haluatkaan kutsua.

Vararahasto on yksi tärkeimmistä hallintakeinoista oman talouden vakauttamisessa ja vaikeiden aikojen ylitsepääsemiseen tarvittavista työkaluista. Vararahasto tulee ehdottomasti erottaa käyttö- ja sijoitusvarallisuudesta ja sen rakentamiseen, hallinnointiin ja käyttämiseen on luotava omat selkeät sääntönsä.

Vararahastoa voidaan käyttää monella erilaisella tavalla, mutta sen tärkein pointti on suojata meitä velanotolta, pakkomyynneiltä ja muilta turhilta paniikkiratkaisuilta. Vaikka tälläisiä myrskyjä ei omassa taloudessa tapahtuisikaan, niin vararahasto antaa joka päivä mielenrauhaa ja vähentää turhaa huolta raha-asioista.

Vararahaston koosta voidaan olla montaa eri mieltä. Monien mielestä on täysin älytöntä pitää jopa vuosien tuloja vastaavaa summaa jemmassa vain hätätilanteita varten. Äkkiä ajateltuna näinhän se on ja itsellänikään ei ole varsinaista puskuria aiemmin ollut olemassakaan (ainoastaan "iki-holdi-sijoituksia"). Perinteisesti vararahaston kooksi suositellaan muutaman kuukauden tuloja tai menoja vastaavaa summaa ja tällöin näitä varoja voidaankin käyttää ensiapuna sairastuessa, uuden työpaikan etsimisessä, auton korjauksessa ja sen sellaisissa tapauksissa. Mikäli puskuri alkaa olemaan tästä reilusti suurempi, sen käyttömahdollisuudet ja tulivoima antavat jo mitä moninaisempia käyttömahdollisuuksia. Tällöin kannattaa jakaa vararahasto käyttötarkoitusten mukaisesti useampaan osaan.

Esimerkki suuresta vararahastosta, jaettuna eri osiin:

1. Puskurirahasto 500 - 5000 €
Tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttörahat eivät riitä kattamaan yllättäviä kuluja.

• Yllättävät menot
• Tavaroiden rikkoontumiset
• Lyhyt sairastuminen
• Epäsäännölliset laskut
• Veromätkyt

2. Hätärahasto 3000 - 50 000 €

Tarkoitettu astetta hankalampiin tilanteisiin, joissa tulot saattavat olla uhattuina ja maksuun on tulossa merkittäviä itsestä riippumattomia pakollisia laskuja.

• Pitkäaikainen sairastuminen
• Isot vahingot
• Työpaikan menetys
• Korvaa osittain turhia vakuutuksia

3.  Säästörahasto 1000 - 500 000 €

• Uuden asunnon omarahoitus
• Auton ostaminen
• Lomamatka
• Sapattivuosi

Vararahaston käyttötarkoituksen vuoksi tulee näiden varojen olla likvidissä ja riskittömässä muodossa, josta ne voi helposti saada käyttöön tarpeen tullen. Milestäni vaikein kysymys vararahastoa rakennettaessa on juuri niiden sijoituspaikka, koska hyvän likviditeetin lisäksi olisi niiden järkevintä säilyttää ostovoimansa, eli selättää inflaatio. Nykyään ei kuitenkaan ole helppoa löytää riskitöntä, likvidiä ja inflaatiolta suojaavaa paikaa rahoilleen. Inflaatio on juurikin se syy miksen ole aiemmin vararahastoa perustanut.

Koska normaali tarkoitus vararahastolle on yllättävien menojen tai tulonromahdusten paikkaaminen, ei tällöin ole syytä kasata ylisuurta vararahastoa (yli vuoden tulot). Mikäli sijoitusvarallisuus on kuitenkin riittävän suuri ja on vaikkapa saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden, ei suuremmankaan vararahaston rakentaminen ole hullumpi idea. Suurempi vararahasto nostaa myös sijotustoiminnan riskinsietokykyä. Tällöin kuitenkin korostuu sijoituskohteen valinta, koska inflaation vuoksi ei luonnollisesti ole mitään järkeä makuuttaa kymmeniätuhansia euroja olemattomien korkojen käyttötileillä. Ylläolevassa esimerkissäni oleva "säästörahasto" ei siis kirjaimellisesti ole enää vararahastoa, vaan ikäänkuin vararahaston ja sijoitusten väliin jäävä säätöpossu, jolla voidaan rahoittaa omia mielihaluja, ilman kulutusluottoja tai sijoituksiin kajoamista.

Tämänhetkinen opiskeluajan vararahastoni on suuruudeltaan 4 000 euroa ja olen jakanut sen neljään eri paikkaan. Ensihätään tarvittavat rahat (800 €) on käyttötilillä ja Seligsonin rahamarkkinarahastossa ja loput Seligsonin euro corporate bond sekä euro-obligaatio -korkorahastoissa. Tämä ei todellakaan ole paras mahdollinen tapa kohonneen riskin ja huonontuneen likvidin takia, mutta oman riskiarvioni mukaan tämä on järkevin keksimäni tapa tämänhetkiseen tilanteeseeni. Tällä tavalla pyrin säilyttämään vararahaston ostovoiman ja pitämään riskitasoa matalahkona. Tälläisellä vararahastolla voidaan välttää ennenkaikkea mahdolliset osakkeiden pakkomyynnit sijoitussalkussa. Koska pidän erittäin epätodennäköisenä, että joutuisin kajoamaan vararahastooni, tulisi sen ylläpito aivan liian kalliiksi vuosikymmenten saatossa, jos sen arvo tippuisi inflaation tahdissa.

Yhteenveto:

Jokaisella tulisi olla oma vararahasto yllättäviä tilanteita varten. Rahaston koko, sisältö ja nostoa koskevat säännöt tulee jokaisen räätälöidä kuitenkin omien tulojen, menojen, omaisuuden, työpaikan, sekä talouteensa kohdistuvien riskien mukaisesti. Tärkeintä on se, että omasta taloudesta löytyy riskeihin nähden riittävä puskuri, eikä rahat ole koskaan totaalisen loppu!

Onko kukaan löytänyt hyvää inflaatiosuojaa vararahastolleen? Viimeaikoina Nordaxin tuottotiliä on mainostettu keskustelufoorumeilla. En ole kyseiseen laitokseen perehtynyt, mutta heti iski takaraivosta mieleen muutamanvuoden takaiset talletussotkut Islantilaispankkien kanssa.