"Growth markets" -ajattelu

“A significant transformation of the global economy is well under way. Growth market economies will be the driver of the world economy in the coming decade.” 
          

- Jim O'Neill, Chairman, Goldman Sachs Asset Management

Goldman Sachs on lanseerannut perinteisen "emergin countries" ja "BRIC-countries" -jaotteluiden rinnalle uuden "growth markets" ajattelun. Heidän uudet suosikkimaansa ovat vanhojen Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan lisäksi Etelä-Korea, Indonesia, Meksiko ja Turkki. Kaikki nämä kahdeksan maata edustavat vähintään yhtä prosenttia maailman bkt:sta. Goldman Sachilla uskotaan näiden maiden tulevan vastaamaan jopa 60 % maailmantalouden kasvusta seuraavan vuosikymmenen aikana. Niinpä he suosittelevatkin huomattavasti korkeampaa painotusta näille kasvaville markkinoille, mitä perinteiset ohjeistukset neuvovat.

Indeksoinnin hahmottelua - Osa 2.

Aiemmassa kirjoituksessani hahmottelin uuden salkun rakentuvan täysin iSharesin acc ETF:ien varaan. Toin silloin jo ilmi ongelmia, jotka tästä seuraisi. Hallinnointikulut ovat korkeahkot, spreadit ovat suuret, rahastojen koot ja vaihto ovat liian pienet, eikä niiden hajautus miellytä tarpeeksi,. Omaan suurta intoa rakentaa salkkuni huomattavasti tarkemmin, kuin vain ostaa yhtä tai kahta maailmanlaajuisesti hajautettua ETF:ää. iSharesin tuotteilla en pysty saamaan itseäni miellyttävää allokaatiota aikaiseksi. Haluan korostaa tiettyjä maita, yhtiöiden kokoa ja saada lukumäärällisesti suuremman osakehajautuksen. Esimerkiksi iSharesin USA (IBCE) ETF sisältää vain 580 eri osaketta, kun Vanguardin VTI:ssä osakkeita on jo 3 000. iSharesilta löytyy acc Japani ETF, muttei laajemmin hajautettua Pacific ETF:ää. Small-cap yhtiöihin sijoittavaa acc ETF:iä ei ole tarjolla. Venäjän acc ETF on swap pohjainen ja siinä on järkyttävän suuri spread.

Aloin siis leikkimään Excelillä! Vertailin Vanguardin VTI:n ja iSharesin IBCE:n teoreettista tuottoa toisiinsa. VTI jakaa osingot sijoittajille, kun taas IBCE sijoittaa ne takaisin osakkeisiin. Oletin vuosittaisen tuoton olevan 10 %, joka sisältää 3,5 % efektiivisen osinkotuoton. Laskussa on huomioitu TER, joka VTI:ssä on 0,06 % ja IBCE:ssä 0,4 %. Laskin myyntihinnan vuodesta 2022 eteenpäin hankintameno-olettamaa käyttäen. 

Kuvitellaan siis että jäisin 50 vuotiaana eläkkeelle. Sijoitan tätä päämäärää varten kuluvana vuonna 50 000 € yhteen ETF:ään. Laskemieni mukaan eläkkeelle jäädessäni vuonna 2040 sijoitusteni arvo olisi 108 000 euroa matalampi, jos sijoitan rahat VTI:hin, IBCE:n sijasta. Myytäessä ero kaventuu verojen maksun jälkeen 88 000 euroon. 

Ero on siis tämän 28 vuoden aikana kasvanut 20 prosenttiin. Se on niin suuri, että tämän pohdintaan kannattaa käyttää aikaa! Osinkojen ulos jakamisen hyvä puoli on sen tarjoama mahdollisuus tasapainottaa salkkua. Toisaalta rahastojen jakamia osinkoja verotetaan 100 prosenttisesti, joten hyöty jää vain mahdollisen tasapainoituksen vuoksi tehtyjen myyntien kaupankäyntikulujen tasolle. Riskinä näissä acc ETF:ssä on niiden koko, jonka vuoksi ne voidaan lopettaa ja näin mahdollinen vero-hyöty jää saavuttamatta. On toki myös mahdollista että näiden acc tuotteiden kysyntä ja tarjonta kasvaa, mikä saattaisi pienentää kuluja ja kasvattaa niiden elinvoimaisuutta.

Tekemäni vertailu on tehty Yhdysvaltoihin sijoittavien ETF:ien kesken, joten niiden kustannukset ovat matalahkot. Jos sijoitettaisiin kehittyvien maiden ETF:ään, niin iSharesin EUNM:n TER on jo 0,75%, kun Vanguardin VWO:ssa se on 0,2%. On myös oletettavaa ettei osinkotuotto ole aivan niin suuri kuin kehittyneissä talouksissa. Tällöin ero kaventuu taas hieman. Isänmaallisuuden nimissä maksan tietenkin mielummin veroja Suomeen, kuin hallinnointipalkkioita ulkomaille, mutta en aivan mukisematta niele näin kireää verotusta.

Tässä päätöksessä on psygologialla jälleen suuri merkitys. Mieli tahtoisi sijoittaa parhaiten hajautettuihin mielenkiintoisiin suuriin ETF:iin, kun järki käskee sijoittamaan kasvu-osuuksiin. Unohtamalla kokonaan osinkojen uudelleen sijoittamisen olisi tämä homma huomattavasti hauskempaa. Järkevintä olisi varmaan tehdä jonkinlainen kompinaatio näiden välillä. Sijoittaa mahdollisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan acc rahastojen avulla ja täydentää niitä  sitten erillisillä small-cap-, kehittyvien maiden- , sekä muiden eri maanosien ETF:illä. Täytyy jatkaa pohdiskelua...

Sopeudu tai kuole!

Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Jos ei kehity ja uusiudu -oli kyseessä kasvi, eläin, ihminen, valtio, yritys tai tuote  alkaa pian näivettymään ja kuolee lopulta pois. Historiallisesti se, joka sopeutuu parhaiten tulee myös pärjäämään parhaiten. Kilpailua on ollut aina ja tulee aina olemaan. Se kuitenkin muuttaa jatkuvasti muotoaan ja siihen on sopeuduttava. On naivia ajatella täydellisen oikeudenmukaisuuden olevan mahdollista - se ei ole! Ennen pärjäsi fyysisesti voimakkain - nykyisin henkisesti vahvin.

"Don't worry, don't be afraid, ever, because This Is Just A Ride"

Globalisaation vuoksi rajat avautuvat kaikissa suhteissa kilpailulle. Kilpailu kasvaa osaamisesta, teknologiasta, työvoimasta, alhaisesta kulurakenteesta, verotuksesta, pääomista jne. Kaikki kilpailevat; ihmiset, yritykset ja valtiot. Tasapainon löytyminen voi viedä aikaa, eikä se täydellisesti toteudu koskaan. Globalisaatiota ei voi pysäyttää muu, kuin suuri maailmanlaajuinen tuho, joka veisi meidät takaisin kivikauteen.

Kilpailulla on useita positiivisia vaikutuksia. Se ajaa meitä kehittymään nopeasti, luo uutta ja nostaa elintasoamme (siis kaikkien elintasoa) hurjalla vauhdilla. Onhan sillä toki myös haittavaikutuksia, kuten ympäristötuhot ja kasvava henkinen pahoinvointi. Mutta kehitys pyrkii isommassa kuvassa löytämään aina tasapainon - niin myös näissä asioissa. Ympäristöteknologia ja tehokkuus paranevat jatkuvasti. Maapallon resurssien käyttöaste on tällähetkellä kestämättömällä pohjalla, mutta uskon tasapainon löytyvän.

Ihminen ei ole valloittanut avaruutta sillä aikataululla, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten uskottiin, mutta tulee sen kuitenkin vielä tekemään. Sieltä löytyy luultavimmin apu maapallon rajallisten resurssien suhteen. Monet asettavat sosiaalipalveluihin ja tieteeseen käytettävät varat vastakkain. Todellisuudessa tieteeseen ja tutkimukseen käytettävät varat (tieteen alasta riippumatta) tulevat näkymään hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden kohentumisena ennen pitkään. Avaruustutkimusta voidaan pitää älyttömänä sen kalleuden vuoksi, mutta sen avulla saavutettavien tulosten valossa on tilanne aivan toinen. - Tämän päivän scifi on huomenna arkea. Sama toistuu sotateknologiassa. Varsinainen sota on kaukana omista ihanteistani, mutta kilpailu tällä alalla on kuitenkin hyödyttänyt osaltaan kaikkia. Aseteollisuus on saavuttanut merkittäviä onnistumisia tuotekehityksessä ja tuonut näitä sovelluksia huimasti myös siviilipuolelle.

Ajattelun on oltava laaja-alaista ja kaikkea tulee tarkastella kokonaisuutena, ei yksittäisten asioiden kautta. Ongelmia on aina, ne vain ovat erilaisia. Muutosta on täysin turhaa yrittää vastustaa, sillä muutos on väistämätöntä. Vastustaminen vain kuluttaa turhaan energiaa ja aiheuttaa ongelmia.Niinpä vastustuksen sijasta sitä kannattaa vain tyytyä ohjamaan oikeaan suntaan.

Menestyminen edellyttää tilanteen hahmottamista. Kun ymmärtää missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa on mukaan helpompi hypätä eli sopeutua. Koska yksittäinen ihminen ei järjestelmää voi muuttaa kannattaa sitä siis hyödyntää. Ei ole järkeä tuhlata aikaa pomojen bonusjärjestelmien kadehtimiseen tai oman tilanteen voivotteluun. Tämä energia tulee kohdistaa oman kilpailuasemansa parantamiseen. Lopulta vain itse on vastuussa itsestään. Ei valtio tai naapurisi sinua voi auttaa, jos et myös itse auta itseäsi.

"Every man dies. Not every man really lives."
- William Wallace -

 Kehitys voi tuntua raadolliselta, mutta se täytyy ymmärtää ja hyödyntää oikein. Nykyisin on suunnaton määrä erilaisia vaihtoehtoja viettää elämänsä. Ruoka, suoja, lämpö, hygienia ja terveys ovat meille itsestään selvyyksiä. Niiden eteen ei paljoa tarvitse vaivaa nähdä, vaikka ennen kaikki aika meni noiden tarpeiden tyydyttämiseen. Paradoksaalisesti ihminen voi menettää elämänhalunsa, koska sen ei tarvitse nähdä vaivaa hengissä säilymisen takia. Kun kaikki tarjoillaan valmiiksi eteen hopeavadilla, ne menettävät merkityksensä.

On syytä pysähtyä aika ajoin miettimään omaa elämäänsä ja pohdittava onko se sellaista kuin haluasi ja miten sitä voisi edelleen parantaa. Miten sailyttää innostus ja iloisuus aina kuolinvuoteelle saakka?  Mikä on elämässä tärkeää? Onko minulla elämän ohjenuoria ja mitkä ovat arvoni? Olenko tyytynyt liian vähään (lue: oravanpyörään) ja menettänyt näin todellisen rikkauden?

Säästämisessä voi helposti käydä kuten joissain sotilaallisissa konflikteissa; -sotiminen sodan estämiseksi ei ehkä ole aivan rationaalista? Mitä säästämisellä tavoitellaan? Mikä on tarpeeksi?

Indeksoinnin hahmottelua

Nyt on tiiviisti tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla uuden strategian mukaista salkkua voisi lähteä rakentamaan. Suomalaiselle sijoittajalle en juuri valinnanvaraa löytänyt, joten siinä mielessä intstrumenttien valinta oli helppoa. Pääpainon annoin kasvuosuus - ja suoralle osakeomistusvaatimukselle (tosin tässä tein kaksi kompromissiä), joka näkyy negatiivisesti hallinnointikuluissa ja spreadissa, sekä ETF:ien koossa. Käyn kauppaa Nordnetin kautta, joten ainoa mahdollisuus ostaa ko. ETF:iä on Saksan pörssistä, jossa spread on  valitettavasti suurempi verrattuna esimerkiksi Lontooseen. Hyvä puoli Saksassa on kuitenkin kaupankäynti euroissa, joten vältyn valuutan vaihdon aiheuttamilta kustannuksilta ja valuuttariskiltä varojen ollessa käteisenä.

iSharesilta löytyy osingot uudelleen sijoittava ETF kaikille perinteisille markkinoille (USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat, Japani), joten globaalisti hajautetun salkun rakentaminen onnistuu pääpiirteissään hyvin. Ongelmia ilmenee kuitenkin varsin nopeasti, jos ei ole tyytyväinen kyseisten ETF:ien allokaatioon. Itse haluan ottaa esimerkiksi hieman enemmän kantaa Venäjän puolesta, joka kehittyvien markkinoiden ETF:ssä on vain 6% painotuksella. Samanlaiseen ongelmaan törmään Euroopassa, jossa Iso-Britania on mielestäni yli edustettu, kun taas Saksa on omaan makuuni alipainossa. Jotkin markkinat jäävät myös korin ulkopuolelle kokonaan, kuten Kanada, Australia ja Lähi-itä. Kanadaan ja Austraaliaan iSharesilta tosin löytyy omat kasvuosuus ETF:ät ja Lähi-itäänkin osingot jakava ETF, mutta pienehköä salkkua hallinnoivan yksityissijoittajan taitaa olla turha alkaa hienosäätämään maantieteellistä allokaatiota liian tarkasti. Venäjän haluan kuitenkin suurempaan rooliin, joten olen suunnitellut ottavani salkkuuni iSharesin swap pohjaisen (1. kompromissi) kasvuosuus ETF:n. Pidän myös kehittyvien markkinoiden small cap -indeksiä ostamisen arvoisena, vaikka tiedostan sen jakavan osinkoja (2. kompromissi).

Uusi strategia

Tulen siis uudistamaan sijoitusstrategiani täydellisesti. Strategiauudistuksen syy lähti oikeastaan liikkeelle yrityksestä tehdä sijoitussuunnitelma. Aloitin suunnitelman tekemisen jäsentämällä sen eri alaotsikoihin ja hahmottelin niiden alle ranskalaisilla viivoilla sisältöä. En kuitenkaan onnistunut saamaan millään tasolla järkevää tekstiä siintä, millä perusteella tulen ostamaan tai myymään -osakkeita. Sitten kirjastossa käydessäni löysin sattumalta Malkiel Burtonin - Sattuman kauppaa Wall Streetillä. Se avasi silmäni ja kun vielä analysoin omaa sijoitushistoriaani, en voi tehdä muuta kuin ryhtyä indeksisijoittajaksi. Olen tähän ryhtynytkin jo kerran aikaisemmin, mutta hairahdin hieman polulta ja lopputuloksena sallkustani on indeksoituna enää 3%! Tämän kokemuksen myötä taitaa ollakkin viisainta unohtaa kokonaan "5 - 10 %-pelisalkku" ja rakentaa 100 prosenttisesti indeksoitu portfolio.

Uusi strategia on yksinkertaisesti rakentaa globaalisti indeksoitu osakesalkku. Pyrin karsimaan ajoittamisen ja muut kyseenalaiset toimet pois omasta käyttäytymisestäni. Indeksisijoitukset tehdään suurehkoina erinä, jotta toimeksiantokulut pysyvät hallinnassa. Sijoituksia ei myydä, ellei se ole riskienhallinnan tai allokaation vuoksi perusteltua. Toistaiseksi salkku tulee koostumaan pelkästään osakkeista, eli en ainakakaan vielä ota mukaan korkoja tai kiinteistöjä. Sijoitusintrumenttien tulee olla pääasiassa osingot uudelleen sijoittavia, jotta vältytään ennenaikaiselta verojen maksulta ja voidaan näin hyödyntää paremmin korkoa korolle -ilmiö. Minun tulee tietoisesti opetella kärsivällisyyttä, hyväksyä markkinoiden ennustamattomuus ja antaa jatkossa talousuutisille vain viihteellistä-arvoa.

Tämän uuden strategian myötä uskon nyt viimeinkin pystyväni tekemään kunnollisen sijoitussuunnitelman!

Mistä rakentaa salkku

"Passiivinen indeksisijoittaminen on helppoa"

Olen aiemminkin yrittänyt rakentaa salkkuani indeksituotteilla, mutta heikoin tuloksin. Kaikissa indeksisijoittamista käsittelevissä artikkeleissa hehkutetaan, kuinka helppoa indeksoidun salkun rakentaminen on. Teenkö minä siis itse asiasta turhan vaikean, vai mikä tässä mättää? Varsinainen ongelma on oikeanlaisten tuotteiden löytäminen.

Hyvä indeksisijoitus koostuu ainakin seuraavista osista:
1.) Halpa
2.) Läpinäkyvä
3.) Elinvoimainen
4.) Laajasti hajautettu
5.) Osingot uudelleen sijoittava

Ilman viimeistä (5.) kohtaa tämä olisikin helppoa, mutta yritäppä löytää kaikki nämä viisi vaatimusta täyttävä etf. Minä en ymmärrä miten Swap-pohjaiset indeksituotteet (johdannaiset) toimivat, ne kuulostavat monimutkaisilta ja lukemani perusteella niiden vastapuoliriskiä ei voi täydellisesti arvioida.

Sijoitanko Vanguardin etf:iin ja maksan kvarttaaleittain 30% verot osingoista, db-Xtrackerssiin ja ummistan silmäni tietämättömyydeltäni, mutta kerrytän korkoa korolle, vaiko Seligsonin indeksirahastoihin, joiden hajautus ei oikein miellytä ja ne tuntuvat jotenkin tylsiltä (hyvä asia?), mutta toimivat periaatteessa...

Tunnustuksia

"Syvä huokaisu" ...En ole sijoittaja, olen sijoittelija! Moukantuurilla seilaava apina, joka säntäilee edes takaisin. Orava joka säilöö ruokaa talven varalle, mutta unohtaa piilopaikan sijainnin. En minä pentele vaan osaa analysoida yrityksiä ja PISTE. Tuliko se yllätyksenä?

Osakepoimimisen taitoa ei ole olemassakaan. Ihmismieli näkee säännönmukaisuuksia siellä, missä niitä ei ole ja taitoa siellä, missä tuuri on todennäköisempi selitys. -William Bernstein

On olemassa ihmisiä jotka ovat kyenneet saamaan markkinoilta ylituottoa, mutta he ovat harvassa. Tuurilla ja riskillä sitä voi saada, mutta vuosikymmenien ajan jatkuva ylituoton saaminen on erittäin vaikeaa. Sen saavuttaminen vaatii todellista taitoa ja asialle lähes täydellistä omistautumista, kärsivällityyttä ja näidenkin lisäksi vielä niitä ennustajan taitoja.

Aloitin osakesijoittamisen viitisen vuotta sitten. Salkkuni indeksoitu tuotto on tänään -29%. Yksinkertaisesti laskettu tuotto sijoitetuille varoille on tappiolla "ainoastaan" -2%, kiitos onnistuneen säästämisen ansiotuloista. Näitä lukuja katsellessa tulisi hälytyskellojen soida! Aiemmassa tekstissäni Sijoitusfilosofian muotoutuminen kirjoitin miten yrityksiä tulisi analysoida ja ostaa vain suurella turvamarginaalilla, sekä vähentaa hajauttamista. Hölynpölyähän tuo on tälläisen pojanklopin tapauksessa. Minulla ei ole: osaamista, aikaa, kärsivällisyyttä, eikä edes tarpeeksi viitseliäisyyttä. Ja vaikka olisikin, niin jotain odottamatonta tulee jokaiselle osakkeelle aina jossakin vaiheessa käymään. Jotain mitä ei parhaatkaan analyytikot pysty mitenkään päättelemään etukäteen.

Markkinat eivät ole 100% tehokkaat, mutta isoa kuvaa katsottaessa hinnottelu virheet tullaan aina korjaamaan. Näin ollen markkinoita voidaan sanoa tehokkaiksi, kunhan ei asiaa ymmärrä liian suppeasti.  Työkseen osakkeita analysoivista henkilöistä valtaosa ei ole onnistunut saamaan ylituottoa, vaikka heillä on siihen minua parempi koulutus, huomattavasti enemmän aikaa, suuret resurssit ja työkalut, mahdollisuus tavata yritysten johtoa ja näin päin pois... Voinko minä siis viattomin silmin väittää, että minulla olisi realistiset mahdollisuudet pitkällä tähtäimellä tässä onnistua?

Ehkä se täytyy vaan myöntää; Jos haluan saada tuottoa on minun tingittävä hauskuudesta ja jännityksestä. En voi olla yliaktiivinen nuori, vaan minun on passivoiduttava! Toisaalta tärkeimpiä syitä osakesäästämiselle on huolettomampi ja vapaampi elämä. Tahdon lisää aikaa ja passivoitumallahan minä sitä saan. Nyt katse tulee siis suunnata osakepoiminnasta allokaatioon, kulujen pienentämiseen ja verojen välttelyyn.

Täytyy vielä miettiä tarkkaan uutta strategiaa ja lähteä varovaisesti liikkeelle. Jokatapauksessa pysyvä strategia on löydyttävä! Sijoitustyylistä toiseen hyppiminen on ainakin varma tapa hävitä. Luultavimmin tulen harrastamaan jatkossa myös suoriakin osakesijoituksia, mutta niiden painoarvo tulee olemaan matalahko.