HIEKKALAATIKOSTA NOUSU
Rahan ansaitseminen ja sen hallinta ovat kiehtoneet minua niin kauan, kuin vain jaksan muistaa. Pikkupoikana perustin mm. omalla nimelläni toimivan kyläkaupan, jonka kanta-asiakkaina olivat naapurit, kaverit ja vanhempieni ystävät. Harjoitin kaupankäyntiä myös virallisemmin. Aina kun äitini vuokrasi kirpputorilta pöydän, oli heti etsimässä vanhoja lelujani ja muita tarpeettomia tavaroita. Usein tuloni olivat suuremmat, kuin äitini, joka maksoi koko pöydän vuokran! Järjestimme kavereideni kanssa myös konsertteja, joista sitten perimme sisäänpääsymaksuja. Säästöni kasvoivat hitaasti, mutta varmasti ja aloin siirtyä myös pankkitoimintaan. Onnistuin kinuamaan vanhemmiltani rahaa, niin kuin varmaan suurinosa lapsista tekee. Poikkeuksen kohdallani muodostaa kuitenkin se, että olen usein myös lainannut tätä samaista rahaa takaisinpäin ja tietysti korolla, joka ylitti inflaation reilusti. Titetyllä laskukaavalla isoa osaa tuotosta voidaankin pitää prosenttuaalisesti äärettömänä =D
Nuo lainat olivat loogisia silloiselle "sijoitusfilosofialleni". Koska pääoman hankkiminen oli ollut hidasta ja vaivalloista, en halunnut menettää näitä rahoja. Olin kuullut erilaisista rahastoista ja muista sijoituskohteista, mutta en kuitenkaan uskaltanut sijoittaa niihin, koska ne sisältivät riskiä. Lainaamista vanhemmilleni pidin, kuitenkin lähes riskittömänä.Teimme tietenkin aina allekirjoitetut asiakirjat, jokaisesta lainasta ehtoineen, jotka olisivat sitten tukenani mahdollisen oikeuskäsittelyn edessä, mikäli ongelmia ilmentyisi lainan takaisinmaksun suhteen.
Ymmärsin koron olemassaolon ja jos tarvitsin rahaa tililtäni, pyrin odottamaan aina kuukauden vaihtumista, jotta saisin nostettavalta summalta vielä meneillään olevan kuukauden talletuskorot itselleni. Aina vuoden vaihteessa pikkupojasta oli upeaa katsoa tiliotettaan, kun tilille oli tupsahtanut pari euroa rahaa kuin tyhjästä. Hiljalleen vuosi vuodelta aloin kuitenkin olla tyytymättömämpi tilanteeseen ja rupesin ymmärtään inflaation merkityksen. Niinpä aloin tosissani etsiä uusia keinoja rikkauksiin.
KAPITALISTIKSI KASVAMINEN
Ensimmäisestä osakesijoituksestani on nyt aikaa 4 vuotta ja 4 kuukautta. Olin 17 vuotias ja onnistunut kasaamaan Nordean "kasvu"-tililleni 6 000 euron säästöt. Osakeostot tein lähes suoraan niihin yhtiöihin, joita Kauppalehden keskustelupalstalla suositeltiin. Ensimmäinen ostoni oli Outokumpu 25,05 eurolla, jonka myin viime vuonna 6,73 eurolla. Tappiota 1 476 euroa.
Sijoituksissani minulla ei ole ollut selkeätä linjaa. Olen poukkoillut sijoitustyylistä toiseen. Perustellut ostot kulloiseenkin ajankohtaan "sopivilla" syillä. Oman toiminnan typeryyttä on hyvin vaikea itse nähdä kyseisellä hetkellä, mutta jälkikäteen tarkastellen osto- ja myyntitapahtumia, sekä muistellen perusteluita, on helppo todeta jonkin oleen vinossa. Yksi itselleni suurimmista perusteluistani kirjallisen sijoitusstrategian puuttumiselle on ajatus siintä, että se "rajoittaa liikaa joustavuutta vaihtelevissa markkinatilanteissa". Lisäksi olen kokenut kirjallisen suunnitelman tekemisen aloittamisen hyvin vaikeaksi ilman valmista pohjaa. Realistisesti tarkasteltuna tämä on suurimmaksi osaksi pelkkää laiskuutta ja viitseliättömyyttä.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa välillä niin suureksi, että on pakko saada tehtyä jotain konkreettista. Käytännössä päästä ostamaan ja myymään osakkeita. Tässä mielentilassa löytyy aina jokin erinomainen perustelu kulloisellekkin toiminnalle markkinoilla ja jos ei mitään omaperäisempää keksi, niin hajauttaminenhan on aina hyvä syy. -Niin ajallinen, maantieteellinen, kuin toimiala -tai yrityskohtainenkin.
Tämä innostus tai inpiraatio tulisi osata hallita ja kanavoida oikein. Innostuksen iskiessä täysillä päälle olisi ehkä syytä ottaa jokin hyvä
omaan strategiaansa sopiva sijoitusaiheinen kirja käteen ja lukea sitä tai tutustua jonkin yrityksen tilinpäätöksiin ja katsauksiin. Juoksulenkille lähtökin voisi olla erinomainen keino päästä purkamaan se pahin ylitse pursuava energia pois. Korostaisin vielä tuota kirjan valinnan tärkeyttä, koska vääräntyyppinen kirjoitus voi helposti saada lipeämään omasta strategiasta ja tekemään nopeita harkitsemattomia liikkeitä. Kirjan opettama strategia saattaa olla toimiva, mutta jos itsellä on käytössä toisenlainen suunnitelma, ei sitä pidä mennä muuttamaan hetken mielijohteesta. Juuri tälläinen puolelta toiselle hyppiminen, johon itsekkin olen huomaamattomasti sortunut on tuhoisaa.
VIISAUDEN RAKASTAMISTA
Filosofia perustuu järkiperäisiin tutkimuksiin ja se pyrkii välttämään olettamuksia. Tavoitteena on järjestelmällisyys ja asioiden ymmärtäminen. Filosofinen asenne on tyyntä ja maltillista suhtautumista kohdattuihin asioihin.
Tätä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana myös sijoittamisessa, mutta todellisuus on aivan toista. Markkinat ovat aina jonkinlaisessa myllerryksessä, jossa ahneus ja pelko ottavat mittaa toisistaan. Ihmisillä ja tietokoneilla on omat syynsä myydä ja ostaa. Monesti nämä syyt ovat hyvin epärationaalisia, sekä tunneperäisiä. Suuri osa markkinatoimijoista spekuloi osakkeilla, eikä hinta näin ollen muodostu järkisyihin perustuen. Tämä taas johtaa siihen, että kärsivälliselle fundamenttisijoittajalle avautuu silloin tällöin todella loistavia ostopaikkoja, joissa osakkeen hinnan turvamarginaali on kohdallaan.
Taitava sijoittaja tekee analyysin kiinnostuksen kohteena olevasta yrityksestä ja määrittää tälle "oikean" hinnan. Mikäli osake ja yritys täyttävät sijoittajan vaatimukset, jää hänelle tehtäväksi odottaa hinnan lakemista tarpeeksi alas. Hinnan tulee olla sellaisella tasolla, jossa turvamarginaali yrityksen oikeaan arvoon on riittävän suuri, vaikkapa 50%. Tämä ei ole täydellistä ajoittamista, mutta tätä voidaan pitää sille erinomaisena perusteltavissa olevana vaihtoehtona. Tällä tavalla saadaan sijoituksille suuri tuotto-odotus ja mahdollisuus markkinoita parempaan tuottoon. Sijoittajalta tämä vaatii kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä, koska ostotilaisuuksia ei tule kovin usein.
Mikäli halutaan käyttää tittiliä "sijoittaja", on analyysia tehtäessä kiinnitettävä huomio yhtiöön ja sen näkymiin pitkällä ajanjaksolla! Spekulantteja ei taasen yhtiö kiinnosta hiuskarvan vertaa, kunhan osaa toimeksiantoa tehtäessä kaupankäynnin kohteena olevan yhtiön tickerin. Spekulantit analysoivat osaketta ja sen kurssikehitystä, sijoittaja yhtiötä ja sen tulevaisuuden tuottoja. Spekulantti ajoittaa teknisellä analyysillä, sijoittaja yhtiön oikeean arvoon perustuvalla turvamarginaalilla. Spekulantti pyrkii ymmärtämään markkinoita, sijoittaja taas yhtiön tuoton muodostumista.
PÄÄTELMIÄ
Jos sijoittaja pystyy toimimaan edellä kuvatulla tavalla, voidaan hänen salkkunsa riskitasoa pitää huomattavasti keskivertoa matalampana ja tuotto-odotusta taas korkeampana. Tähänhän jokainen ainakin teoriassa pyrkii; hyvään tuotto/riski -suhteeseen. Tälläistä strategiaa käytettäessä voidaan siirtää hajauttaminen ja monet muut perinteiset hokemat taka-alalle. Ymmärtäessä todella, mihin sijoittaa hajauttamisen merkitys pienenee. -Niin ajallisen, maantieteellisen, toimiala-, kuin yrityskohtaisenkin. En tarkoita että kaikki perinteiset sijoitusneuvot tulisi unohtaa, mutta niiden painoarvoa voidaan laskea.
Useimmat luultavasti huomasivat ylemmän tekstin yhteyden, erään toisen sijoittajan ajatusmaailmaan ja sitähän se pitkälle olikin. Tulen jatkossa tutustumaan tuohon filosofiaan enemmän ja rakentamaan strategiaani pitkälle sen pohjalta. Minun on opeteltava tutkimaan ja analysoimaan yhtiöitä, sekä muodostamaan oma arvio niiden hinnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Haluan oppia kärsivällityyttä, järkiperäistä päätöksentekoa ja tunteiden hallintaa, sekä pystyä tukahduttamaan markkinoiden ja uutisten ylimääräisen hälyn pois.
- Sijoita vain hyviin yrityksiin, joiden toiminnan ymmärät.
- Analysoi loogisesti ja vältä tunteita
- Näe markkinoiden myllerrys mahdollisuutena ostaa laatua halvalla, älä osallistu paniikkiin.
- Vältä hyvien yritysten myymistä.
- Ole kärsivällinen ostotilanteessa ja sen jälkeenkin
- Älä häviä rahaa (turvamarginaali)
Kuinka paljon käytit viime vuonna aikaa pörssikurssien seuraamiseen, entäpä yritysten analysointiin?