Velkavipu käyttöön

Siirryin taas sijoitusurallani askeleen eteenpäin ja otin velkavivun käyttööni. Sain nimittäin pankistani opintolainaa 0,743 % korolla (0,2% marginaali + 12kk euribor). Korko on niin pieni, että näin opintolainan nostamisen olevan erittäin järkevä veto tässä vaiheessa. Opintolaina on 300€/kk, eli sain heti tililleni 1500 €, Tammikuussa 600 € ja Maaliskuussa saan vielä 900 €. Kesällä opintolainaa ei luonnollisesti saa, mutta syksyllä raha alkaa taas virtaamaan.

Lainarahalla sijoittaminen kohottaa tietenkin salkun riskitasoa, mutta onnistuttaessa saamaan lainanhoitokuluja isomman tuoton (tällähetkellä yli 1%), se antaa mukavaa vipuvaikutusta oman pääoman tuottoon. Lainan määrä tulee minulla olemaan alle 10-prosenttia omasta pääomastani, joten se ei tule mielestäni muodostamaan liian suurta riskiä. Varsinkin kun huomio vararahastoni, jolla pystyisin maksamaan lainan pois niin halutessani.

Ps. Lisäsin blogin oikeaan alalaitaan velkavivun määrästä kertovan vauhtimittarin.


Hyvä kirjoitus aiheesta:
Opintolainalla sijoittaminen - Warren Grahamin Osinkopuu

Tavoitteiden asettaminen

Ilman tavoitteita on vaikea pyrkiä eteenpäin. Niinpä on tärkeää aivan aluksi määritellä omat tavoitteensa, jotta voi sitten etsiä tarvittavat keinot päämääriensä saavuttamiseksi. Tavoitteiden tulisi olla selkeitä ja mitattavia, koska muuten niiden saavuttaminen pitkässä juoksussa muuttuu lähes mahdottomaksi. Esimerkkejä liian ympäripyöreistä tavoitteesta on onnellinen elämä tai rikastuminen. Varmaan kaikki haluavat onnellisen elämän, mutta se pitää osata määritellä: Mistä onnellinen elämä koostuu? Jos ei tiedä mitä omalla kohdallaan onnellinen elämä pitää sisällään, ei sitä kohti voi silloin alkaa suunnitelmallisesti etenemäänkään. Ensin on tehtävä huolellinen rakennussuunnitelma ja vasta sen jälkeen voidaan alkaa rakentamaan.

Itselläni yksi tärkeimmistä taloudellisista tavoitteistani on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Tämäkin on aivan liian ympäripyöreä tavoite. Minun pitää osata määrittää se huomattavasti konkreettisemmin: Minkälaisen elintason haluan ja paljonko se maksaa kuukaudessa, sekä paljonko olen valmis näkemään vaivaa sen eteen. Tavoitteen aikamääreen tulee myös olla selvä. Sitten tulee miettiä erilaisia vaihtoehtoja sen saavuttamiseksi.

Tämän tavoitteen aikajänne riippuu sijoitusten tuoton lisäksi paljon myös siintä, paljonko pystyn kuukausittain säästämään uutta pääomaa, joka taas riippuu elämäntilanteesta. Mistä minä tiedän olenko viiden vuoden päästä työtön velkaloukussa oleva yksinhuoltaja? Enhän minä tiedäkkään, mutta tavoitteet tulee asettaa omien unelmiensa mukaan, ovatpa ne sitten miten suuria tahansa. Taulukkolaskentaohjelmat ovat tälläisissä useiden vuosien projekteissa todella mahtavia suunnittelun työkaluja. Välitavoitteet ovat tärkeitä, jotta tietää kulkevansa oikeaan suuntaan ja pystyy säännöllisesti mittaamaan onnistumistaan.

Itse olen laskeskellut omaan tavoitetaulukkooni sijoitusten odotetuksi vuosituotoksi 10% ja vuosittaiseksi uuden pääoman lisäykseksi 12 000 euroa. Se on hyvin haastava tavoite ainakin tuon uuden pääoman lisäyksen osalta, mutta niin tavoitteiden tuleekin olla. Liian realistiset tai varovaiset tavoitteet eivät painosta tarpeeksi ahkeroimaan. Miksi tavoitella pieniä, kun voi samalla vaivalla tavoitella suuria? Joulukuussa 2011 asetin itselleni tavoitteen säästää tänä vuonna (2012) 10 000 euroa. Koska olin siirtymässä elokuussa kokonaan pois työelämästä opiskelemaan, pidin tavoitetta haastavana, mutta ilmeisesti se olikin liian helppo, sillä säästösumma näyttäisi kohoavan jopa 15 000 euroon. Mikäli tavoite tuntuu liian helpolta, ei välttämättä jaksa ponnistella tavoitteidensa eteen tarpeeksi ja tulokset eivät yllä lähellekkään niin korkealle, mihin olisi mahdollisuuksia päästä.

Olen lisännyt oman tavoitteeni seurannan ylävälilehdelle.

Uusi vertailuindeksi

Aiemmin omistin lähinnä suomalaisia pörssiosakkeita, joten käytin luonnollisesti salkkuni vertailuindeksinä OMXH B CAP GI:tä. Se muodostuu kaikista Helsingin pörssin osakkeista ja yhden osakkeen suurin mahdollinen painoarvo on rajattu 10% (CAP), jonka lisäksi indeksi huomio myös osingot (GI).

Nyt kun salkkuni tavoiteena on olla hajautettuna ympäri maailman, niin suuriin kuin pieniinkin yhtiöihin, tulen vaihtamaan vertailuindeksini FTSE Global All Cap Indeksiin. Se on myös kokonaistuotto indeksi (total return), eli se huomioi sekä arvonnousun, että osingot. Se seuraa painorajoitetusti kehittyneiden- ja kehittyvienmaiden suuria, keskisuuria ja pieniä -pörssiyhtiöitä.

Kyseinen vertailuindeksi on käytössä myös Vanguardin Total World Stock ETF:ssä. Etf:n allokaatio on suunnilleen seuraavan lainen: 51% Pohjois-Amerikka, 23% Eurooppa, 14 % kehittyvät markkinat ja 12 % Pacific. Itse pyrin salkussani painottamaan enemmän kehittyviä markkinoita ja käyttämään osingot uudelleen sijoittavia instrumentteja, jonka vuoksi en sijoita suoraan Vanguardin etf:ään. Ottamalla itse kantaa oman indeksoidun salkkunsa maantieteelliseen, toimialojen ja yhtiökokojen painotuksiin on mahdollista voittaa indeksi. Matti Meikäläiselle tämä on huomattavasti riskittömämpi, helpompi ja todennäköisempi tapa voittaa indeksi, kuin yrittää sitä osakepoiminnalla. Itse salkkunsa painottaminen antaa lisäksi hieman puuhaa passiiviselle sijoittajalle, jottei sijoittamisesta tulisi liian tylsää ja yksinkertaista. Ensisijainen tavoitteeni on kuitenkin saada indeksintuotto kulujen jälkeen, joka ei sekään aivan helppoa ole.

Factsheet: FTSE Global All Cap Index
 

Bloomberg: FTSE Global All Cap Index

Vararahastosta mielenrauhaa

Puskuri, hätärahasto, vararahasto, kriisirahasto, pahan päivän vara... miksi ikinä sitä haluatkaan kutsua.

Vararahasto on yksi tärkeimmistä hallintakeinoista oman talouden vakauttamisessa ja vaikeiden aikojen ylitsepääsemiseen tarvittavista työkaluista. Vararahasto tulee ehdottomasti erottaa käyttö- ja sijoitusvarallisuudesta ja sen rakentamiseen, hallinnointiin ja käyttämiseen on luotava omat selkeät sääntönsä.

Vararahastoa voidaan käyttää monella erilaisella tavalla, mutta sen tärkein pointti on suojata meitä velanotolta, pakkomyynneiltä ja muilta turhilta paniikkiratkaisuilta. Vaikka tälläisiä myrskyjä ei omassa taloudessa tapahtuisikaan, niin vararahasto antaa joka päivä mielenrauhaa ja vähentää turhaa huolta raha-asioista.

Vararahaston koosta voidaan olla montaa eri mieltä. Monien mielestä on täysin älytöntä pitää jopa vuosien tuloja vastaavaa summaa jemmassa vain hätätilanteita varten. Äkkiä ajateltuna näinhän se on ja itsellänikään ei ole varsinaista puskuria aiemmin ollut olemassakaan (ainoastaan "iki-holdi-sijoituksia"). Perinteisesti vararahaston kooksi suositellaan muutaman kuukauden tuloja tai menoja vastaavaa summaa ja tällöin näitä varoja voidaankin käyttää ensiapuna sairastuessa, uuden työpaikan etsimisessä, auton korjauksessa ja sen sellaisissa tapauksissa. Mikäli puskuri alkaa olemaan tästä reilusti suurempi, sen käyttömahdollisuudet ja tulivoima antavat jo mitä moninaisempia käyttömahdollisuuksia. Tällöin kannattaa jakaa vararahasto käyttötarkoitusten mukaisesti useampaan osaan.

Esimerkki suuresta vararahastosta, jaettuna eri osiin:

1. Puskurirahasto 500 - 5000 €
Tarkoitettu tilanteisiin, joissa käyttörahat eivät riitä kattamaan yllättäviä kuluja.

• Yllättävät menot
• Tavaroiden rikkoontumiset
• Lyhyt sairastuminen
• Epäsäännölliset laskut
• Veromätkyt

2. Hätärahasto 3000 - 50 000 €

Tarkoitettu astetta hankalampiin tilanteisiin, joissa tulot saattavat olla uhattuina ja maksuun on tulossa merkittäviä itsestä riippumattomia pakollisia laskuja.

• Pitkäaikainen sairastuminen
• Isot vahingot
• Työpaikan menetys
• Korvaa osittain turhia vakuutuksia

3.  Säästörahasto 1000 - 500 000 €

• Uuden asunnon omarahoitus
• Auton ostaminen
• Lomamatka
• Sapattivuosi

Vararahaston käyttötarkoituksen vuoksi tulee näiden varojen olla likvidissä ja riskittömässä muodossa, josta ne voi helposti saada käyttöön tarpeen tullen. Milestäni vaikein kysymys vararahastoa rakennettaessa on juuri niiden sijoituspaikka, koska hyvän likviditeetin lisäksi olisi niiden järkevintä säilyttää ostovoimansa, eli selättää inflaatio. Nykyään ei kuitenkaan ole helppoa löytää riskitöntä, likvidiä ja inflaatiolta suojaavaa paikaa rahoilleen. Inflaatio on juurikin se syy miksen ole aiemmin vararahastoa perustanut.

Koska normaali tarkoitus vararahastolle on yllättävien menojen tai tulonromahdusten paikkaaminen, ei tällöin ole syytä kasata ylisuurta vararahastoa (yli vuoden tulot). Mikäli sijoitusvarallisuus on kuitenkin riittävän suuri ja on vaikkapa saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden, ei suuremmankaan vararahaston rakentaminen ole hullumpi idea. Suurempi vararahasto nostaa myös sijotustoiminnan riskinsietokykyä. Tällöin kuitenkin korostuu sijoituskohteen valinta, koska inflaation vuoksi ei luonnollisesti ole mitään järkeä makuuttaa kymmeniätuhansia euroja olemattomien korkojen käyttötileillä. Ylläolevassa esimerkissäni oleva "säästörahasto" ei siis kirjaimellisesti ole enää vararahastoa, vaan ikäänkuin vararahaston ja sijoitusten väliin jäävä säätöpossu, jolla voidaan rahoittaa omia mielihaluja, ilman kulutusluottoja tai sijoituksiin kajoamista.

Tämänhetkinen opiskeluajan vararahastoni on suuruudeltaan 4 000 euroa ja olen jakanut sen neljään eri paikkaan. Ensihätään tarvittavat rahat (800 €) on käyttötilillä ja Seligsonin rahamarkkinarahastossa ja loput Seligsonin euro corporate bond sekä euro-obligaatio -korkorahastoissa. Tämä ei todellakaan ole paras mahdollinen tapa kohonneen riskin ja huonontuneen likvidin takia, mutta oman riskiarvioni mukaan tämä on järkevin keksimäni tapa tämänhetkiseen tilanteeseeni. Tällä tavalla pyrin säilyttämään vararahaston ostovoiman ja pitämään riskitasoa matalahkona. Tälläisellä vararahastolla voidaan välttää ennenkaikkea mahdolliset osakkeiden pakkomyynnit sijoitussalkussa. Koska pidän erittäin epätodennäköisenä, että joutuisin kajoamaan vararahastooni, tulisi sen ylläpito aivan liian kalliiksi vuosikymmenten saatossa, jos sen arvo tippuisi inflaation tahdissa.

Yhteenveto:

Jokaisella tulisi olla oma vararahasto yllättäviä tilanteita varten. Rahaston koko, sisältö ja nostoa koskevat säännöt tulee jokaisen räätälöidä kuitenkin omien tulojen, menojen, omaisuuden, työpaikan, sekä talouteensa kohdistuvien riskien mukaisesti. Tärkeintä on se, että omasta taloudesta löytyy riskeihin nähden riittävä puskuri, eikä rahat ole koskaan totaalisen loppu!

Onko kukaan löytänyt hyvää inflaatiosuojaa vararahastolleen? Viimeaikoina Nordaxin tuottotiliä on mainostettu keskustelufoorumeilla. En ole kyseiseen laitokseen perehtynyt, mutta heti iski takaraivosta mieleen muutamanvuoden takaiset talletussotkut Islantilaispankkien kanssa.

Strategiamuutos -missä mennään?

Keväällä tein päätöksen siirtyä passiiviseen indeksisijoittamiseen ja syksyn mittaan käsitykseni päätöksen järkevyydestä on vain vahvistunut. Olen yhä vakuuttuneempi, etten kykyne käymään kovinkaan voitokasta osakekauppaa suorilla osakesijoituksilla. Itselleni järkevämpi tapa on ostaa ja pitää indeksiä. Myönnän että välillä olisi kiva hieman pelata muotiosakkeilla, mutta jos varsinaiset tavoitteeni ovat kerran vaurastuminen, sekä taloudellinen riippumattomuus, ei tuollainen peli taitotasoni ja poukkoiluni huomioiden ole järkevää. Indeksisijoittajana on paljon helpompi käsitellä salkkua kokonaisuutena. Allokointi nousee automaattisesti prioriteettilistalla korkealle ja allokaation vääristymiä on helppo korjata. Näin opiskelijana indeksirahastoon on myös kustannustehokasta sijoittaa kuukausittain ja ajallinen hajauttaminen onnistuu pienilläkin summilla.

Indeksoidun salkkuni allokaatio

Olen myynyt 80 % suorista osakesijoituksistani ja ostanut tilalle Seligsonin ja iSharesin indeksituotteita.

Kehittyvät markkinat:

EUNM

EUNI 

IBCC

Seligson Kehittyvät markkinat

Seligson Russia (aktiivinen)

Pohjois-Amerikka

IBCE

Seligson Pohjois-Amerikka

Eurooppa

EUNK

Seligson Eurooppa

Tavoite allokaatio

Seligson Suomi

Muut

Seligson Aasia

Seligson Top25 Brands

Kaikki sijoitukset (paitsi EUNI) ovat osingot uudelleensijoittavissa rahastoissa. Vanguardin etf:t olisivat iSharesin tuotteita parempia (hajautus, koko, kustannukset), mutta verotuksellisista syistä päädyin kuitenkin ylläoleviin tuotteisiin.

Maantieteellisen allokaation tekemiseen en oikein löytänyt hyviä ohjeita, joten oheinen allokointi on lähinnä "tuo näyttää kivalta" -perusteilla tehty. Tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista, että se tulee vielä muuttumaan.

Toukokuu 2012 - Kuukausikatsaus

Säästäminen

Toukokuussa onnistuin tekemään uuden henkilökohtaisen ennätyksen! Tililleni tupsahtivat elämäni ensimmäiset täydet kesälomarahat ja kun takana oli vielä ylitöitä, niin palkka oli sen mukainen. Totuttuun tapaan, kulutukseni pysyi kuitenkin normaalilla tasolla, joten kohonneet tulot satoivat suoraan säästöön. Näin ollen säästöprosentiksi muodostui 71 %, mikä tarkoittaa 2 600 euroa. 

Sijoittaminen

Salkkuni tuotto oli  -11,20%, kun vertailuindeksini tuotto oli -10,87%. Hävisin vertailuindekksilleni jonkin verran, mutta kun tarkastellaan salkkuni koostumusta, niin totuus on paljon rumempi. Käteisen paino salkussani on nimittäin 41 %, joten jos haluaisi vertailla pelkän osakeposition tuottoa, niin tappio olisi todella suuri. Tämän ei tosin pitäisi yllätys olla, koska salkkuni osakkeet ovat sangen syklisiä.

Salkun indeksoitu tuotto

Salkkuni sisältö

Muutosvaihe

En ole vielä aloittanut indeksituotteiden ostamista, vaan kaikki ostot ovat toistaiseksi jäissä. Omistamani osakkeetkin ovat lasketeet sen verran paljon ja ovat perstuntumaltani halpoja, joten myyminenkään ei oikein houkuttele. Tunnelmani ovat siis niin sanotusti odottavat. Pidän todennäköisenä markkinoiden laskun jatkumista, mutten uskalla marrkinoilta kokonaan poiskaan olla, vaikka tarkoituksenani onkin suorien osakesijoitusten myyminen. Erityisen houkuttelevana näen tällähetkellä Venäjän osakemarkkinoiden arvostuksen ja sinne aionkin ensimmäisten ostojen joukossa iskeä.

Kaiken avain on kärsivällisyys. Kananpojankin saa vain hautomalla munan... ei rikkomalla sitä.

- Arnold Glasgow -

"Growth markets" -ajattelu

“A significant transformation of the global economy is well under way. Growth market economies will be the driver of the world economy in the coming decade.” 
          

- Jim O'Neill, Chairman, Goldman Sachs Asset Management

Goldman Sachs on lanseerannut perinteisen "emergin countries" ja "BRIC-countries" -jaotteluiden rinnalle uuden "growth markets" ajattelun. Heidän uudet suosikkimaansa ovat vanhojen Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan lisäksi Etelä-Korea, Indonesia, Meksiko ja Turkki. Kaikki nämä kahdeksan maata edustavat vähintään yhtä prosenttia maailman bkt:sta. Goldman Sachilla uskotaan näiden maiden tulevan vastaamaan jopa 60 % maailmantalouden kasvusta seuraavan vuosikymmenen aikana. Niinpä he suosittelevatkin huomattavasti korkeampaa painotusta näille kasvaville markkinoille, mitä perinteiset ohjeistukset neuvovat.

Indeksoinnin hahmottelua - Osa 2.

Aiemmassa kirjoituksessani hahmottelin uuden salkun rakentuvan täysin iSharesin acc ETF:ien varaan. Toin silloin jo ilmi ongelmia, jotka tästä seuraisi. Hallinnointikulut ovat korkeahkot, spreadit ovat suuret, rahastojen koot ja vaihto ovat liian pienet, eikä niiden hajautus miellytä tarpeeksi,. Omaan suurta intoa rakentaa salkkuni huomattavasti tarkemmin, kuin vain ostaa yhtä tai kahta maailmanlaajuisesti hajautettua ETF:ää. iSharesin tuotteilla en pysty saamaan itseäni miellyttävää allokaatiota aikaiseksi. Haluan korostaa tiettyjä maita, yhtiöiden kokoa ja saada lukumäärällisesti suuremman osakehajautuksen. Esimerkiksi iSharesin USA (IBCE) ETF sisältää vain 580 eri osaketta, kun Vanguardin VTI:ssä osakkeita on jo 3 000. iSharesilta löytyy acc Japani ETF, muttei laajemmin hajautettua Pacific ETF:ää. Small-cap yhtiöihin sijoittavaa acc ETF:iä ei ole tarjolla. Venäjän acc ETF on swap pohjainen ja siinä on järkyttävän suuri spread.

Aloin siis leikkimään Excelillä! Vertailin Vanguardin VTI:n ja iSharesin IBCE:n teoreettista tuottoa toisiinsa. VTI jakaa osingot sijoittajille, kun taas IBCE sijoittaa ne takaisin osakkeisiin. Oletin vuosittaisen tuoton olevan 10 %, joka sisältää 3,5 % efektiivisen osinkotuoton. Laskussa on huomioitu TER, joka VTI:ssä on 0,06 % ja IBCE:ssä 0,4 %. Laskin myyntihinnan vuodesta 2022 eteenpäin hankintameno-olettamaa käyttäen. 

Kuvitellaan siis että jäisin 50 vuotiaana eläkkeelle. Sijoitan tätä päämäärää varten kuluvana vuonna 50 000 € yhteen ETF:ään. Laskemieni mukaan eläkkeelle jäädessäni vuonna 2040 sijoitusteni arvo olisi 108 000 euroa matalampi, jos sijoitan rahat VTI:hin, IBCE:n sijasta. Myytäessä ero kaventuu verojen maksun jälkeen 88 000 euroon. 

Ero on siis tämän 28 vuoden aikana kasvanut 20 prosenttiin. Se on niin suuri, että tämän pohdintaan kannattaa käyttää aikaa! Osinkojen ulos jakamisen hyvä puoli on sen tarjoama mahdollisuus tasapainottaa salkkua. Toisaalta rahastojen jakamia osinkoja verotetaan 100 prosenttisesti, joten hyöty jää vain mahdollisen tasapainoituksen vuoksi tehtyjen myyntien kaupankäyntikulujen tasolle. Riskinä näissä acc ETF:ssä on niiden koko, jonka vuoksi ne voidaan lopettaa ja näin mahdollinen vero-hyöty jää saavuttamatta. On toki myös mahdollista että näiden acc tuotteiden kysyntä ja tarjonta kasvaa, mikä saattaisi pienentää kuluja ja kasvattaa niiden elinvoimaisuutta.

Tekemäni vertailu on tehty Yhdysvaltoihin sijoittavien ETF:ien kesken, joten niiden kustannukset ovat matalahkot. Jos sijoitettaisiin kehittyvien maiden ETF:ään, niin iSharesin EUNM:n TER on jo 0,75%, kun Vanguardin VWO:ssa se on 0,2%. On myös oletettavaa ettei osinkotuotto ole aivan niin suuri kuin kehittyneissä talouksissa. Tällöin ero kaventuu taas hieman. Isänmaallisuuden nimissä maksan tietenkin mielummin veroja Suomeen, kuin hallinnointipalkkioita ulkomaille, mutta en aivan mukisematta niele näin kireää verotusta.

Tässä päätöksessä on psygologialla jälleen suuri merkitys. Mieli tahtoisi sijoittaa parhaiten hajautettuihin mielenkiintoisiin suuriin ETF:iin, kun järki käskee sijoittamaan kasvu-osuuksiin. Unohtamalla kokonaan osinkojen uudelleen sijoittamisen olisi tämä homma huomattavasti hauskempaa. Järkevintä olisi varmaan tehdä jonkinlainen kompinaatio näiden välillä. Sijoittaa mahdollisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan acc rahastojen avulla ja täydentää niitä  sitten erillisillä small-cap-, kehittyvien maiden- , sekä muiden eri maanosien ETF:illä. Täytyy jatkaa pohdiskelua...

Sopeudu tai kuole!

Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Jos ei kehity ja uusiudu -oli kyseessä kasvi, eläin, ihminen, valtio, yritys tai tuote  alkaa pian näivettymään ja kuolee lopulta pois. Historiallisesti se, joka sopeutuu parhaiten tulee myös pärjäämään parhaiten. Kilpailua on ollut aina ja tulee aina olemaan. Se kuitenkin muuttaa jatkuvasti muotoaan ja siihen on sopeuduttava. On naivia ajatella täydellisen oikeudenmukaisuuden olevan mahdollista - se ei ole! Ennen pärjäsi fyysisesti voimakkain - nykyisin henkisesti vahvin.

"Don't worry, don't be afraid, ever, because This Is Just A Ride"

Globalisaation vuoksi rajat avautuvat kaikissa suhteissa kilpailulle. Kilpailu kasvaa osaamisesta, teknologiasta, työvoimasta, alhaisesta kulurakenteesta, verotuksesta, pääomista jne. Kaikki kilpailevat; ihmiset, yritykset ja valtiot. Tasapainon löytyminen voi viedä aikaa, eikä se täydellisesti toteudu koskaan. Globalisaatiota ei voi pysäyttää muu, kuin suuri maailmanlaajuinen tuho, joka veisi meidät takaisin kivikauteen.

Kilpailulla on useita positiivisia vaikutuksia. Se ajaa meitä kehittymään nopeasti, luo uutta ja nostaa elintasoamme (siis kaikkien elintasoa) hurjalla vauhdilla. Onhan sillä toki myös haittavaikutuksia, kuten ympäristötuhot ja kasvava henkinen pahoinvointi. Mutta kehitys pyrkii isommassa kuvassa löytämään aina tasapainon - niin myös näissä asioissa. Ympäristöteknologia ja tehokkuus paranevat jatkuvasti. Maapallon resurssien käyttöaste on tällähetkellä kestämättömällä pohjalla, mutta uskon tasapainon löytyvän.

Ihminen ei ole valloittanut avaruutta sillä aikataululla, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten uskottiin, mutta tulee sen kuitenkin vielä tekemään. Sieltä löytyy luultavimmin apu maapallon rajallisten resurssien suhteen. Monet asettavat sosiaalipalveluihin ja tieteeseen käytettävät varat vastakkain. Todellisuudessa tieteeseen ja tutkimukseen käytettävät varat (tieteen alasta riippumatta) tulevat näkymään hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden kohentumisena ennen pitkään. Avaruustutkimusta voidaan pitää älyttömänä sen kalleuden vuoksi, mutta sen avulla saavutettavien tulosten valossa on tilanne aivan toinen. - Tämän päivän scifi on huomenna arkea. Sama toistuu sotateknologiassa. Varsinainen sota on kaukana omista ihanteistani, mutta kilpailu tällä alalla on kuitenkin hyödyttänyt osaltaan kaikkia. Aseteollisuus on saavuttanut merkittäviä onnistumisia tuotekehityksessä ja tuonut näitä sovelluksia huimasti myös siviilipuolelle.

Ajattelun on oltava laaja-alaista ja kaikkea tulee tarkastella kokonaisuutena, ei yksittäisten asioiden kautta. Ongelmia on aina, ne vain ovat erilaisia. Muutosta on täysin turhaa yrittää vastustaa, sillä muutos on väistämätöntä. Vastustaminen vain kuluttaa turhaan energiaa ja aiheuttaa ongelmia.Niinpä vastustuksen sijasta sitä kannattaa vain tyytyä ohjamaan oikeaan suntaan.

Menestyminen edellyttää tilanteen hahmottamista. Kun ymmärtää missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa on mukaan helpompi hypätä eli sopeutua. Koska yksittäinen ihminen ei järjestelmää voi muuttaa kannattaa sitä siis hyödyntää. Ei ole järkeä tuhlata aikaa pomojen bonusjärjestelmien kadehtimiseen tai oman tilanteen voivotteluun. Tämä energia tulee kohdistaa oman kilpailuasemansa parantamiseen. Lopulta vain itse on vastuussa itsestään. Ei valtio tai naapurisi sinua voi auttaa, jos et myös itse auta itseäsi.

"Every man dies. Not every man really lives."
- William Wallace -

 Kehitys voi tuntua raadolliselta, mutta se täytyy ymmärtää ja hyödyntää oikein. Nykyisin on suunnaton määrä erilaisia vaihtoehtoja viettää elämänsä. Ruoka, suoja, lämpö, hygienia ja terveys ovat meille itsestään selvyyksiä. Niiden eteen ei paljoa tarvitse vaivaa nähdä, vaikka ennen kaikki aika meni noiden tarpeiden tyydyttämiseen. Paradoksaalisesti ihminen voi menettää elämänhalunsa, koska sen ei tarvitse nähdä vaivaa hengissä säilymisen takia. Kun kaikki tarjoillaan valmiiksi eteen hopeavadilla, ne menettävät merkityksensä.

On syytä pysähtyä aika ajoin miettimään omaa elämäänsä ja pohdittava onko se sellaista kuin haluasi ja miten sitä voisi edelleen parantaa. Miten sailyttää innostus ja iloisuus aina kuolinvuoteelle saakka?  Mikä on elämässä tärkeää? Onko minulla elämän ohjenuoria ja mitkä ovat arvoni? Olenko tyytynyt liian vähään (lue: oravanpyörään) ja menettänyt näin todellisen rikkauden?

Säästämisessä voi helposti käydä kuten joissain sotilaallisissa konflikteissa; -sotiminen sodan estämiseksi ei ehkä ole aivan rationaalista? Mitä säästämisellä tavoitellaan? Mikä on tarpeeksi?

Indeksoinnin hahmottelua

Nyt on tiiviisti tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla uuden strategian mukaista salkkua voisi lähteä rakentamaan. Suomalaiselle sijoittajalle en juuri valinnanvaraa löytänyt, joten siinä mielessä intstrumenttien valinta oli helppoa. Pääpainon annoin kasvuosuus - ja suoralle osakeomistusvaatimukselle (tosin tässä tein kaksi kompromissiä), joka näkyy negatiivisesti hallinnointikuluissa ja spreadissa, sekä ETF:ien koossa. Käyn kauppaa Nordnetin kautta, joten ainoa mahdollisuus ostaa ko. ETF:iä on Saksan pörssistä, jossa spread on  valitettavasti suurempi verrattuna esimerkiksi Lontooseen. Hyvä puoli Saksassa on kuitenkin kaupankäynti euroissa, joten vältyn valuutan vaihdon aiheuttamilta kustannuksilta ja valuuttariskiltä varojen ollessa käteisenä.

iSharesilta löytyy osingot uudelleen sijoittava ETF kaikille perinteisille markkinoille (USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat, Japani), joten globaalisti hajautetun salkun rakentaminen onnistuu pääpiirteissään hyvin. Ongelmia ilmenee kuitenkin varsin nopeasti, jos ei ole tyytyväinen kyseisten ETF:ien allokaatioon. Itse haluan ottaa esimerkiksi hieman enemmän kantaa Venäjän puolesta, joka kehittyvien markkinoiden ETF:ssä on vain 6% painotuksella. Samanlaiseen ongelmaan törmään Euroopassa, jossa Iso-Britania on mielestäni yli edustettu, kun taas Saksa on omaan makuuni alipainossa. Jotkin markkinat jäävät myös korin ulkopuolelle kokonaan, kuten Kanada, Australia ja Lähi-itä. Kanadaan ja Austraaliaan iSharesilta tosin löytyy omat kasvuosuus ETF:ät ja Lähi-itäänkin osingot jakava ETF, mutta pienehköä salkkua hallinnoivan yksityissijoittajan taitaa olla turha alkaa hienosäätämään maantieteellistä allokaatiota liian tarkasti. Venäjän haluan kuitenkin suurempaan rooliin, joten olen suunnitellut ottavani salkkuuni iSharesin swap pohjaisen (1. kompromissi) kasvuosuus ETF:n. Pidän myös kehittyvien markkinoiden small cap -indeksiä ostamisen arvoisena, vaikka tiedostan sen jakavan osinkoja (2. kompromissi).

Uusi strategia

Tulen siis uudistamaan sijoitusstrategiani täydellisesti. Strategiauudistuksen syy lähti oikeastaan liikkeelle yrityksestä tehdä sijoitussuunnitelma. Aloitin suunnitelman tekemisen jäsentämällä sen eri alaotsikoihin ja hahmottelin niiden alle ranskalaisilla viivoilla sisältöä. En kuitenkaan onnistunut saamaan millään tasolla järkevää tekstiä siintä, millä perusteella tulen ostamaan tai myymään -osakkeita. Sitten kirjastossa käydessäni löysin sattumalta Malkiel Burtonin - Sattuman kauppaa Wall Streetillä. Se avasi silmäni ja kun vielä analysoin omaa sijoitushistoriaani, en voi tehdä muuta kuin ryhtyä indeksisijoittajaksi. Olen tähän ryhtynytkin jo kerran aikaisemmin, mutta hairahdin hieman polulta ja lopputuloksena sallkustani on indeksoituna enää 3%! Tämän kokemuksen myötä taitaa ollakkin viisainta unohtaa kokonaan "5 - 10 %-pelisalkku" ja rakentaa 100 prosenttisesti indeksoitu portfolio.

Uusi strategia on yksinkertaisesti rakentaa globaalisti indeksoitu osakesalkku. Pyrin karsimaan ajoittamisen ja muut kyseenalaiset toimet pois omasta käyttäytymisestäni. Indeksisijoitukset tehdään suurehkoina erinä, jotta toimeksiantokulut pysyvät hallinnassa. Sijoituksia ei myydä, ellei se ole riskienhallinnan tai allokaation vuoksi perusteltua. Toistaiseksi salkku tulee koostumaan pelkästään osakkeista, eli en ainakakaan vielä ota mukaan korkoja tai kiinteistöjä. Sijoitusintrumenttien tulee olla pääasiassa osingot uudelleen sijoittavia, jotta vältytään ennenaikaiselta verojen maksulta ja voidaan näin hyödyntää paremmin korkoa korolle -ilmiö. Minun tulee tietoisesti opetella kärsivällisyyttä, hyväksyä markkinoiden ennustamattomuus ja antaa jatkossa talousuutisille vain viihteellistä-arvoa.

Tämän uuden strategian myötä uskon nyt viimeinkin pystyväni tekemään kunnollisen sijoitussuunnitelman!

Mistä rakentaa salkku

"Passiivinen indeksisijoittaminen on helppoa"

Olen aiemminkin yrittänyt rakentaa salkkuani indeksituotteilla, mutta heikoin tuloksin. Kaikissa indeksisijoittamista käsittelevissä artikkeleissa hehkutetaan, kuinka helppoa indeksoidun salkun rakentaminen on. Teenkö minä siis itse asiasta turhan vaikean, vai mikä tässä mättää? Varsinainen ongelma on oikeanlaisten tuotteiden löytäminen.

Hyvä indeksisijoitus koostuu ainakin seuraavista osista:
1.) Halpa
2.) Läpinäkyvä
3.) Elinvoimainen
4.) Laajasti hajautettu
5.) Osingot uudelleen sijoittava

Ilman viimeistä (5.) kohtaa tämä olisikin helppoa, mutta yritäppä löytää kaikki nämä viisi vaatimusta täyttävä etf. Minä en ymmärrä miten Swap-pohjaiset indeksituotteet (johdannaiset) toimivat, ne kuulostavat monimutkaisilta ja lukemani perusteella niiden vastapuoliriskiä ei voi täydellisesti arvioida.

Sijoitanko Vanguardin etf:iin ja maksan kvarttaaleittain 30% verot osingoista, db-Xtrackerssiin ja ummistan silmäni tietämättömyydeltäni, mutta kerrytän korkoa korolle, vaiko Seligsonin indeksirahastoihin, joiden hajautus ei oikein miellytä ja ne tuntuvat jotenkin tylsiltä (hyvä asia?), mutta toimivat periaatteessa...

Tunnustuksia

"Syvä huokaisu" ...En ole sijoittaja, olen sijoittelija! Moukantuurilla seilaava apina, joka säntäilee edes takaisin. Orava joka säilöö ruokaa talven varalle, mutta unohtaa piilopaikan sijainnin. En minä pentele vaan osaa analysoida yrityksiä ja PISTE. Tuliko se yllätyksenä?

Osakepoimimisen taitoa ei ole olemassakaan. Ihmismieli näkee säännönmukaisuuksia siellä, missä niitä ei ole ja taitoa siellä, missä tuuri on todennäköisempi selitys. -William Bernstein

On olemassa ihmisiä jotka ovat kyenneet saamaan markkinoilta ylituottoa, mutta he ovat harvassa. Tuurilla ja riskillä sitä voi saada, mutta vuosikymmenien ajan jatkuva ylituoton saaminen on erittäin vaikeaa. Sen saavuttaminen vaatii todellista taitoa ja asialle lähes täydellistä omistautumista, kärsivällityyttä ja näidenkin lisäksi vielä niitä ennustajan taitoja.

Aloitin osakesijoittamisen viitisen vuotta sitten. Salkkuni indeksoitu tuotto on tänään -29%. Yksinkertaisesti laskettu tuotto sijoitetuille varoille on tappiolla "ainoastaan" -2%, kiitos onnistuneen säästämisen ansiotuloista. Näitä lukuja katsellessa tulisi hälytyskellojen soida! Aiemmassa tekstissäni Sijoitusfilosofian muotoutuminen kirjoitin miten yrityksiä tulisi analysoida ja ostaa vain suurella turvamarginaalilla, sekä vähentaa hajauttamista. Hölynpölyähän tuo on tälläisen pojanklopin tapauksessa. Minulla ei ole: osaamista, aikaa, kärsivällisyyttä, eikä edes tarpeeksi viitseliäisyyttä. Ja vaikka olisikin, niin jotain odottamatonta tulee jokaiselle osakkeelle aina jossakin vaiheessa käymään. Jotain mitä ei parhaatkaan analyytikot pysty mitenkään päättelemään etukäteen.

Markkinat eivät ole 100% tehokkaat, mutta isoa kuvaa katsottaessa hinnottelu virheet tullaan aina korjaamaan. Näin ollen markkinoita voidaan sanoa tehokkaiksi, kunhan ei asiaa ymmärrä liian suppeasti.  Työkseen osakkeita analysoivista henkilöistä valtaosa ei ole onnistunut saamaan ylituottoa, vaikka heillä on siihen minua parempi koulutus, huomattavasti enemmän aikaa, suuret resurssit ja työkalut, mahdollisuus tavata yritysten johtoa ja näin päin pois... Voinko minä siis viattomin silmin väittää, että minulla olisi realistiset mahdollisuudet pitkällä tähtäimellä tässä onnistua?

Ehkä se täytyy vaan myöntää; Jos haluan saada tuottoa on minun tingittävä hauskuudesta ja jännityksestä. En voi olla yliaktiivinen nuori, vaan minun on passivoiduttava! Toisaalta tärkeimpiä syitä osakesäästämiselle on huolettomampi ja vapaampi elämä. Tahdon lisää aikaa ja passivoitumallahan minä sitä saan. Nyt katse tulee siis suunnata osakepoiminnasta allokaatioon, kulujen pienentämiseen ja verojen välttelyyn.

Täytyy vielä miettiä tarkkaan uutta strategiaa ja lähteä varovaisesti liikkeelle. Jokatapauksessa pysyvä strategia on löydyttävä! Sijoitustyylistä toiseen hyppiminen on ainakin varma tapa hävitä. Luultavimmin tulen harrastamaan jatkossa myös suoriakin osakesijoituksia, mutta niiden painoarvo tulee olemaan matalahko.

Helmikuu 2012 - Kuukausikatsaus

Säästäminen

Helmikuussa kulupuolella oli selkeä piikki normaaliin. Jouduin taas turvautumaan julkiseenliikenteeseen päästäkseni töihin ja maksoin tästä kärsimyksestä ~250 € (3kk matkakortti). Toinen poikkeama oli 100 € lasku urheilulääkärillä käynnistä ja elämäni ensimmäisen kirjan ostaminen 47,95 €. Kunnostauduin kuitenkin työpaikkaruokailussa, johon en käyttänyt kuin 13 €.

Näiden ylimääräisten kulujen jälkeen sain nipin napin 1 000 € säästöön (45%). Näin ollen tulos oli pettymys, mutta alkaneelta maaliskuulta on kuitenkin odotettavissa erinomainen tulos.



Sijoittaminen

Salkkuni indeksoitu-tuotto ja omxh b cap gi 

Salkkuni tuotto oli + 8,71 %, kun vertailuindeksin tuotto oli + 6,94 %. Sijoitusvarallisuuteni arvo nousi kokonaisuudessaan + 10,97 %,
49 430 euroon, eli ennätyksiä rikottiin taas! Jännityksellä odotan "maagisen" 50K rikkoutumista.

Aloituksesta laskettuna salkkuni on häviöllä - 8 %-yksikköä vertailuindeksiin nähden.

Helmikuussa ostin lisää YIT:n osakkeita ja uutena yhtiönä salkkuun tuli Kemira. Laitoin myös 300 euroa Seligsonin Venäjä-rahastoon.

Käteisen osuus salkustani on 12 %.

Millä rahalla sinä niitä osakkeita oikein ostelet?

Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä touhua. Tulosta voi toki saada lyhyessäkin ajassa, mutta jos todella haluaa päästä nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä on markkinoilla oltava vuosikymmeniä. Osakkeiden omistamisessa on aina riskinsä ja kurssit voivat romahtaa hyvinkin nopeasti.

Älä sijoita sellaista rahaa, mitä et kestä menettää

Heidän jotka ovat aikeissa sijoittaa osakkeisiin, tulee ymmärtää tämä riski. Pelkkä ymmärrys ei tietenkään vielä riitä, vaan heidän tulee myös olla valmiita kestämään ja kantamaan ne seuraukset, jotka mahdollinen romahdus aiheuttaa. Eli jos varallisuutesi arvo yllättäen puolittuu, sen ei tulisi vaikuttaa muihin elämäsi osa-alueisiin millään tavalla. Toisin sanoen osakkeisiin ei tulisi sijoittaa sellaisia rahoja, joita ei ole valmis menettämään.

Oman ajatusmallini mukaan, en varsinaisesti odota koskaan saavani sijoittamiani rahoja takaisin. Kun siirrän rahaa käyttötililtä sijoitustilille on lähtökohtana se, että sijoitettua pääomaa ei tulla koskaan siirtämään takaisin kulutukseen. Vasta siinä vaiheessa, kun osinkotuloni ohittavat menoni, eli olen saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden, on mahdollista että siirrän saatuja osinkoja sijoitustililtä käyttötililleni.

Jotta sijoitukset voivat kasvaa ja kehittyä rauhassa, ei niiden varaan tulisi lakea yhtään mitään! Sijoittajan (ansiotuloilla elävän) tulee ajatella omaa arkipäiväistä talouttaan täysin erillään sijoitusvarallisuudestaan. Käyttötilillä tulisi aina olla niin paljon rahaa, että ne kattavat kaikki kulut ja hieman enemmänkin. Lisäksi  tulisi olla vielä erillinen vararahasto, joka vastaa oman talouden usean kuukauden menoja.

Näillä keinoilla ja tälläisellä ajatusmallilla luodaan vahva pohja onnistuneelle ja kestävälle sijoittajauralle läpi elämän. Se mahdollistaa vakaan ja kestävän talouden, sekä antaa mahdollisuuden nauttia elämästä ja nukkua yöt rauhassa, ilman stressiä raha-asioista.

(kuva: Freedigitalphotos.net David Castillo Dominici)

Sijoitusfilosofian muotoutuminen

HIEKKALAATIKOSTA NOUSU

Rahan ansaitseminen ja sen hallinta ovat kiehtoneet minua niin kauan, kuin vain jaksan muistaa. Pikkupoikana perustin mm. omalla nimelläni toimivan kyläkaupan, jonka kanta-asiakkaina olivat naapurit, kaverit ja vanhempieni ystävät. Harjoitin kaupankäyntiä myös virallisemmin. Aina kun äitini vuokrasi kirpputorilta pöydän, oli heti etsimässä vanhoja lelujani ja muita tarpeettomia tavaroita. Usein tuloni olivat suuremmat, kuin äitini, joka maksoi koko pöydän vuokran! Järjestimme kavereideni kanssa myös konsertteja, joista sitten perimme sisäänpääsymaksuja. Säästöni kasvoivat hitaasti, mutta varmasti ja aloin siirtyä myös pankkitoimintaan. Onnistuin kinuamaan vanhemmiltani rahaa, niin kuin varmaan suurinosa lapsista tekee. Poikkeuksen kohdallani muodostaa kuitenkin se, että olen usein myös lainannut tätä samaista rahaa takaisinpäin ja tietysti korolla, joka ylitti inflaation reilusti. Titetyllä laskukaavalla isoa osaa tuotosta voidaankin pitää prosenttuaalisesti äärettömänä =D

Nuo lainat olivat loogisia silloiselle "sijoitusfilosofialleni". Koska pääoman hankkiminen oli ollut hidasta ja vaivalloista, en halunnut menettää näitä rahoja. Olin kuullut erilaisista rahastoista ja muista sijoituskohteista, mutta en kuitenkaan uskaltanut sijoittaa niihin, koska ne sisältivät riskiä. Lainaamista vanhemmilleni pidin, kuitenkin lähes riskittömänä.Teimme tietenkin aina allekirjoitetut asiakirjat, jokaisesta lainasta ehtoineen, jotka olisivat sitten tukenani mahdollisen oikeuskäsittelyn edessä, mikäli ongelmia ilmentyisi lainan takaisinmaksun suhteen.

Ymmärsin koron olemassaolon ja jos tarvitsin rahaa tililtäni, pyrin odottamaan aina kuukauden vaihtumista, jotta saisin nostettavalta summalta vielä meneillään olevan kuukauden talletuskorot itselleni. Aina vuoden vaihteessa pikkupojasta oli upeaa katsoa tiliotettaan, kun tilille oli tupsahtanut pari euroa rahaa kuin tyhjästä. Hiljalleen vuosi vuodelta aloin kuitenkin olla tyytymättömämpi tilanteeseen ja rupesin ymmärtään inflaation merkityksen. Niinpä aloin tosissani etsiä uusia keinoja rikkauksiin.



KAPITALISTIKSI KASVAMINEN

Ensimmäisestä osakesijoituksestani on nyt aikaa 4 vuotta ja 4 kuukautta. Olin 17 vuotias ja onnistunut kasaamaan Nordean "kasvu"-tililleni 6 000 euron säästöt. Osakeostot tein lähes suoraan niihin yhtiöihin, joita Kauppalehden keskustelupalstalla suositeltiin. Ensimmäinen ostoni oli Outokumpu 25,05 eurolla, jonka myin viime vuonna 6,73 eurolla. Tappiota 1 476 euroa.

Sijoituksissani minulla ei ole ollut selkeätä linjaa. Olen poukkoillut sijoitustyylistä toiseen. Perustellut ostot kulloiseenkin ajankohtaan "sopivilla" syillä. Oman toiminnan typeryyttä on hyvin vaikea itse nähdä kyseisellä hetkellä, mutta jälkikäteen tarkastellen osto- ja myyntitapahtumia, sekä muistellen perusteluita, on helppo todeta jonkin oleen vinossa. Yksi itselleni suurimmista perusteluistani kirjallisen sijoitusstrategian puuttumiselle on ajatus siintä, että se "rajoittaa liikaa joustavuutta vaihtelevissa markkinatilanteissa". Lisäksi olen kokenut kirjallisen suunnitelman tekemisen aloittamisen hyvin vaikeaksi ilman valmista pohjaa. Realistisesti tarkasteltuna tämä on suurimmaksi osaksi pelkkää laiskuutta ja viitseliättömyyttä.

Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa välillä niin suureksi, että on pakko saada tehtyä jotain konkreettista. Käytännössä päästä ostamaan ja myymään osakkeita.  Tässä mielentilassa löytyy aina jokin erinomainen perustelu kulloisellekkin toiminnalle markkinoilla ja jos ei mitään omaperäisempää keksi, niin hajauttaminenhan on aina hyvä syy. -Niin ajallinen, maantieteellinen, kuin toimiala -tai yrityskohtainenkin.

Tämä innostus tai inpiraatio tulisi osata hallita ja kanavoida oikein. Innostuksen iskiessä täysillä päälle olisi ehkä syytä ottaa jokin hyvä omaan strategiaansa sopiva sijoitusaiheinen kirja käteen ja lukea sitä tai tutustua jonkin yrityksen tilinpäätöksiin ja katsauksiin. Juoksulenkille lähtökin voisi olla erinomainen keino päästä purkamaan se pahin ylitse pursuava energia pois. Korostaisin vielä tuota kirjan valinnan tärkeyttä, koska vääräntyyppinen kirjoitus voi helposti saada lipeämään omasta strategiasta ja tekemään nopeita harkitsemattomia liikkeitä. Kirjan opettama strategia saattaa olla toimiva, mutta jos itsellä on käytössä toisenlainen suunnitelma, ei sitä pidä mennä muuttamaan hetken mielijohteesta. Juuri tälläinen puolelta toiselle hyppiminen, johon itsekkin olen huomaamattomasti sortunut on tuhoisaa.



VIISAUDEN RAKASTAMISTA

Filosofia perustuu järkiperäisiin tutkimuksiin ja se pyrkii välttämään olettamuksia. Tavoitteena on järjestelmällisyys ja asioiden ymmärtäminen. Filosofinen asenne on tyyntä ja maltillista suhtautumista kohdattuihin asioihin.

Tätä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana myös sijoittamisessa, mutta todellisuus on aivan toista. Markkinat ovat aina jonkinlaisessa myllerryksessä, jossa ahneus ja pelko ottavat mittaa toisistaan. Ihmisillä ja tietokoneilla on omat syynsä myydä ja ostaa. Monesti nämä syyt ovat hyvin epärationaalisia, sekä tunneperäisiä. Suuri osa markkinatoimijoista spekuloi osakkeilla, eikä hinta näin ollen muodostu järkisyihin perustuen. Tämä taas johtaa siihen, että kärsivälliselle fundamenttisijoittajalle avautuu silloin tällöin todella loistavia ostopaikkoja, joissa osakkeen hinnan turvamarginaali on kohdallaan.

Taitava sijoittaja tekee analyysin kiinnostuksen kohteena olevasta yrityksestä ja määrittää tälle "oikean" hinnan. Mikäli osake ja yritys täyttävät sijoittajan vaatimukset, jää hänelle tehtäväksi odottaa hinnan lakemista tarpeeksi alas. Hinnan tulee olla sellaisella tasolla, jossa turvamarginaali yrityksen oikeaan arvoon on riittävän suuri, vaikkapa 50%. Tämä ei ole täydellistä ajoittamista, mutta tätä voidaan pitää sille erinomaisena perusteltavissa olevana vaihtoehtona. Tällä tavalla saadaan sijoituksille suuri tuotto-odotus ja mahdollisuus markkinoita parempaan tuottoon. Sijoittajalta tämä vaatii kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä, koska ostotilaisuuksia ei tule kovin usein.

Mikäli halutaan käyttää tittiliä "sijoittaja", on analyysia tehtäessä kiinnitettävä huomio yhtiöön ja sen näkymiin pitkällä ajanjaksolla! Spekulantteja ei taasen yhtiö kiinnosta hiuskarvan vertaa, kunhan osaa toimeksiantoa tehtäessä kaupankäynnin kohteena olevan yhtiön tickerin. Spekulantit analysoivat osaketta ja sen kurssikehitystä, sijoittaja yhtiötä ja sen tulevaisuuden tuottoja. Spekulantti ajoittaa teknisellä analyysillä, sijoittaja yhtiön oikeean arvoon perustuvalla turvamarginaalilla. Spekulantti pyrkii ymmärtämään markkinoita, sijoittaja taas yhtiön tuoton muodostumista.



PÄÄTELMIÄ

Jos sijoittaja pystyy toimimaan edellä kuvatulla tavalla, voidaan hänen salkkunsa riskitasoa pitää huomattavasti keskivertoa matalampana ja tuotto-odotusta taas korkeampana. Tähänhän jokainen ainakin teoriassa pyrkii; hyvään tuotto/riski -suhteeseen. Tälläistä strategiaa käytettäessä voidaan siirtää hajauttaminen ja monet muut perinteiset hokemat taka-alalle. Ymmärtäessä todella, mihin sijoittaa  hajauttamisen merkitys pienenee. -Niin ajallisen, maantieteellisen, toimiala-, kuin yrityskohtaisenkin. En tarkoita että kaikki perinteiset sijoitusneuvot tulisi unohtaa, mutta niiden painoarvoa voidaan laskea.

Useimmat luultavasti huomasivat ylemmän tekstin yhteyden, erään toisen sijoittajan ajatusmaailmaan ja sitähän se pitkälle olikin. Tulen jatkossa tutustumaan tuohon filosofiaan enemmän ja rakentamaan strategiaani pitkälle sen pohjalta. Minun on opeteltava tutkimaan ja analysoimaan yhtiöitä, sekä muodostamaan oma arvio niiden hinnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Haluan oppia kärsivällityyttä, järkiperäistä päätöksentekoa ja tunteiden hallintaa, sekä pystyä tukahduttamaan markkinoiden ja uutisten ylimääräisen hälyn pois.

- Sijoita vain hyviin yrityksiin, joiden toiminnan ymmärät.
- Analysoi loogisesti ja vältä tunteita
- Näe markkinoiden myllerrys mahdollisuutena ostaa laatua halvalla, älä osallistu paniikkiin.
- Vältä hyvien yritysten myymistä.
- Ole kärsivällinen ostotilanteessa ja sen jälkeenkin
- Älä häviä rahaa (turvamarginaali)



Kuinka paljon käytit viime vuonna aikaa pörssikurssien seuraamiseen, entäpä yritysten analysointiin?

Sijoitusten seurantaan muutos

Aika kulkee, tavat muuttuu ja mukana olisi pysyttävä. Olen koko eillisen päivän askarrellut Google spreadsheet taulukon kanssa. Tavoitteenani oli tehdä KTR -blogin ohjeiden avulla automaattisesti päivittyvä taulukko sijoitusten seurantaan ja pyrkiä luopumaan asteittain Excelin käytöstä.

Kiinnostuin kyseisestä mallista heti luettuani ohjeet, mutta aikaa pääsi kulumaan yli vuosi ennenkuin sain itseäni niskasta kiinni ja rupesin hommiin. Ohjeissahan kun puhuttiin html-koodeista, script-ohjelman tekemisestä ja muusta sellaisesta, niin pelkäsin etten muka osaisi. Kuitenkin ajatuksella ohjeet luettuani ja seuraten niitä step-by-step -tyyliin onnistuin. Taulukon ja grafiikan luonti salkun euromääräiselle arvolle oli helppoa, mutta yrittäessäni soveltaa ohjeita automaattisesti päivittyvään indeksituoton laskemiseen, jouduin kyllä tuskailemaan aika kauan. Eikä se itseasiassa toimi vieläkään täysin automaattisesti, vaan siihen joutuu puuttumaan käsipelillä.

 Taulukko on nyt kohtalaisessa kunnossa ja grafiikkaakin alkaa piirtyä. Syötin salkkuni jokaisen kuukauden viimeisenpäivän markkina-arvon ja pääomien lisäykset vanhasta Excelistäni tähän uuteen taulukkoon. Täten Spreadsheetissä näkyy salkkuni arvo- ja indeksoitutuottokehitys sijoittajaurani alusta alkaen (kesäkuu 2007). Nyt taulukko päivittyy automaattisesti joka päivä ja täten pystyn seuraamaan sijoitusteni kehittymistä entistä tarkemmin ja ennenkaikkea helpommin.

Pörssikurssit hain taulukkoon, pelkästään importHTML-koodia käyttäen. Osakkeiden- ja valuuttojen kurssilähteenä toimii Taloussanomat ja rahastojen osalta tiedot haen Seligsonin omilta sivuilta.

Ohje 1. - Taulukko
Ohje 2. - Grafiikka

Todella suuret kiitokset Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogin kirjoittajalle näistä ohjeista!

Tammikuu 2012 - kuukausikatsaus

Säästäminen

Vuoden ensimmäiseltä kuukaudelta jäi säästöön 1 100 euroa (36%). Säästösumma on itsessään ihan hyvä, mutta säästöprosentti on pieni, koska ostin uuden tietokoneen. Tämän mahdollisti hieman yli 3 000 euron nettotulot kuluneelta kuukaudelta. Näin suuria tuloja minulla ei ole koskaan aiemmin ollut, eikä nähtävästi ole usein tulossa jatkossakaan. Edellinen ennätys on viimevuoden lokakuulta n. 2 900 euroa. 

Sijoittaminen

Varallisuuden kehitys

Salkkuni tuotto oli + 7,92 %. ( + 10,7 % *). Uuden sijoituspääoman ja arvonnousun seurauksena salkkuni kohosi historiansa korkeimmalle tasolle 44 545 euroon. Käteisen osuus salkussa laski 18 prosenttiin. Ostin Konecranesia, Fortumia ja uutena yhtiönä pienen erän YIT:tä. Lisäksi tein 500 euron merkinnän Seligsonin kehittyvien maiden rahastoon.

( * varallisuuden kokonaiskasvu)

Salkun kehitys

Koska osakkeiden paino salkussani on noussut noin dramaattisesti ja markkinatilanne on edelleen hyvin epäselvä, aion hieman hillitä ostoja toistaiseksi. Pidän erittäin mahdollisena tammi- ja osinkorallin jälkeistä markkinaa laskusuuntaisena, joten vähintäänkin tuollainen 20 % käteispaino olisi suotavaa toistaiseksi. Tai ainakin kunnes saadaan uutta markkinainformaatiota, joka tukisi kestävää nousua.

Sunnuntai viihdettä: Apinatasavallan markkinat

Miten käy, kun kansainväliset sijoittajat alkavat spekuloida suomalaisen perheen lainoilla ja markkinoiden epäluottamus Pähkinäperheen lainojen takaisinmaksukykyyn alkaa kasvaa? Romahtaako euro ja koko unioni tämän epäluottamuksen levitessä markkinoilla?


Katso:    Apinatasavalta: Tartunta

Kirjanpidon yhteenveto 2011

Säästäminen

Voin ilokseni todeta sijoitussalkun ulkopuolelle jääneen henkilökohtaisen talouteni kehittyneen suotuisasti vuonna 2011. Tavoitteenani oli saada säästöön 12 000 euroa ja onnistuinkin ylittämään tämän 2 800 eurolla. Säästöjä kertyi täten huikeat 14 800 €. Nettotulohini vertaamalla säästöprosentti on 56%.

Menojen jakautuminen

Menojen kuukausittainen jakauma

Suurin menoeräni oli ehdottomasti asuminen, johon kului 7 256 € (62%). Kakkossijalle pääsi ruoka 18% osuudellaan, muodostaen 2 056 euron suuruisen loven lompakkooni. Pronssille pääsivät matkustuksesta aiheutuneet kulut 864 euroa, eli 7% kaikista menoista.  Loput yksittäiset isommat menot olivat  Kelan opintotukien takaisinmaksu 

ja uusi Nokialainen. 

Menojeni kuukausittaista jakautumista kuvaavaa kaaviota vertaamalla kirjanpitotaulukkoon voidaan todeta perusmenojeni olevan 800 - 900 euroa kuukaudessa, ilman ylimääräisiä kuluja ja ostoja. Keskimääräinen kuukausikulutukseni oli 977 euroa.

Tulojen kuukausittainen jakauminen

Tulopuolella heiluntaa riitti! Pienimmillään tuloni olivat vain 1 435 

euroa kuukaudessa, kun parhaimmillaan tilille kilahti 2 900 euroa.

Vuodelle 2012 olen asettanut tavoitteeksi saada säästöön 10 000 €. Tavoite on edellisvuotta pienempi, koska tarkoituksenani on päästä kuluttamaan koulunpenkkiä elokuusta alkaen, kuten jo tavoitteissani olen maininnutkin.

Viisasta salkunhoitoako?

Olen sählännyt taas oikein kunnolla ja käynyt surkuhupaisaa kauppaa, joka on kostautunut potenttiaalisten tuottojen menetyksillä ja arvon-laskulla. Laadin alku syksystä itselleni ostoslistan:

• Cargotec
• Fortum
• Heidelberg Cement
• Konecranes
• Metso
• Nordea
• Talvivaara
• Wärtsilä
• Vestas Wind

Mutta mites ostot ovat toteutuneet? Menin myymään syyskuussa kaikki ennestään omistamani Metson (110 x 23,49 €), Wärtsilän (118 x 19,00 €) ja Elisan (111 x 15,00€) osakkeet verotuksellisiin syihin vedoten. Tarkoituksena oli ostaa Metson ja Wärtsilän osakkeet lähiaikoina takaisin halvemmalla hinnalla ja kaksin tai kolminkertaistaa omistukseni kyseisissä yhtiöissä. No osakkeiden hinnathan eivät sitten hirveästi siintä enää laskeneetkaan, vaan hurahtivat sellaisille tasoille että jäin nuolemaan näppejäni.

Talvivaaraa ostin kolmessa erässä 4,2 € ; 2,35€ ; 2,5 € ja keskihinnaksi muodostui 2,88 €. Joulukuussa kuitenkin säikähdin yhtiöön kohdistuneita syytöksiä ympäristön turmelemisesta ja menin pienehkössä paniikissa myymään kaikki osakkeeni 2,89 € kappale-hintaan. (Tammikuussa saan katsella huimia 10 % päivänousuja)

En tiedä kehtaisiko sitä edes kertoa miten Vestas Windin kanssa kävi? Alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaissijoitukseni yhtiöön oli tarkoitus olla 3-4k euron luokkaa. Tein ensimmäiset sijoitukset yhtiöön 20,5 €, mutta kurssin laskettua halusin laskea keski-hintaa useampaan otteeseen ja kokonaissijoituksesi muodostui huikeat 10 810 euroa, mikä on nyt tappiolla mukavat -32,85 %. Syyt sijoittaa kyseiseen yhtiöön olivat sen verran huterat ja väärät, etten niihin nyt kehtaa edes paneutua.

Sammot myin pois 21,25 eurolla, 2,42 % voitolla. Nyt olen hieman katsellut takaisin osto mahdollisuuksia ja seuraan tilannetta.

Nokiaa sain ostettua pienen erän joulukuussa mielestäni edullisesti 3,59 € hintaan.

Tämä vuosi on alkanut hieman paremmin. Ensimmäinen ostoni oli Konecranes 14,45 € x 250. Osake on salkussani 22,9 % plussalla ja kyseinen osto + 30 %.

Ostin myös 16 eurolla 250 kpl Fortumia. Edellisestä Fortum positiostani olin luopunut syyskuussa 18,35 eurolla. Tämän uuden oston tarkoituksena on olla pitkäaikainen ja aion myös kasvattaa vielä omistustani yhtiössä vähintään kaksinkertaiseksi.

Salkkustani löytyy tällä hetkellä  13 700 euroa käteistä, joka etsii tuottavaa sijoituskohdetta.

Minulla ei ole ollut kirjoitettua sijoitusstrategiaa ja nyt kun katson salkkuni tapahtumia voi tästä vetää melko yksiselitteiset johtopäätökset olisiko sellainen kannattanut olla. Olen aloittanut kirjallisen sijoitussuunnitelman tekemistä useasti, mutta se on aina tyssähtänyt alkumetreilleen, koska sen tekeminen on jostain syystä tuntunut liian vaikelta. Tämän lisäksi olen uskotellut itselleni kirjoitettujen sääntöjen rajoittavan tuottomahdollisuuksia, koska ne "estäisivät parhaan mahdollisen tuoton saavuttamista "poikkeustilanteissa"".

Vaikka olen säheltänyt ja poikkoillut puolelta toiselle jo vuodesta 2007, en ole tappiolla kuin -2,23% (kulut, osingot huomioituna) Tämähän on tietysti aivan surkea tulos, varsinkin kun ottaa vielä inflaation huomioon, mutta ainahan voisi huonomminkin olla. Indeksoitu tuottolaskelma on hieman karumman kuuloinen -16,32%. Ensimmäinen luku on siis laskettu niin yksinkertaisesti kuin mahdollista: (markkina-arvo - hankinta-hinta) / markkina-arvolla.

Lueskelen taas osakesijoittamisen ja fundamenttiperusteisen arvonmäärityksen perusteoksia ja yritän tehdä itselleni hyvään riski/tuotto suhteeseen perustuvan pitkänaikavälin kärsivällisen sijoitussuunnitelman. Laskeskelin tehneeni vuonna 2011, jopa 39 osto- ja myyntitoimeksiantoa, joka on kyllä aivan liikaa. Pitäisiköhän sitä tilata aika tunteiden hallinta kurssille?