Sijoitusfilosofia


"Filosofia perustuu järkiperäisiin tutkimuksiin ja se pyrkii välttämään olettamuksia. Tavoitteena on järjestelmällisyys ja asioiden ymmärtäminen. Filosofinen asenne on tyyntä ja maltillista suhtautumista kohdattuihin asioihin".

Yleisesti
Uskon että menestyäkseni pitkällä aikavälillä, sijoistusstrategiani tulee olla mahdollisiman yksinkertainen ja perustua faktoihin - uskomusten ja toivon sijaan. Sijoitusprosessin tulee olla selkeä ja pohjautua helposti toteutettaviin sääntöihin. Minun tulee ymmärtää markkinoiden toimintalogiikka ja olla nöyrä sen edessä. Yksinkertainen passiivinen indeksisijoitusstrategia on tehokas ja sitä kurinalaisesti noudattamalla on mahdollista välttää psykologiset virheet ja tunnekuohut, sekä saada kuluilla vähennetty markkkinatuotto, jonka voidaan olettaa olevan keskimääräisen sijoittajan saamaa tuottoa parempi. On sisäistettävä se, että "sijoittajan pahin vihollinen on yleensä hän itse".

Aikajänne
Sijoitustoimintani aikajänne on koko elämäni mittainen ja mahdollisesti jopa sen ylittävä, mikäli jätän omaisuuteni perinnöksi. Tästä johtuen sijoitustoiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja kaikessa toiminnassa on keskityttävä isoon kuvaan. Lyhyen aikavälin kauppaa ei tule käydä, vaan sijoitusten tulee olla mahdollisimman pitkäikäisiä. Mikäli sijoitusta ei ole valmis omistamaan ja "unohtamaan" vähintään 10-vuodeksi, niin sijoitusta ei tule tehdä. Sijoittaminen on usein paradoksaalista ja se mikä saattaa olla lyhyellä aikavälilla hyvä ratkaisu, osoittautuu usein pitkässä juoksussa huonoksi.

Omaisuusluokat 
Uskon että osakkeet ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti kaikista tuottoisin omaisuusluokka.
Tämän takia sijoitan pelkästään osakkeisiin. Korkea volatiliteetti ei haittaa minua niin paljoa, että haluasin sen madaltamiseksi sijoittaa pienemmän tuotto-odotuksen omaaviin sijoituskohteisiin, kuten korkoihin.

Osakevalinta
Uskon että osakemarkkinoiden tehokkuuden ennustamattomuuden ja toimintalogiikan seurauksena, riskikorjatun ylituoton saaminen koko sijoitusurani kestävällä aikajänteellä on minulle käytännössä mahdotonta. Erityisesti kun kulut ja verot, sekä omat heikkouteni otetaan huomioon. Mitä pidemmästä aikajänteestä on kyse, sen epätodennäköisemmäksi mahdollisuus ylituottoon muodostuu.

Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että pörssikursseihin on jo sisällytetty kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto ja mikäli itselläni olisi eriävä näkemys "oikeasta" hinnasta, niin todennäköisesti en vaan tietäisi kaikkea, tai osaisi arvioida sijoituskohteeseen kohdistuvien riskien tai positiivisten skenaarioiden todennäköisyyttä oikein. Ja vaikka sattuisinkin periaatteessa olemaan oikeassa ja markkinat olisivat väärässä, niin sen avulla ylituoton saaminen ei ole kuitenkaan mitenkään varmaa tai yksinkertaista. Markkinat voivat käyttäytyä hyvinkin epärationaalisesti pitkiäkin aikoja.

Useat sijoitusstrategiat ovat tuottaneet historiallisesti selvästi kokonaismarkkinoita paremmin, mutta se ei tarkoita että sama meno jatkuisi enää tulevaisuudessa. Joillain menetelmillä tullaan varmasti pääsemään erinomaisiin tuottoihin myös jatkossa, mutta etukäteen on mahdotonta tietää millaisilla. Todennäköistä on kuitenkin se, että yleisesti tiedossa olevat strategiat lakkaavat antamasta ylituottoa, mikäli liian moni alkaa niitä noudattamaan. Ilmaisia lounaita ei ole olemassa! Niinpä varmin keino on ostaa koko markkina.

"Osakepoimimisen taitoa ei ole olemassakaan. Ihmismieli näkee säännönmukaisuuksia siellä, missä niitä ei ole ja taitoa siellä, missä tuuri on todennäköisempi selitys".
           -William Bernstein


Allokaatio ja hajautus
Puhdas osakeindeksisijoittaminen on sitä, että sijoitetaan koko maailman osakemarkkinoihin niiden markkina-arvon mukaisessa suhteessa. Markkina-arvo painotetusta indeksistä voidaan löytää useita ongelmia, mutta tuo indeksi on kuitenkin se koko markkina josta kaikkien sijoittajien saama kokonaistuotto muodostuu ja mistä se jaetaan! Kaikki muu poikkeaminen siintä on periaatteessa aktiivista kannanottoa jonkin maantieteellisen alueen, sektorin, faktorin, fundamenttiperusteen tai jonkin muun vastaavan seikan puolesta. Kun yksittäinen sijoittaja poikkeaa indeksistä ja saa ylituottoa, niin tällöin jonkun toisen on hävittävä indeksille saman verran ja kokonaisuutena he molemmat häviävät indeksille kulujen verran. Logiikka on melko yksinkertainen.

Minun ajatusmallini perustuu siihen, että en tiedä mitkä maantieteelliset alueet ovat kymmenien vuosien kuluttua kaikista dynaamisimpia ja kilpailukykyisimpiä talouksia. En tiedä mitkä sektorit tulevat pärjäämään parhaiten. En tiedä mitkä yksittäiset yritykset tulevat onnistumaan tai mitkä säilyisivät edes hengissä. En tiedä jatkuuko arvo-osakkeiden, pienyhtiöiden tai muiden faktoreiden historiallisen ylituoton anomalia. En tiedä mitkä sijoitusstrategiat olisivat sellaisia, että niitä noudattamalla olisi tulevaisuudessa mahdollista voittaa markkinat.

Seuraavien vuosikymmenien aikana tapahtuvien muutosten seurauksia ei voi mitenkään mielekkäästi edes yrittää ennustaa. Miten teknologinen kehitys, sodat ja poliittiset myllerrykset,  väestörakenteissa- ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, ilmasto- ja ympäristöongelmien seuraukset jne. tulevat vaikuttamaan yritysten elinvoimaisuuteen,  toimintaympäristöön tai voittoihin? Valistuneita arvauksia voi toki tehdä, mutta muuttujia on niin paljon että ennusteet eivät ikinä tule menemään täysin oikein.

Laajalla markkina-arvopainotteisella hajautuksella voidaan rajata kuihtuvien toimialojen ja esimerkiksi Japanin vuosikymmeniä kestäneen pörssikurimuksen kaltaisten eventtien vaikutus portfoliossa, sekä toisaalta taas päästä mukaan nousevien talouksien ja täysin uusien yritysten- sekä toimialojen voittokulkuihin. Onnistuminen edellyttää ainoastaan sitä, että maailmantalous kasvaa ja kehittyy-, ja että yritykset tekevät kokonaisuutena voittoa myös -tulevaisuudessa.

Ajoittaminen
Osakemarkkinat ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan syklisiä. Välillä noustaan lujaa ja välillä romahdetaan pahasti. Usein saattaa tuntua siltä, että näiden syklien ajoittaminen edes suurin piirtein olisi mahdollista. Käytännössä osakemarkkinoiden ajoittaminen ilman puhdasta tuuria on kuitenkin mahdotonta siten, että se tarjoaisi ylituottoa kulujen ja verojenkin huomioimisen jälkeen. Ajoittamista yritettäessä on paljon suurempi todennäköisyys hävitä, kuin voittaa. Niinpä sitä ei kannata edes yrittää.

Uskon kuitenkin siihen, että pörssin suhdannekierron oletetulla alkupuoliskolla saattaisi olla joskus järkevää ottaa maltillisesti halpaa ja pitkäaikaista sijoituslainaa, mikäli osakkeiden arvostustasot ovat historiallisesti tarkastellen alhaalla ja tuotto-odotus korkealla. Tällöin on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan ja varautua vielä kauan jatkuvaan kurssilaskuun. Velkavipua on kyettävä pitämään useita vuosia, tai jopa vuosikymmeniä, jotta mahdollisesti huonosti osuvan ajoituksen negatiivinen vaikutus saataisiin minimoitua. Pakkomyynteihin ei saa missään tapauksessa päätyä! Velkavipua ei myöskään tule ottaa käyttöön, mikäli se aiheuttaa liikaa stressiä tai unettomia öitä. On myös syytä yrittää välttää ajautumista uuteen laskumarkkinaan (liian) vivutetulla salkulla. Tavoite kuitenkin on se, että osakepaino pysyy jatkuvasti vähintään 100-prosentissa.

Kulut, verot ja kaupankäynti
Sijoittaja voi kärjistetysti vaikuttaa ainoastaa neljään eri asiaan, saadakseen parempaa tuottoa:
1.) Sijoitettavaan omaisuusluokkaan
2.) Sijoitettavaan rahasummaan
3.) Sijoituksen kestoon
4.) Sijoittamisesta syntyviin kuluihin.

Tilastoja ja matemaattisia faktoja tarkastelemalla voidaan todeta, että kulujen ja verojen minimointi on äärimmäisen tärkeää pitkäaikaisessa sijoittamisessa ja niiden vaikutus lopputulokseen vuosikymmenien aikajänteellä on päätä huimaava. Näin ollen minun tulee käyttää mahdollisimman vähäkuluisia indeksi(osuus)rahastoja, jotka sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen, jotta vältyttäisiin turhilta veroseuraamuksilta.

Turhaa kaupankäyntiä tulee myös välttää ja hyödyntää sijoituspalveluntarjoajien ilmaiset kuukausisäätö mahdollisuudet. Sijoituksia ei myöskään saa lähtökohtaisesti myydä. Sitä voidaan kuitenkin harkita velkavivun pienetämiseksi, salkun tasapainottamiseksi tai jonkin oikeasti pakottavan syyn seurauksena. Salkun koon kasvettua niin suureksi, että sen tuotoilla (4%-rule) pystyisi elämään, muuttuu tilanne toki toisenlaiseksi, jotta säästämisessä ja sijoittamisessa olisi ylipäätänsä ollut edes järkeä.

Säästäminen ja sijoittaminen
Koska ajoittaminen on mahdotonta ja suurimman osan ajasta osakkeiden hinnat nousevat, on tärkeää sijoittaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman aikaisin. Mikäli sijoitettavaksi tulee kerralla suuria "windfall" summia, on nekin oletusarvoisesti järkevää laittaa välittömästi kaikki kerralla pörssiin.

Psykologia ja sijoitussuunnitelma
Psykologialla ja omilla tunteilla on suuri merkitys onnistumisen kannalta. Tästä syystä yksinkertainen ja toimiva sijoitussuunnitelma, johon itse luottaaa ja jota kykenee noudattamaan on todella tärkeä. Sijoitussuunnitelma, sen perustelut ja oma sijoitusfilosofia on syytä olla saatavilla kirjallisessa muodossa, jotta heikkoina epävarmuuden hetkinä tai ylituottoa mainostavien seireenien houkutuksille altistuessa on jotain mihin noujautua ja muistuttaa itseään miksi omasta suunnitelmasta ei tule poiketa.

Jotta markkinatuoton saisi varmasti, on oltava markkinoilla koko ajan läpi pörssikierron. Allokaatiota ja sijoitusstrategiaa ei tule heppoisin perustein- tai etenkään tunne syistä muuttaa. Osta, unohda ja automatisoi -toimii minulle parhaiten.

Passiivinen indeksisijoittaminen on usein tylsää, mutta siihen pitää tottua. Sijoitusaiheisia uutisia ja analyysejä tulisi vältää ja pysyä tiukasti omassa strategiassa, missä ei oteta kantaa markkinatilanteeseen tai yksittäisiin sijoituskohteisiin. Etenkin sellaisia yli-itsevarmoja kaikkitietäviä puhuvia päitä tulisi välttää kaikin keinoin. Minun on tunnettava sekä oman sijoitusstrategiani heikkoudet ja vahvuudet, mutta myös omat henkilökohtaiset ominaisuuteni välttyäkseni typeriltä ja hätiköidyiltä virheiltä.

Vaikka minun olisikin mahdollista saada ylituottoa (mihin en siis usko), niin kuvaamani passiivinen sijoittaminen on äärimmäisen helppo ja tehokas tapa sijoittaa. Se ei vie kaikkea vapaa-aikaa ja aiheuta samanlaista stressiä, kuten aktiivisemmat strategiat. Periaatteessa sijoituksia ei tarvitse seurata ollenkaan ja uudet sijoitukset voi halutessaan lähes täysin automatisoida. Passiivinen indeksisijoittaminen on loistava esimerkki 80/20-säännön soveltamisesta, vaikka tässä tapauksessa suhdeluku taitaakin olla vielä huomattavasti parempi!

Optimismi
Kaikkialla minne ikinä katsookin on jatkuvasti erilaisia uhkia ja riskejä. Mikäli näille uhkakuville antaa liian suuren painoarvon, ne toteuttavat joko itse itsensä tai ajavat sijoittajat poteroihin ja hätiköityihin sijoittajan itsensä kannalta epäedullisiin ratkaisuihin. Menestyäkseen sijoittajana olisi kuitenkin päinvastoin pysyttävä suunnitelmassa, eikä tunteille tai muiden mielipiteille tulisi antaa sijaa. Markkinoille on annettava aikaa toimia ja kun pysyy tarpeeksi kärsivällisenä, niin ajan saatossa positiivinen tuotto on lähes taattu. Parhaimmat tulokset syntyvät yleensä silloin, kun markkinoilla pelkotilat ovat korkeimmillaan ja riskejä on näkyvissä jokapuolella. Oikeasti vaaralliset riskit ovat kuitenkin niitä, mitä kukaan ei ole vielä tiedostanut ja ne tulevat täysin yllättäen. Pessimismille ei kannata antaa pienintäkään jalansijaa... sillä menestyneet sijoittajat ovat ikuisia optimistejä! Säästämiselle ja sijoitustoiminnalle ei myöskään tule antaa liian suurta painoarvoa omassa elämässä ja ottaa sitä liian vakavasti. Oikea elämä ja tärkeimmät asiat löytyvät jostain aivan muualta!


The most profitable thing we can learn from the history of booms and busts is that at times of great optimism, future returns are lowest; when things look bleakest, future returns are highest. Since risk and return are just different sides of the same coin, it cannot be any other way.-William Bernstein


Keep it simple, relax ...and carry on!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti