torstai 17. tammikuuta 2019

Sijoitusfilosofiani - spekuloinnin ikeestä päästyäni


"Filosofia perustuu järkiperäisiin tutkimuksiin ja se pyrkii välttämään olettamuksia. Tavoitteena on järjestelmällisyys ja asioiden ymmärtäminen. Filosofinen asenne on tyyntä ja maltillista suhtautumista kohdattuihin asioihin".

Yleisesti
Uskon että menestyäkseni pitkällä aikavälillä, sijoistusstrategiani tulee olla mahdollisiman yksinkertainen ja perustua faktoihin - uskomusten ja toivon sijaan. Sijoitusprosessin tulee olla selkeä ja pohjautua helposti toteutettaviin sääntöihin. Minun tulee ymmärtää markkinoiden toimintalogiikka ja olla nöyrä sen edessä. Yksinkertainen passiivinen indeksisijoitusstrategia on tehokas ja sitä kurinalaisesti noudattamalla on mahdollista välttää psykologiset virheet ja tunnekuohut, sekä saada kuluilla vähennetty markkkinatuotto, jonka voidaan olettaa olevan keskimääräisen sijoittajan saamaa tuottoa parempi. On sisäistettävä se, että "sijoittajan pahin vihollinen on yleensä hän itse".

Aikajänne
Sijoitustoimintani aikajänne on koko elämäni mittainen ja mahdollisesti jopa sen ylittävä, mikäli jätän omaisuuteni perinnöksi. Tästä johtuen sijoitustoiminnan tulee olla pitkäjänteistä ja kaikessa toiminnassa on keskityttävä isoon kuvaan. Lyhyen aikavälin kauppaa ei tule käydä, vaan sijoitusten tulee olla mahdollisimman pitkäikäisiä. Mikäli sijoitusta ei ole valmis omistamaan ja "unohtamaan" vähintään 10-vuodeksi, niin sijoitusta ei tule tehdä. Sijoittaminen on usein paradoksaalista ja se mikä saattaa olla lyhyellä aikavälilla hyvä ratkaisu, osoittautuu usein pitkässä juoksussa huonoksi.

Omaisuusluokat 
Uskon että osakkeet ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti kaikista tuottoisin omaisuusluokka.
Tämän takia sijoitan pelkästään osakkeisiin. Korkea volatiliteetti ei haittaa minua niin paljoa, että haluasin sen madaltamiseksi sijoittaa pienemmän tuotto-odotuksen omaaviin sijoituskohteisiin, kuten korkoihin.

Osakevalinta
Uskon että osakemarkkinoiden tehokkuuden ennustamattomuuden ja toimintalogiikan seurauksena, riskikorjatun ylituoton saaminen koko sijoitusurani kestävällä aikajänteellä on minulle käytännössä mahdotonta. Erityisesti kun kulut ja verot, sekä omat heikkouteni otetaan huomioon. Mitä pidemmästä aikajänteestä on kyse, sen epätodennäköisemmäksi mahdollisuus ylituottoon muodostuu.

Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että pörssikursseihin on jo sisällytetty kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto ja mikäli itselläni olisi eriävä näkemys "oikeasta" hinnasta, niin todennäköisesti en vaan tietäisi kaikkea, tai osaisi arvioida sijoituskohteeseen kohdistuvien riskien tai positiivisten skenaarioiden todennäköisyyttä oikein. Ja vaikka sattuisinkin periaatteessa olemaan oikeassa ja markkinat olisivat väärässä, niin sen avulla ylituoton saaminen ei ole kuitenkaan mitenkään varmaa tai yksinkertaista. Markkinat voivat käyttäytyä hyvinkin epärationaalisesti pitkiäkin aikoja.

Useat sijoitusstrategiat ovat tuottaneet historiallisesti selvästi kokonaismarkkinoita paremmin, mutta se ei tarkoita että sama meno jatkuisi enää tulevaisuudessa. Joillain menetelmillä tullaan varmasti pääsemään erinomaisiin tuottoihin myös jatkossa, mutta etukäteen on mahdotonta tietää millaisilla. Todennäköistä on kuitenkin se, että yleisesti tiedossa olevat strategiat lakkaavat antamasta ylituottoa, mikäli liian moni alkaa niitä noudattamaan. Ilmaisia lounaita ei ole olemassa! Niinpä varmin keino on ostaa koko markkina.

"Osakepoimimisen taitoa ei ole olemassakaan. Ihmismieli näkee säännönmukaisuuksia siellä, missä niitä ei ole ja taitoa siellä, missä tuuri on todennäköisempi selitys".
           -William Bernstein


Allokaatio ja hajautus
Puhdas osakeindeksisijoittaminen on sitä, että sijoitetaan koko maailman osakemarkkinoihin niiden markkina-arvon mukaisessa suhteessa. Markkina-arvo painotetusta indeksistä voidaan löytää useita ongelmia, mutta tuo indeksi on kuitenkin se koko markkina josta kaikkien sijoittajien saama kokonaistuotto muodostuu ja mistä se jaetaan! Kaikki muu poikkeaminen siintä on periaatteessa aktiivista kannanottoa jonkin maantieteellisen alueen, sektorin, faktorin, fundamenttiperusteen tai jonkin muun vastaavan seikan puolesta.

Minun ajatusmallini perustuu siihen, että en tiedä mitkä maantieteelliset alueet ovat kymmenien vuosien kuluttua kaikista dynaamisimpia ja kilpailukykyisimpiä talouksia. En tiedä mitkä sektorit tulevat pärjäämään parhaiten. En tiedä mitkä yksittäiset yritykset tulevat onnistumaan tai mitkä säilyisivät edes hengissä. En tiedä jatkuuko arvo-osakkeiden, pienyhtiöiden tai muiden faktoreiden historiallisen ylituoton anomalia. En tiedä mitkä sijoitusstrategiat olisivat sellaisia, että niitä noudattamalla olisi tulevaisuudessa mahdollista voittaa markkinat.

Seuraavien vuosikymmenien aikana tapahtuvien muutosten seurauksia ei voi mitenkään mielekkäästi edes yrittää ennustaa. Miten teknologinen kehitys, sodat ja poliittiset myllerrykset,  väestörakenteissa- ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, ilmasto- ja ympäristöongelmien seuraukset jne. tulevat vaikuttamaan yritysten elinvoimaisuuteen,  toimintaympäristöön tai voittoihin? Valistuneita arvauksia voi toki tehdä, mutta muuttujia on niin paljon että ennusteet eivät ikinä tule menemään täysin oikein.

Laajalla markkina-arvopainotteisella hajautuksella voidaan rajata kuihtuvien toimialojen ja esimerkiksi Japanin vuosikymmeniä kestäneen pörssikurimuksen kaltaisten eventtien vaikutus portfoliossa, sekä toisaalta taas päästä mukaan nousevien talouksien ja täysin uusien yritysten- sekä toimialojen voittokulkuihin. Onnistuminen edellyttää ainoastaan sitä, että maailmantalous kasvaa ja kehittyy-, ja että yritykset tekevät kokonaisuutena voittoa myös -tulevaisuudessa.

Ajoittaminen
Osakemarkkinat ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan syklisiä. Välillä noustaan lujaa ja välillä romahdetaan pahasti. Usein saattaa tuntua siltä, että näiden syklien ajoittaminen edes suurin piirtein olisi mahdollista. Käytännössä osakemarkkinoiden ajoittaminen ilman puhdasta tuuria on kuitenkin mahdotonta siten, että se tarjoaisi ylituottoa kulujen ja verojenkin huomioimisen jälkeen. Ajoittamista yritettäessä on paljon suurempi todennäköisyys hävitä, kuin voittaa. Niinpä sitä ei kannata edes yrittää.

Uskon kuitenkin siihen, että pörssin suhdannekierron oletetulla alkupuoliskolla saattaisi olla joskus järkevää ottaa maltillisesti halpaa ja pitkäaikaista sijoituslainaa, mikäli osakkeiden arvostustasot ovat historiallisesti tarkastellen alhaalla ja tuotto-odotus korkealla. Tällöin on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan ja varautua vielä kauan jatkuvaan kurssilaskuun. Velkavipua on kyettävä pitämään useita vuosia, tai jopa vuosikymmeniä, jotta mahdollisesti huonosti osuvan ajoituksen negatiivinen vaikutus saataisiin minimoitua. Pakkomyynteihin ei saa missään tapauksessa päätyä! Velkavipua ei myöskään tule ottaa käyttöön, mikäli se aiheuttaa liikaa stressiä tai unettomia öitä. On myös syytä yrittää välttää ajautumista uuteen laskumarkkinaan (liian) vivutetulla salkulla. Tavoite kuitenkin on se, että osakepaino pysyy jatkuvasti vähintään 100-prosentissa.

Kulut, verot ja kaupankäynti
Sijoittaja voi kärjistetysti vaikuttaa ainoastaa neljään eri asiaan, saadakseen parempaa tuottoa:
1.) Sijoitettavaan omaisuusluokkaan
2.) Sijoitettavaan rahasummaan
3.) Sijoituksen kestoon
4.) Sijoittamisesta syntyviin kuluihin.

Tilastoja ja matemaattisia faktoja tarkastelemalla voidaan todeta, että kulujen ja verojen minimointi on äärimmäisen tärkeää pitkäaikaisessa sijoittamisessa ja niiden vaikutus lopputulokseen vuosikymmenien aikajänteellä on päätä huimaava. Näin ollen minun tulee käyttää mahdollisimman vähäkuluisia indeksi(osuus)rahastoja, jotka sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen, jotta vältyttäisiin turhilta veroseuraamuksilta.

Turhaa kaupankäyntiä tulee myös välttää ja hyödyntää sijoituspalveluntarjoajien ilmaiset kuukausisäätö mahdollisuudet. Sijoituksia ei myöskään saa lähtökohtaisesti myydä. Sitä voidaan kuitenkin harkita velkavivun pienetämiseksi, salkun tasapainottamiseksi tai jonkin oikeasti pakottavan syyn seurauksena. Salkun koon kasvettua niin suureksi, että sen tuotoilla (4%-rule) pystyisi elämään, muuttuu tilanne toki toisenlaiseksi, jotta säästämisessä ja sijoittamisessa olisi ylipäätänsä ollut edes järkeä.

Säästäminen ja sijoittaminen
Koska ajoittaminen on mahdotonta ja suurimman osan ajasta osakkeiden hinnat nousevat, on tärkeää sijoittaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman aikaisin. Mikäli sijoitettavaksi tulee kerralla suuria "windfall" summia, on nekin oletusarvoisesti järkevää laittaa välittömästi kaikki kerralla pörssiin.

Psykologia ja sijoitussuunnitelma
Psykologialla ja omilla tunteilla on suuri merkitys onnistumisen kannalta. Tästä syystä yksinkertainen ja toimiva sijoitussuunnitelma, johon itse luottaaa ja jota kykenee noudattamaan on todella tärkeä. Sijoitussuunnitelma, sen perustelut ja oma sijoitusfilosofia on syytä olla saatavilla kirjallisessa muodossa, jotta heikkoina epävarmuuden hetkinä tai ylituottoa mainostavien seireenien houkutuksille altistuessa on jotain mihin noujautua ja muistuttaa itseään miksi omasta suunnitelmasta ei tule poiketa.

Jotta markkinatuoton saisi varmasti, on oltava markkinoilla koko ajan läpi pörssikierron. Allokaatiota ja sijoitusstrategiaa ei tule heppoisin perustein- tai etenkään tunne syistä muuttaa. Osta, unohda ja automatisoi -toimii minulle parhaiten.

Passiivinen indeksisijoittaminen on usein tylsää, mutta siihen pitää tottua. Sijoitusaiheisia uutisia ja analyysejä tulisi vältää ja pysyä tiukasti omassa strategiassa, missä ei oteta kantaa markkinatilanteeseen tai yksittäisiin sijoituskohteisiin. Etenkin sellaisia yli-itsevarmoja kaikkitietäviä puhuvia päitä tulisi välttää kaikin keinoin. Minun on tunnettava sekä oman sijoitusstrategiani heikkoudet ja vahvuudet, mutta myös omat henkilökohtaiset ominaisuuteni välttyäkseni typeriltä ja hätiköidyiltä virheiltä.

Vaikka minun olisikin mahdollista saada ylituottoa (mihin en siis usko), niin kuvaamani passiivinen sijoittaminen on äärimmäisen helppo ja tehokas tapa sijoittaa. Se ei vie kaikkea vapaa-aikaa ja aiheuta samanlaista stressiä, kuten aktiivisemmat strategiat. Periaatteessa sijoituksia ei tarvitse seurata ollenkaan ja uudet sijoitukset voi halutessaan lähes täysin automatisoida. Passiivinen indeksisijoittaminen on loistava esimerkki 80/20-säännön soveltamisesta, vaikka tässä tapauksessa suhdeluku taitaakin olla vielä huomattavasti parempi!

Optimismi
Kaikkialla minne ikinä katsookin on jatkuvasti erilaisia uhkia ja riskejä. Mikäli näille uhkakuville antaa liian suuren painoarvon, ne toteuttavat joko itse itsensä tai ajavat sijoittajat poteroihin ja hätiköityihin sijoittajan itsensä kannalta epäedullisiin ratkaisuihin. Menestyäkseen sijoittajana olisi kuitenkin päinvastoin pysyttävä suunnitelmassa, eikä tunteille tai muiden mielipiteille tulisi antaa sijaa. Markkinoille on annettava aikaa toimia ja kun pysyy tarpeeksi kärsivällisenä, niin ajan saatossa positiivinen tuotto on lähes taattu. Parhaimmat tulokset syntyvät yleensä silloin, kun markkinoilla pelkotilat ovat korkeimmillaan ja riskejä on näkyvissä jokapuolella. Oikeasti vaaralliset riskit ovat kuitenkin niitä, mitä kukaan ei ole vielä tiedostanut ja ne tulevat täysin yllättäen. Pessimismille ei kannata antaa pienintäkään jalansijaa... sillä menestyneet sijoittajat ovat ikuisia optimistejä! Säästämiselle ja sijoitustoiminnalle ei myöskään tule antaa liian suurta painoarvoa omassa elämässä ja ottaa sitä liian vakavasti. Oikea elämä ja tärkeimmät asiat löytyvät jostain aivan muualta!


The most profitable thing we can learn from the history of booms and busts is that at times of great optimism, future returns are lowest; when things look bleakest, future returns are highest. Since risk and return are just different sides of the same coin, it cannot be any other way.-William Bernstein


Keep it simple, relax ...and carry on!



7 kommenttia:

  1. "Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että pörssikursseihin on jo sisällytetty kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto" tämä on mielestäni yksi mystisimmistä väitteistä mitä sijoittamisessa on.

    Ymmärrän ajatuksen jos katsotaan asiaa arvosijoittamisen näkökulmasta, mutta olen lähes varma, että alan asiantuntijat näkevät alan tulevaisuuden eri tavalla kuin esim. analyytikko.

    Onkin mielestäni mielekkäämpää ajatella, että kursseihin on hinnoiteltu kaikki yleiseen markkinatilanteeseen vaikuttavat tekijät ja yhtiöiden "tuloslukujen arvo". Mikä puolestaan tarkoittaa, että tavallisen tallaajan ei tarvitse ymmärtää tulosluvuista mitään, koska markkina huomioi ne itse. Sen sijaan voi keskittyä asioihin mitä markkina ei huomioi.

    Mistä pääsemmekin siihen, että omaa ammattitaitoa tai muuta osaamista voi mielestäni hyödyntää, kun miettii millainen yhtiö tulee pärjäämään pitkällä tähtäimellä. Tässäkin tosin spekulaation raja on aika hienoinen ja jos tekee lyhyen aikavälin päätöksiä niin ne ovat hyvin nopeasti spekulatiivisia.

    Oli miten oli, indeksi on mielestäni aina hyvä valinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt ihan täysin ymmärtänyt ajatteluasi, mutta yritän silti vastata...

      Mitä itse tarkoitan tuolla lauseella ("Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että pörssikursseihin on jo sisällytetty kaikki julkisesti saatavilla oleva tieto") on se, että markkinoiden hinta on kaikkien kauppaa käyvien sijoittajien yhdessä muodostama konsensus ja nämä sijoittajat ovat ryhmänä huomioineet kaiken saatavilla olevan tiedon (mitä isompi ja seuratumpi markkina, sen tehokkaampi tämä hinnan muodostus yleensä on). Ikinä hinta ei tietenkään ole "absoluuttisesti oikea". Varsinainen idea tuossa lauseessa on mielestäni se, että sijoituskohteeseen sijoittavat ovat kokonaisuutena tietoisia sen tunnusluvuista, nykyisestä markkinatilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja muista seikoista jotka siihen vaikuttavat ja pyrkivät ottamaan nämä seikat huomioon siten myös hinnan muodostuksessa.

      Yksittäisten sijoittajien ja analyytikoiden näkemykset saattavat toki erota paljonkin toisistaan ja eri henkilöt painottavat eri asioita ja näkökulmia, sekä pitävät eri skenaarioiden todennäköisyyksiä erilaisina. Toiset painottavat puhtaasti tunnuslukuja, toiset taas pelkkää tulevaisuuden näkymää. Tunnusluvut katsovat historiaan ja tulevaisuuden näkymät ovat pelkkiä valistuneita arvauksia nykyhetkessä saatavan tiedon ja omien mielipiteiden ja näkemysten perusteella. Kummallakaan keinoilla ei täten ole mahdollista tietää miten sijoituskohde suoriutuu tulevaisuudessa.

      Oman ammattitaidon hyödyntämismahdollisuudet ovat mielestäni useinmiten sangen olemattomia. Tiedätkö yhtään jonkin toimialan ammattilaista, joka olisi kyennyt systemaattisesti saamaan osakesijoittamisella ylituottoa vuosikymmenien ajan käyttäen hyväksi oman alansa erikoisosaamista? Kyllähän analyytikot kuuntelevat myös eri alojen ammattilaisia ja ottavat myös heidän näkemyksensä huomioon, joten näidenkin näkemysten voi olettaa vaikuttavan jo valmiiksi hintaan ainakin jo jollain tasolla.

      Lisäksi oma erikoisosaaminen saattaa toisaalta myös vääristää omaa katsontakantaa liikaa ja altistaa psykologisille virheille. Esimerkiksi lääkärit ja muut korkeastikoulutetuthan on tunnetusti liian itsevarmoja ja luulevat tietävänsä muita paremmin, mutta heidän sijoitustuloksensa puhuvat yleensä jotain aivan muuta.

      Tuo sinun lauseesi: "Sen sijaan voi keskittyä asioihin mitä markkina ei huomioi". Mistä tiedät, että markkina ei huomioi jotain tietoa? Mielestäni voisi oletta että kaikki asiat on jossain määrin jo huomioitu, mutta eri asioiden tärkeyttä ja merkitystä painotetaan eri sijoittajien taholta, erilailla. Esimerkiksi kasvuyhtiöissähän arvostetaan todella paljon tulevaisuudennäkymiä, nykyisten tunnuslukujen sijasta. Ja mitä enemmän sijoituskohde antaa näyttöjä tulevaisuuden odotusten toteutumisesta niin sen korkeammalle hinta kohoaa, vaikka tunnuslukujen valossa se on saattanut vaikuttaa erittäin kalliita jo kauan aikaa. Korkealle hinnalle on kuitenkin ollut selvä peruste ja se on kannattanut maksaa.

      Ja kuten kirjoitin tekstissä, niin se että markkinat ovat periaatteessa väärässä ja sinä oikeassa (mikä on epätodennäköistä), ei tarkoita sitä että sinä kykenisit sillä tekemään automaattisesti ylituottoa. Markkinoiden toimintalogiikka on hyvin paradoksaalinen.

      Poista
  2. Kiitos, varsin mielenkiintoista vasta-argumentointia.

    Mielestäni "sijoittamisen maailma" on varsin homogeeninen paikka. Lähes kaikki olettavat, että on olemassa hyvin vähän varmoja mahdollisuuksia saada ylituottoa sijoittamisesta (mukaan lukien minä). Loput yleensä vain koittavat onneansa ja heidän sijoittamisensa on enemmänkin lottoamista.

    Tämä on johtanut siihen, että strategioista on valikoitunut lähinnä arvosijoittaminen ja siitä on tullut ikään kuin kultainen standardi. Koska niin moni käyttää arvosijoittamisen oppeja, niin kurssit yleisesti ohjautuvat sitä kohden. Ainakin omasta näkökulmasta.

    "Tiedätkö yhtään jonkin toimialan ammattilaista, joka olisi kyennyt systemaattisesti saamaan osakesijoittamisella ylituottoa vuosikymmenien ajan käyttäen hyväksi oman alansa erikoisosaamista?" En voi sanoa, että tietäisin yhtään henkilöä, joka olisi tähän pystynyt. Luulen kuitenkin, että niitä henkilöitä on. He eivät vain ole dedikoineet kaikkea aikaansa omaisuutensa kasvattamiseen.

    Ylituottoa kun voi saada vaikka 3% joka vuosi ja silti 50 vuoden päästä olet vasta multimiljonääri. Esim. sijoittamalla 1000€/kk 50 vuotta, niin loppusumma on "vain" 21 miljoonaa euroa jos saat 11% voittoa joka vuosi.

    Kuka nyt sellaista henkilöä pitäisi erityisen menestyneenä sijoittajana? ;)

    Voin kuitenkin nimetä Peter Lynchin, joka edustaa ajatusta, että kannattaa sijoittaa asioihin mistä tiedät. Hän on kuuluisa "tenbagger" termistä. Lynch valitettavasti edustaa myös "osta kaikkea mistä pidät" -ajatusta. Eli mukaan on mahtunut suuria virheitäkin.

    On kuitenkin hyvä huomio, että liian spesifinen näkökulma vääristää helposti tuloksia. "Jos ainut työkalusi on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta". Siksi onkin tärkeää aina miettiä miksi voi olla väärässä, jos ajattelee miten ajattelee.

    Mitä tarkoitin lauseella: "Sen sijaan voi keskittyä asioihin mitä markkina ei huomioi" on lähinnä, että jos tiedät jostain asiasta enemmän kuin suurin osa ihmisistä niin on hyvin todennäköistä, että markkina ei hinnoittele sitä asiaa mukaan. Ehkä muotoilin lauseen hieman huolimattomasti. Kyse on ehkä enemmän todennäköisyydestä, että markkina ei huomioi asiaa.

    Voin olla hyvin väärässä, kun ajattelen että ymmärtämällä miksi joku yritys on parempi kuin toinen yritys, on enemmän merkitystä pitkällä tähtäimellä kuin sillä kumpaa yritystä markkina arvostaa enemmän nyt. Markkina, kun mielestäni arvostaa yritystä yleensä vain helposti saatavien tietojen mukaan. Jos satut olemaan alalla tai tietämään asiasta enemmän kuin keskiverto henkilö, niin voit mielestäni helposti hyödyntää tätä tietoa mitä markkina tuskin huomioi arvossa. Jos se luo pitkäntähtäimen kilpailuetua.

    Summa summarum en missään nimessä oleta, että kukaan voi hyödyntää omaa tietoaan ja voittaa markkinaa vuodesta vuoteen millään tietyllä osakkeella. Eli en usko, että tietämällä jotain nyt, voit olla varma että se heijastuu markkinahinnassa ensi vuonna. Vaan tietämällä jotain merkittävää tulevaisuuden kannalta, nyt voit mahdollisesti voittaa markkinan pitkässä juoksussa.

    En kyllä ole varma selvensikö tämäkään vielä ajatusmaailmaani. Ainakin yritin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalaisjärjellä voidaan ajatella (kuten iso osa aloittelevista sijoittajista), että analysoimalla, tutkimalla, sekä aikaa ja vaivaa käyttämällä pitäisi olla hyvinkin mahdollista ja jopa helppoa saada kokonaismarkkinoita parempaa tuottoa. Ei tarvitse kuin valita niitä yhtiöitä mitkä ovat "parhaimpien yhtiöiden joukossa" tai vaihtoehtoisesti sijoittaa kaikiin muihin paitsi "ilmiselviin luusereihin". Tutkimus tutkimuksen perään kuitenkin osoittaa tämän ajattelumallin täysin vääräksi ja toimimattomaksi.

      Taas kerran voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että sijoittajat vaativat tietyn riskikorjatun tuotto-odotuksen. Tämän seurauksena hyvät ja laadukkaat yhtiöt eivät tarjoa automaattisesti kokonaismarkkinoita parempaa tuottoa, koska "huonot" yhtiöt arvostetaan pörssissä alemmalla hinnalla, jotta sijoittaja saa haluamansa riskikorjatun tuotto-odotuksen. Periaatteessa siis tuoton pitäisi riskikorjattuna olla täysin sama, sijoitatko sitten laadukkaaseen hyvään yhtiöön, vaiko huonoon. Hyvä yhtiö voi muuttua huonoksi ja huono yhtiö hyväksi. Peukalosääntönä (hieman off-topic) voidaan mielestäni myös olettaa, että joka ikinen yritys menee lopulta konkkaan... kysymys on vain ajankohdasta!

      Se on kuitenkin fakta, että ylituottoa saavia sijoittajia on olemassa (jo puhtaan matemaattis-loogisenkin ajattelun myötä näinhän on pakko olla). Tällöin pitää vain kysyä miten iso osa tuosta ylituotosta on tuuria ja miten iso osa taitoa? Ja pitää muistaa, että erittäin taitavakin sijoittja voi epäonnistua huonon tuurin takia, kuten huono sijoittaja voi onnistua hyvän tuurin takia.

      Sitten kun aletaan puhua pitkästä aikavälistä, niin väitän että kukaan ei ole niin taitava, jotta onnistuisi löytämään ja sijoittamaan sellaiseen yritykseen (varsinkaan hajautetusti useampaan) joka kykenisi useiden vuosikymmenien mittaisella aikajänteellä tuottamaan ylituottoa. Muuttujia ja ennustamattomuutta on yksinkertaisesti aivan liikaa noin pitkällä aikajänteellä (markkinajohtajia tulee ja menee: case: Nokia ja toimialat distruptoituvat case: kivijalka vs. Amazon). Eli tämän onnistuminen perustuisi mielestäni lähes pelkkään tuuriin. No sitten vaihtoehdoksi tulee se, että sijoittaja onnistuisi ylituoton tekemisessä vuosikymmenien ajan suurimmaksi osaksi taidon avulla, olisi hänen tällöin käytävä myös hieman kauppaa ja vaihdeltava sijoituskohteita, jolloin ei tarvitsisi nähdä aivan niin kauas tulevaisuuteen. Kaupankäynnin seurauksena kulut ja verot kuitenkin alkavat nakertaa mahdollista ylituottoa. Tämä huomioiden taitavakin sijoittaja, joka ainakin teoriassa paperilla onnistuisi voittamaan indeksin, häviäisi sille kuitenkin käytännössä. Ylituoton pitäisi siis olla todella merkittävä, että se kattaisi myös kulut ja verot, sekä sijoittajan väistämättömät virheet.

      Poista
    2. Esimerkiksi suomalainen yksityissijoittaja, joka poimii osakkeita Helsingin pörssistä on aivan hirmuisessa altavastaava asemassa indeksisijoittajaan, joka käyttää täysin maksutonta Nordnetin Suomi superrahastoa, joka ei maksa edes veroja saamistaan osingoista, toisinkuin suoraa pörssikauppaa käyvät yksityissijoittajat

      Esimerkiksi oma toimintani viime vuosilta, kun olen sijoittanut todella spekulatiivisiin kohteisiin: Niissä on ollut potenttiaali monikymmenkertaistua lyhyessä ajassa. Näin suuri tuotto olisi ilman muuta kattanut verot ja kulut ja olisin voittanut kokonaismarkkinat realisesti mennen-tullen. Nykyisissä uraani sijoituksissani on näkemys uraanin hinnan kohoamisen puolesta ja olen perustellut tämän näkemyksen aiemmin tässä blogissa. Tuotto-potenttiaali on valtava, mutta niin on myös riskitkin... Ei siis riskikorjattua "ilmaista lounasta". Ja totuuden nimissä en osaa kunnolla analysoida omistamiani kaivosyhtiöitä, vaan olen pyrkinyt nimenomaan ottamaan näkemystä sektorin puolesta, hajauttamalla useaan eri kaivosyhtiöön. Näin spekulatiivinen sijoittelu kostautuu pitkässä juoksussa lähes täysin varmasti, jos sitä kauan aikaa jatkaisin. Mutta jos nyt onnistuisin ja saisin vaikka kymmenkertaistettua salkkuni ja muuttaisin ne sen jälkeen indeksisijoituksiksi, enkä koskisi salkkuun enää (esim. ennen eläkeikää), olisin onnistunut saamaan vuosikymmenien aikajänteellä merkittävää ylituottoa. Se olisi perustunut jossain määrin oikeaan näkemykseen (ja ajoitukseen), mutta kuitenkin suurimmalta osalta tuuriin, sekä korkeamman riskin tuomaan tuotto-preemioon.

      Loppuyhteenvetona: Ylituoton saaminen koko sijoitusuran ajalta, kulut ja verot huomioiden on älyttömän paljon vaikeampaa, kuin miltä se kuulostaa. Peräänkuulutan nöyryyttä markkinoita kohtaa - myös ja ennenkaikkea itseltäni!

      Ps. Vielä tuosta oman erikoisosaamisen hyödyntämisestä: Paljon käytetty esimerkki on kokki, joka väittää (ja todistetusti osaakin) tehdä paljon parempia hampurilaisia kuin McDonald's. Kysymys ei kuitenkaan ole siintä kuka osaa tarjota parhaan tuotteen asiakkaalle, vaan siintä kuka osaa rakentaa parhaimman liike-toiminnan tuotteen ympärille! Kokin ammattitaito ei siihen riitä, vaikka hänella saattaakin olla hyviä ideoita ja ajatuksia joita voidaan hyödyntää liiketoimintaa suunniteltaessa. Vastaavia esimerkkejä on pilvin pimein Leijonan luola tv-sarjassa. (Tämä esimerkki ei nyt aivan suoraan sijoittamista koskenut, mutta liippaa hyvin läheltä ja avaa näkemystäni asiasta)

      Poista
    3. Hyvää argumentointia. En enää itse yritä vastata jokaiseen kohtaan, mutta arvostan, että käytit aikaa vastataksesi.

      Tuohon kokki esimerkkiin haluan huomauttaa, että ei kyse mielestäni ole siinä löydätkö parhaan tuotteen tai parhaan osaajan vaan ymmärrätkö alaa.

      Kokkikin tietää, että parhaasta ruuasta pitää maksaa enemmän ja siihen eivät kaikki ole valmiita. Kokki todennäköisesti tietää myös ensimmäisten joukossa jos joku onnistuu tekemään mäkkäriin verrattavan yrityksen mikä tuottaa vain laadukasta ruokaa ja mikä saa ihmiset haluamaan tuhlata rahaa annoksiin ympäri maailmaa.

      Vähän niinkuin Apple teki luksus hintaisesta puhelimesta niin halutun, että se sai nostettua hintoja 10 vuotta ennen kuin katto tuli vastaan.

      Eli hereillä oleva kokki tietäisi todennäköisesti markkinoita nopeammin jos ravintola-alalle tulisi ravintoloiden apple. Hänen olisi myös helpompi selvittää mitkä kyseisen yrityksen menestymis mahdollisuudet ovat. Valitettavasti se voi myös tarkoittaa, että hän aliarvioi kyseisen yrityksen mahdollisuudet.

      Jokaiseen tilaisuuteen ei kuitenkaan tarvitse pystyä vastaamaan.


      En kuitenkaan väitä, että olisin välttämättä oikeassa. Voi olla, että olen ihan väärässä katsotaan kymmenen vuoden päästä kun olen ehtinyt harjoittaa omaa ajatustapaani.

      Poista
  3. Nyt kun vauhtiin päästiin niin pieni epämääräinen kommentti vielä tuosta lauseestasi: "tietämällä jotain merkittävää tulevaisuuden kannalta nyt voit mahdollisesti voittaa markkinan pitkässä juoksussa."

    Joo ja ei! Jos tiedät jotain yksittäisen yrityksen asioista, mitä muut eivät tiedä voit toki voittaa, mutta käytännössähän tämä olisi sisäpiiritiedon väärinkäyttöä tai jos tieto olisi julkista, mutta muut eivät sitä kuitenkaan tietäisi olisivat markkinat hyvin tehottomat. Markkinathan voivat ollakkin todella tohottomat, joillain pienillä markkina-paikoilla, niche-sektoreilla tai pienissä vähän vaihdetuissa yrityksissä...

    Mitä tulee jonkin sektorin näkymiin... Esimerkiksi jos "tiesit" 90-luvun alussa internetin mullistavan maailman, niin miten ihmeessä olisit osannut valita juuri oikeat voittaja-osakkeet? Onnistuneella tuuri-pohjaisella ajoittamisella ja epärationaalisen joukko-manian seurauksena syntyneen kuplan hyödyntämisellä olisi toki voinut tehdä hyvän tilin. Mutta jos olisit holdannut samoja yhtiöitä tähän päivään asti, niin todennäköisyys sille että olisit osunut todella moneen miinaan on suuri ja vaikka olisitkin onnistunut sijoittamaan lopullisiin voittajiin, niin olisiko kantti kestänyt pitää näitä yhtiöitä salkussa teknokuplan puhkeamisen läpi ja olisiko niiden paino salkussasi ollut riittävän suuri? Ja olisiko näiden voittaja-osakkeiden valinta perustunut tuuriin, vai taitoon?

    Nykyisinhän näkemystä voi ottaa esimerkiksi sektorikohtaisilla etf:illä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että sijoittamalla esimerkiksi johonkin tekoäly/robotics -etf:ään olisi ylituottoa saatavissa pitkällä aikajänteellä, ilman oikea aikaista ostoa ja myyntiä -eli ajoittamista.

    ...en tiedä ymmärtääkö näitä minunkaan sepustuksia kukaan, mutta onpahan yritetty selittää ja samalla selventää myös itselle omaa ajattelua =D

    VastaaPoista