maanantai 5. marraskuuta 2018

Nyt pelataan rikasta tai rutiköyhää!

Moni saattaa ajatella, että olenko menettänyt järkeni. Tämä on äärimmäisen perusteltu huolenaihe ja olen tätä viimeaikoina myös itse miettinyt. Mistä minä nyt oikein puhun?... No siintä että olen vaivihkaa muuttunut passiivisesta indeksisijoittajasta -> spekulantiksi ja edellispäivinä jopa uhkapeluriksi?

rich or poorOlen säästänyt netto-tuloistani yli 50% edelliset 11-vuotta ja pyrkinyt taloudellisesti riippumattomaan asemaan sijoittamalla nämä vaivalla kerätyt rahat. Olen tehnyt ajoittain jopa yli 80h työviikkoja, luopunut autoilusta ja säästänyt lähes kaikesta, jotta yltäisin tavoitteisiini!

...Nyt olen kuitenkin laittanut lähes kaiken yhden kortin varaan!?!

Nyt pelataan siis upporikasta- tai rutiköyhää...!!!


Osakesalkustani löytyy tätä kirjoittaessani ainoastaan yhden tyyppisiä osakkeita, jotka kuuluvat äärimmäiseen pieneen "niche" -ryhmään. Tämä niche on todella spekulatiivinen ja riskinen, eikä volatiliteetistä ole puutetta. Kyse on atomipommin lailla räjähtävistä uraaniosakkeista, joiden avulla voitetaan koko sota tai tuhotaan kaikki.

En ole kuitenkaan täysin unohtanut sijottajan "ilmaista lounasta", eli hajauttamista, sillä osakesalkkuni muodostaa nykyisellään ainoastaan 86% sijoitusvarallisuudestani. Loput 14% on sijoitettuna IOTA-kryptovaluuttaan, jonka n.11 kk kestänyt mahalasku on tuhonnut yli 250 000 € varallisuudestani. Mainittakoon kuitenkin, että tämä "menetetty" varallisuus oli saavutettu n.2 kk aikana samaisella kryptovaluutalla, juuri ennen romahdusta. Eli olen tässä treidissä nyt "+/-0 -tilanteessa". Hajautuksen voidaan katsoa olevan tehokas, koska IOTA:n ja uraaniosakkeiden välillä ei ole havaittavaa korrelaatiota ja ne ovat toisistaan täysin riippumattomia sijoituksia. Lisäksi uraanisijoitukset olen hajauttanut 12 eri yhtiön osakkeisiin, joten yhtiökohtainen riski on rajattu!

uranium equities
Sijoitusvarallisuuteni allokaatio 4.11.2018

Siis mitä helv*ttiä, ootko sä oikeasti täys kahjo!?!


Yritetään selittää..., mutta joo varmaan?

Uraanin historiaa

Uraania käytetään pääasiallisesti polttoaineena ydinvoimaloissa, mutta myös sotilasaluksissa. Muita käyttökohteita ovat vähenevissä määrin ydinaseet, sekä hyvin marginaalisessa kokoluokassa erilaiset röntgenlaitteistot.

Edellinen uraanin härkämarkkina koettiin vuosina 2000-2007. Tuolloin uraanin spot-markkina-hinta jopa 20-kertaistui (7 usd/lb -> 136 usd/lb). Kaivososakkeet tuovat raaka-aineen hintaan vipuvaikutuksen ja esimerkiksi Energy Fuels -yhtiön osake nousi 120-kertaiseksi 16 kk aikana ja huonoimmatkin osakkeet jopa 20-kertaistuivat!!! Tämän jälkeen alkoi yli 10-vuotta kestänyt karhumarkkina, jonka pohja koettiin ainakin toistaiseksi marraskuussa 2016. Tuolloin spot-hinta kävi hivenen alle 18 usd/lb. Nyt hinta on kuitenkin kääntynyt nousuun ja perjantaina 2.11. koettiin pohjan jälkeinen uusi hinta-ennätys: bid:28,75 usd/lb / ask:29,00 usd/lb.

Uranium price
Uraanin hintakehitys 1998-2018
Uranium price 2016-2018
Uraanin hintakehitys 2016-2018
Uranium
Uraani markkinan koko on ainoastaan $4mrd, joten hinnan muutokset ovat voimakkaita

Räjähdys Nipponissa

Vuonna 2010 näytti siltä, että uraanin karhumarkkina olisi pysähtynyt ja hinnat alkoivat nousta selvästi ylöspäin, niin raaka-aineen kuin myös uraaniosakkeiden osalta. Näin ei kuitenkaan lopulta tapahtunut, vaan Japanin länsirannikolle ilmestyi musta joutsen, joka johti Fukushiman ydinvoimala onnettomuuteen. Tämän seurauksena Japani sulki kaikki silloiset 54 ydinvoimalaansa. Onnettomuudella oli suuri vaikutus koko energia-sektoriin, mutta ennen kaikkea uraaniin. Ydinvoimaloiden sulkemisesta huolimatta Japani joutui edelleen ostamaan vanhojen toimitussopimustensa mukaisesti suuria määriä uraania, mutta myi ne kuitenkin huomattavalla tappiolla eteen päin. He alkoivat myös tyhjentämään aiemmin ostamiaan uraani varastojaan, luoden markkinoille huomattavan ylitarjonnan. Samaan aikaan sentimentti ydinvoimaa vastaan kasvoi maailmanlaajuisesti ja mm. Saksa päätti luopua ydinvoimasta (ja siirtyä turvallisempaan, sekä ympäristöystävällisempään kivihiileen!?!). 

Hieman myöhemmin vuonna 2014 Japanin poliitikot kuitenkin tunnustivat ydinvoiman olevan maan tärkein energian lähde ja tavoitteeksi asetettiin ottaa ydinvoimalat takaisin käyttöön. Toiveeksi asetettiin myös, että Japani tuottaisi sähkön tarpeestaan 20% ydinvoimalla, vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoimaloiden ylösajamisesta on saatavilla hieman kitsaasti tietoa, mutta käsitykseni mukaan tällä hetkellä niitä on saatu avattua ainoastaan 9kpl. Ongelmia aiheuttavat ainakin oikeus- ja valitusprosessit, sekä turvallisuusmääräykset, vaikka poliitiinen tahtotila onkin kova.

Onnettomuuden seurauksena uraanin kysyntä ja tarjonta saatiin kertarysäyksellä totaalisesti sekaisin. Uraanin tuotantoa on hyvin vaikeaa sopeuttaa nopeasti tapahtuviin kysynnän muutoksiin. Kaivosten alas- tai ylösajaminen on hidas- ja kallis prosessi. Uusien kaivosten avaaminen ja vaadittavien lupien saaminen kestää länsimaissa helposti jopa 10-vuotta ja väljemmän regulaation kehitysmaissakin saa varautua vähintään 4-7 -vuoteen. Teknisestikkin kaivosten perustaminen on hyvin haastavaa ja taitoa vaativaa toimintaa.

Uraanin tuottajat yllätettiin housut kintuissa, eivätkä he tajunneet onnettomuuden jälkeenkään miten pitkäaikaisesta ongelmasta oli kyse. Tilannetta ei helpottanut myöskään se, että yli puolet maailmanlaajuisesta uraanintuotannosta tulee Kazakstanista (41%) ja muista Venäjän (5%) vaikutuksen alaisista maista. Maailman suurin uraanin tuottaja on Kazakstanin valtion omistama Kazatomprom, joka on pystynyt tuottamaan raaka-ainetta kilpailijoitaan selvästi halvemmalla. Ainoastaan Kanadalainen Cameco on jossain määrin pystynyt vastaamaan kilpailuun. Kazatomprom on kuitenkin valtion omisteisena yhtiönä kilpaillut volyymillä, eikä se ole juurikaan pyrkinyt markkinaehtoiseen liiketoimintaan. Kyse on pikemminkin ollut Neuvostoliittolais -tyylisestä tuotantovolyymin ainaisesta kohottamisesta, eikä voittomarginaaleilla ole juurikaan ollut merkitystä. Nyt tilanteeseen on kuitenkin tulossa toivottu muutos, sillä yhtiö on listautumassa lähikuukausina listautunut pörssiin (viikolla 46/2018) ja valtio luopui 15-prosentista yhtiön osakkeista. Yhtiö on perustanut myös ns. treiding-deskin, jonka avulla he pyrkivät saamaan raaka-aineesta parempaa hintaa, eivätkä vain automaattiseti dumppaa uraania markkinoille mihin hintaan tahansa. IPO:n myötä koko sektori saa myös medianäkyvyyttä, joka mahdollisesti lisää sijoittajien kiinnostusta alaa kohtaan.

Uranium production
Maailmanlaajunen uraanin tuotanto


Ydinvoiman tulevaisuus

Maailmanlaajuisesti ydinvoima on kuitenkin kasvumarkkina, vaikka länsimaista katsottuna se on viime vuosina saattanut vaikuttaa auringonlaskun alalta. Useat luonnonsuojelujärjestöt ja vihreät poliitikot ovat ydinvoimaa vastaan, erityisesti Fukushiman ydinvoimala onnettomuuden jälkeen. Totuus on kuitenkin se, että ydinvoima on nykyaikana äärimmäisen tärkeä osa energian tuotantoa ja se on ainut varteenotettava tuotantomuoto, joka jauhaa energiaa 24/7 täysin hiilineutraalisti. Mikäli CO2-päästöjen kasvu halutaan edes pysäyttää, saatika sitten saada laskuun - on ydinvoiman pakko olla todella suuressa roolissa tätä ratkaisua. Tilastollisesti ydinvoima on kaikista turvallisin ja ympäristöystävällisin energiantuotantomuoto ja tämä on vain hyväksyttävä, vaikka siihen sisältyvätkin omat merkittävät ongelmansa ja riskinsä. 

Henkilökohtaisesti toivon, että tulevaisuudessa ydinvoima kyettäisiin korvaamaan jollain, vielä huomattavasti turvallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä teknologialla (esim. fuusiovoimalla). Ilmastonmuutos on kuitenkin tänäpäivänä huomattavasti suurempi riski ja kannatan mieluusti fossiilisten polttoaineiden (erityisesti kivihiilen) korvaamista ydinvoimalla. Erityisesti kasvavissa kehityvissä maissa tämä on tärkeää. Kiina ja Intia tämän ovat tainneet jo tajutakkin, eläessään saastepilvien keskellä.

Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti käytössä on 454 ydinvoimalaa ja rakenusvaiheessa 54 uutta, joista viimeisimpien pitäisi valmistua vuoteen 2026 mennessä. Näiden lisäksi suunnitteluvaiheesa olevia ydinvoimaloita on arviolta 160 ja ehdotettuja hankkeita jopa ~350. Osaa vanhoista ydinvoimaloista toki suunnitellaan alasajettavaksi, mutta tästä huolimatta niiden kokonaismäärä tulee kaikista negatiivisimmassakin skenaariossa kasvamaan.

Lähitulevaisuudessa voidaan odottaa myös ns. SMR-reaktoreiden (small-modular-reactor) tulemista markkinoille. Kyse on pienistä alle 300 megawatin yksiköistä, joita voitaisiin valmistaa tehtaissa sarjatuotantona ja kuljettaa lähes valmiina pakettina käyttökohteeseen. Näiden reaktoreiden etuna on standardisoidusta tehdasvalmisteisesta sarjatuotannosta johtuvat kustannussäästöt, lyhyempi rakennusaika ja mahdollisuus reaktoreiden sijoittamiseen lähelle suuria energian käyttäjiä. Sähkön lisäksi on mahdollista tuottaa kaukolämpöä, vetyä ja prosessilämpöä teollisuudelle sekä poistaa merivedestä suolaa ja tuottaa juomavettä. Suomessa Helsinki, Espoo, Kirkkonummi ja Nurmijärvi tutkivat mahdollisuutta korvata fossiiliset polttoaineet SMR-reaktoreilla.

Kaivosten alasajoa ja tuotannon supistamisia

Vuosi sitten maailman toiseksi suurin uraanin tuottaja Cameco kertoi sulkevansa matalien hintojen seurauksena Kanadassa sijaitsevat maailman suurimmat uraanikaivoksensa (McArthur River ja Key Lake)  10-kuukauden ajaksi. Kesällä he palasivat asiaan ja päättivät sulkea kaivoksen "toistaiseksi" ja irtisanoivat noin 800 työntekijää. Kaivosten alasajosta johtuva uraanin tarjonnan supistuminen vastaa noin 13% maailmanlaajuisesta kysynnästä.

Tammikuussa taas maailman suurin uraanin tuottaja, Kazatomprom kertoi supistavansa tuotantoaan markkinoiden ylitarjonnan vuoksi 10%:lla kuluvana vuonna, joka vastaa n.3,5% koko maailman uraanin kysynnästä. Myöhemmin he ilmoittivat uudesta 20% leikkauksesta seuraavien kolmen vuoden osalta, joka taas vastaa arviolta 6-7,5% /-vuosi maailman kokonaiskysynnästä. 

Kesällä Paladin Energy kertoi vastaavasti sulkevansa Namibiassa sijaitsevan Langer Heinrich kaivoksen, jonka myötä maailmanlaajuinen tarjonta supistui taas yli 2%.

Kyseiset leikkaukset kohdistuvat siis maailman suurimpiin ja taloudellisimpiin uraanikaivoksiin, joita ei nykyisillä hinnoilla pystytty operoimaan voitollisesti. 


Uranium supply decline
Camecon ja Kazatompromin leikkausten mahdollinen vaikutus 


Kysyntää markkinoille

Uraanikaivosten asiakkaita ovat lähes yksiomaan ydivoimalat, jotka pyrkivät turvaamaan uraanin saantinsa pitkillä sopimuksilla, yleensä vähintää kaksi vuotta etukäteen. Suurin osa kaupasta tehdään siis kahdenvälisillä suorilla vuosia kestävillä sopimuksilla ja varsinainen uraanin spot-markkina on hyvin pieni. Nyt näyttää siltä, että iso osa sopimuksista on vanhentumassa ja uusia olisi piakkoin tehtävä. Löysin ainoastaan hieman vanhentuneen, noin vuoden vanhan kuvaajan (alla) valaisemaan tilannetta.
Utility uranium requirements
Kuvaaja vuoden 2017 Q3:lta solmituista uraanin toimitus sopimuksista, tarpeeseen verrattuna.
Pitkäaikaiset sopimukset ovat yksi merkittävä syy siihen, miksi karhumarkkina on kestänyt näinkin kauan. Uraaniyhtiöt ovat pysyneet pinnalla vanhojen, jo vuosia sitten tehtyjen sopimusten voimalla, vaikka suuria voittoja ei olekkaan tehty. Kyse on ollut enemmänkin pitkitetystä kärsimyksestä.

Tuotantokustannusten ollessa 40-60usd/lb, eivät kaivosyhtiöt luonnollisestikkaan halua tehdä sopimuksia nykyisellä markkina-hinnalla (28,75usd/lb, 2.11.2018). Sopimusneuvotteluista voi siis odottaa tiukkoja ja painetta hinnan osalta on selvästi ylöspäin. Hinnalla on tilaa nousta myös siksi, että uraani vastaa ainoastaan noin 5% ydinvoimaloiden energiantuotannon kokonaiskustannuksista.

Camecon suljettua McArthur Riverin he ovat siirtymässä spot-markkinalle ostajan rooliin, koska heidän täytyy saada aiemmin solmimiensa pitkäaikaisten sopimusten toimituksiin tarvittava uraani jostain muualta. (Taloudellisesti on kannattavaa ostaa uraania markkinahintaan ja myydä vanhoilla sopimuksilla eteen päin kalliimmalla.) Sopimuksia varten he joutuvat ostamaan vuositasolla noin 11-15 milj/lb uraania spotti-markkinalta, jonka kokonaisvolyymi on ainoastaan 50 milj./lb. Pelkästään Cameco tulee siis valtaamaan jopa yli 20% koko markkinan tarjonnasta!

Samaan aikaan, kun vanhat ydivoimalat alkavat tekemään uusia uraanin toimitussopimuksia, käynnistyy maailmalla lähitulevaisuudessa uusia ydinvoimaloita ja myös aiemmin mainitut Japanin ydinvoimalat ovat kääntymässä myyjistä ostajiksi.

Näiden lisäksi suursijoittajia varten kesällä listattiin Lontoon pörssiin uusi Yellow Cake -niminen yhtiö, jonka liike-idea on yksinkertaisesti ostaa uraania ja säilöä sitä itsellään hinnan nousun toivossa. Yhtiö ostikin 8,1 milj./lb uraania varastoonsa. Vastaavanlainen yhtiö on perustettu myös Toronton pörssiin vuonna 2005, nimeltä Uranium Participation. Kyseinen yhtiö järjesti alkuvuodesta uuden $23milj. arvoisen osakeannin, josta saamillaan rahoilla sen on tarkoitus lisätä uraani omistuksiaan. Buumi tuntuu tästä kuitenkin edelleen kiihtyvän, sillä myös New Yorkin pörssin on vastaavasti listautumassa Uranium Trading Corporation, joka pyrkii tarjoamaan sijoittajille mahdollisuuden hyötyä uraanin odotettavissa olevasta arvonnoususta.


Kysyntä vs. tarjonta

Uraanin tarjonnan ja kysynnän suhdetta on vaikea arvioida tarkasti. Uraania tulee markkinoille myös ns. toissijaisista lähteistä, kuten alas ajettavista ydinvoimaloista, valtioiden varmuusreserveistä, purettavista ydinaseista ja ehkä merkittävimpänä uraanin rikastamisprosessissa syntyvästä ylijäämästä (ns. "underfeeding") -kun yritetään tuottaa tasalaatuista polttoainetta.

Uraanin pitkään jatkuneen karhumarkkinan seurauksena investoinnit uuteen tuotantoon ovat olleet matalalla tasolla. Vanhojen kaivosten ehtymisen ja kysynnän odotettavissa olevan kasvun seurauksena, monet ennustukset viittaavat uraanin kysynnän kasvavan tarjontaa suuremmaksi lähivuosina. Arviot vaihtelevat ennustajasta riippuen jo seuraavasta vuodesta 2019, vuoteen 2023. Varsinainen uraanin kaivostuotantohan on ollut selvästi kysyntää alhaisempaa jo 1990-luvun alusta lähtien ja kysynnästä ison osan on paikannut toissijaiset toimituslähteet. Vuonna 1993 Yhdysvallat ja Venäjä tekivät ydinaseiden purkusopimuksen ("Megatons to Megawatts"), jonka puitteissa 20 000 venäläistä ydinkärkeä purettiin ja niistä tehtiin polttoainetta, jonka Yhdysvallat sitoutui ostamaan omien ydinvoimaloidensa käyttöön. Sopimus päättyi joulukuussa 2013.

Historical uranium supply/demand
Uraanin kysyntä vs. tarjonta
Kuten aiemmin mainittu, ei uraani sektori kykene nopeisiin suunnan muutoksiin. Tästä johtuen hinnan muutokset kulkevat pitkinä sykleinä ääripäästä toiseen. Välillä hinta on kestämättömän korkealla tasolla ja uusia "uraani yhtiöitä" syntyy kuin sieniä sateella. Välillä taas tulee ajanjakso, jolloin suurin osa yhtiöistä ajautuu konkurssiin ja vain vahvimmat selviävät. Vuonna 2007 uraaniyhtiöksi itseään kutsuvia firmoja oli noin 500kpl, kun tällä hetkellä heitä on jäljellä enää vain noin 60. Markkinatalous on tehnyt siis tehtävänsä! Blogikirjoituksen lopussa loistava video kaivosyhtiöiden syklisyydestä.

Section 232

Yhdysvalloissa toimivat Ur-Energy ja Energy Fuels allekirjoittivat aiemmin tänä vuonna adressin USA:n kauppaministeriölle artiklan 232:n soveltamisesta uraaniin, josta ministeriö on nyt aloittanut virallisen tutkinnan. Kyse on vuonna 1962 säädetystä asetuksesta, jonka perusteella tuontia Yhdysvaltoihin voidaan rajoittaa kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syiden takia. Mr. Trump on soveltanut tätä kyseistä asetusta jo toimikaudellaan alumiiniin, teräkseen, sekä autoihin. 

Yhdysvallat on maailman suurin uraanin kuluttaja ja maan sähköstä n. 20% tuotetaan ydinvoimalla. Maan oma uraanin tuotanto on kuitenkin romahtanut ja noin 98% uraanista tuodaan muualta, pääasiassa Venäjän vaikutusvallan alaisista maista. Adressissa ei vaadita mitää tariffeja, vaan sitä että tarvittavasta uraanista vähintään 25% olisi oltava tulevaisuudessa kotimaista. Tutkinnan jälkeen asia esitetään presidentille, joka tekee asiassa päätöksen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että ehdotus tulisi menemään läpi ja ainakin omalla maalaisjärjellä ajateltuna uraani on aivan varmasti lähempänä "asetuksen hengen mukaista kansallista turvallisuutta", kuin vaikkapa autoteollisuus, johon asetusta on aiemmin sovellettu.

Mikäli ehdotus menee läpi, voidaan ainakin Yhdysvaltoihin odottaa tämän seurauksena korkeampaa uraanin hintaa, sekä jonkinlaisia "kahden kerroksen markkinoita". Todennäköisesti uusien pitkäaiskaisten uraanin toimistussopimuksien tekeminen on viivästynyt myös tämän ehdotuksen takia, kun Yhdysvaltalaiset asiakkaat haluavat odottaa sen ratkaisua.


Yhteenveto narratiivistä ja katalyyteistä

  • Uraani on historiallisesti ollut todellinen "boom&bust -sektori". Toimiala on itsessään aivan hirveä, eikä se sovellu pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Lyhyen tähtäimen spekuloinnilla on kuitenkin mahdollisuus ajoituksen osuessa kohdilleen yltää satumaisiin voittoihin.
  • Ydinvoima on globaali kasvu ala. Länsimaissa se on ollut taantumaan päin, mutta Aasian suunnalla on menossa kova buumi. Erityisesti Kiinaan ja Intiaan rakennetaan, sekä suunnitellaan lukuisia uusia ydinvoimaloita. Kiina haluaa myös turvata uraanin saannin tulevaisuuden ja etsii parhaillaan potenttiaalisia kaivoshankkeita ostettavaksi ja yhteistyökumppaneiksi
  • Japani ajaa ylös ydinvoimaloitaan, vaikkakin odotettua hitaammin
  • Pyrkimykset alentaa hiilidioksidipäästöjä tukevat ydinvoiman käyttöä
  • Maailman suurimmat uraanin tuottajat ovat alkaneet supistamaan reilusti tuotantoaan, tappiollisen toiminnan seurauksena
  • Uraanin tuottaminen maksaa noin 2-kertaa enemmän, kuin mitä sen tämän hetkinen markkinahinta on, vaikkakin se on noussut vuoden 2016 pohjilta jo yli 60% 
  • Suuri määrä pitkäaikaisia uraanin toimitussopimuksia pitäisi lähiaikoina uusia
  • Seuraavina vuosina häämöttää uraanin ylikysyntä, tarjontaan nähden
  • Kazatomprom IPO
  • Section 232
  • Suuri yleisö ei ole tietoinen uraanin tilanteesta ja ensimmäiset merkit "fiksun-rahan" tulemisesta markkinoille on ilmassa
  • Uraanisektorin marketcap on todella pieni, joten mikäli sijoittajien raha alkaa toden teolla virtaamaan sisään, se ei tahdo mahtua ja kurssit tulevat nousemaan todella herkästi ja nopeasti
  • Markkinan on lopulta pakko kääntyä, sillä uraania tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kysymys kuuluu ainoastaan, milloin käänne tapahtuu ja pysyvätkö rahaa polttavat yritykset pinnalla, ilman massiivista osakkeiden dillutointia

Omat mietteeni ja huomioni, sekä sekalaiset sepustukset

Olen ottanut hirmuisen riskin, jota voi pitää todella typeränä. Toisaalta olen erittäin vakuuttunut tästä treidistä ja uskon siihen todella. Fiksua olisi mennä huomattavasti pienemmällä positiolla mukaan, kuten alkuperäinen aikomus olikin. En vain pystynyt mieltäni malttamaan! Tämän kaltaisilla osakkeilla pelatessa pystyy saamaan suuria voittoja, vaikka panokset olisivatkin huomattavasti pienemmät. Mikäli ajoitus osuu oikein, on mahdollisuus 5-100 kertaistaa alkupääoma. Lakettaessa uraanisijoitusteni arvosta tuollainen tuotto, niin se olisi 775 000 € - 15 500 000 €. 

Riskiä tässä betissä lisää myös se, että olen sivuuttanut ainakin toistaiseksi ainoan suuren pörssiin listatun uraaniyhtiön (Cameco), sekä puhtaat raaka-aine sijoitukset (Uranium Participation). Portfolio koostuu pääasiallisesti hyvin pienistä yhtiöistä, joissa on todella suuri osakkeen dillutointi riski, mikäli markkina ei käänny nyt kunnon nousuun. Toinen riski on se, että kyseessä on kuitenkin osakkeet ja jos yleiset osakemarkkinat kääntyvät laskuun, niin miten uraaniosakkeet siihen reagoivat, kun likviditeetistä tulee ongelma ja sentimentti kääntyy?

GlobalX Uranium ETF
GlobalX Uranium etf (URA) Top10 sijoitusta
Institutionaalinen suuri raha ei hakeudu pienempiin osakkeisiin, koska käytännössä he joutuisivat ostamaan aina koko yrityksen ja se ei silti olisi kuin pieni pisara heidän portfolioissaan. Käytännössä suuren rahan haltijat sijoittavat joko Camecoon tms. suurempaan yhtiöön tai uraanin holding yhtiöihin. Alkuvuodesta GlobalX aiheutti pahennusta, kun se joutui vaihtamaan uraani etf:nsä benchmarkkia, koska pieniin yhtiöihin oli ongelmallista sijoittaa. Tämän seurauksena tuosta maailman ainoasta uraani etf:stä tuli susi, koska uraaniosakkeet mudostavat nykyisin ainoastaan noin 50% rahaston sijoituksista. Loput sijoitukset ovat joitain ydinvoima yhtiöitä yms. sekasikiöitä kuten Barrick Gold. Myyntioperaation seurauksena useat uraaniosakkeet kärsivät pahoin, kun ne joutuivat pakkomyynnin kohteiksi. Kyse oli saman tyyppisestä operaatiosta kuin aiemmin VanEckillä oli jr.gold mining etf:n kanssa (gdxj). Kuitenkin tämä URA säätö oli vielä sitäkin surkuhupaisampi operaatio, kun kaikki osakkeet menivät totaaliseen polkumyynti -hintaan, hyvin ohuilla markkinoilla, eikä URA:sta voida enää puhua todellisena uraani etf:nä.

Pienet yhtiöt ovat kuitenkin paljon enemmän vivutettuja uraanin hinnalle, sekä mahdollisille uusien uraani esiintymien löytymiselle. Ne ovat myös isompien toimijoiden buyout -kohteita. Esimerkiksi Nexgenin osakekurssi yli kymmenkertaistui vuosina 2015-2017, vaikka olimme vielä laskumarkkinassa. Syynä oli heidän omistamansa Arrow-esiintymä, joka paljastui tiettävästi maailman suurimmaksi. Nexgenistä povataankin lähitulevaisuudessa kasvavan yksi maailman suurimmista uraanin tuottajista, mikäli kukaan ei osta tuota projektia ennen sitä itselleen. Arvioiden mukaan esiintymä kykenisi tuottamaan uraania vuositasolla keskimäärin 18,5milj/lb yli 14-vuoden ajan.

Näkemykseni mukaan sektori on kokenut todella kovia. Yhtiöt ovat vaikeuksissa, polttavat rahaa, eikä voittomarginaaleista ole tietoakaan. Uraani on vihattu raaka-aine ja sijoituskohde. Kurssit ovat romahtaneet pohjamutiin. Ydinvoimaa pelätään ja vihataan. Voidaanko sanoa, että veri on jo virrannut kaduilla, sekä louhoksissa? Uraania kuitenkin tarvitaan myös jatkossa ja kysyntä tulee nousemaan tulevaisuudessa. Kyse on siis täydellisestä koko sektoria vavisuttaneesta väliaikaisesta myrskystä. Todellinen deep value -kohde siis! Tälläisiä tilanteita kovaa tuottoa halajavien sijoittajien tulisi juurikin etsiä! Epäsymmetriä potenttiaalisen tuoton ja tappion välillä... Nyt palikat alkavat loksahdella paikoilleen ja merkittäviä katalyyttejä on ilmestynyt näköpiiriin, joiden avulla tilanne saattaa hyvinkin nopeasti kääntyä epätoivosta, euforiaan. Tuotannon merkittävät leikkaukset ja odotettavissa oleva kysynnän kasvu tulevat todennäköisesti ajamaan markkinan ääripäästä toiseen.

Näin lopuksi itselle on kyettävä myös takomaan päähän aikaisemmista kokemuksista mahdollisesti oppineena, että muista myös myydä sijoitukset ajoissa!!! Vaikkakin sitten useammassa osassa, siten että edes alkupääoma saataisiin turvattua. Pitää myös oikeasti yrittää ymmärtää, että tässä saattaa kaikki mennä... yksi uusi Fukushima tai muu arvaamaton tapahtuma, niin se on sitten siinä.

...Rauhaisaa ja turvallista sijoitusviikkoa!


PLAAF
Ajoitus on kaikki kaikessa ja jälki on rumaa kun lasketellaan 7,5 dollarista 0,14 dollariin!
Kuvassa Paladin Energyn kurssihistoriaa
CCO.TO
Kun Paladinin kurssi pieneni jopa 1/753 -osaan,
niin turvallisen Camecon markkina-arvo laski ainoastaan noin 1/6-osaan


Erinomainen video kaivosyhtiöiden syklisyydestä:


22 kommenttia:

  1. Pelaat kyllä uhkarohkeeta peliä. Itse en uskaltaisi kyllä noin riskillä vetää vaikka olen uraanista vastaavia juttuja lueskellut. Toivottavasti kaikki menee ennusteiden mukaan! Onnea matkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos elämässä jotain on varmaa niin se, että mikään ei koskaan mene ainakaan täysin ennusteiden mukaan! Mutta kunhan suunta on isossa kuvassa oikea, niin sehän riittää.

      Välillä tulee virheitä ja takapakkeja, mutta ei elämässä voi saavuttaa suuria jos ei ole valmis ottamaan riskejä! Riskiin ja epäonnistumisiin, kuten myös voittoihin tulee vaan pyrkiä suhtautumaan oikealla asenteella. Myöskään sellaisia riskejä ei tule ottaa, jotka vievät sinut tuhoon ja ajavat loppuelämän kestäviin ongelmiin. Tärkeää on ymmärtää oman riskinkantokykynsä lisäksi, myös riskinsietokykynsä joka on äärimmäisen yksilöllistä.

      Poista
  2. Mun mielestä on hienoa, että uskallat ottaa voimakkaasti näkemystä, mutta tässä uraani-casessa epäilyttää onko sulla varmasti riittävästi tietoa uraanimarkkinoiden toiminnasta. Raaka-aineiden hintojen kehitys ei ole niin yksinkertaista kuin tuossa tekstissä oletat. Mieti vaikka öljyn hintaa, jota Opec-maat voivat manipuloida melko helposti lisäämällä tai rajoittamalla tuotantoa. Uraanin puolella ydinvoimaloiden suurempi määrä ei siis välttämättä tarkoita uraanin hinnan nousua.

    Toivottavasti sun analyysi perustuu muuhunkin kuin Seeking Alphan tms. nettikirjoituksiin. Raaka-ainemarkkinoilla on niin paljon hintaan vaikuttavia tekijöitä, että ilman syvällistä asiantuntemusta olet lastu laineilla. Se, että jonkun yhtiön osake on laskenut 90%, ei tarkoita etteikö se vielä voisi laskea toiset 90%...

    Mutta voihan toi uhkapeli onnistua. Seuraan mielenkiinnolla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän nyt on sanomattakin selvää, että tälläisellä tuulipukusijoittajalla ei ole yhtä paljoa tietoa ja taitoa, kuin mitä ammattilaisilla on. Enkä missään nimessä myöskään oleta, että raaka-aineiden hintakehitys olisi mitenkään yksiselitteinen asia. Mitä tulee Seeking Alphaa, niin en ole sitä juurikaan lukenut, joten en ole vaikutteita sieltä saanut. Uraanisektoria olen kuitenkin seurannut sangen aktiivisesti viimeiset 3-vuotta, joten mielestäni en nyt täysin umpipähkää ole tähän treidiin mennyt. Ensimmäiset uraani kaupat tein maaliskuussa 2016.

      Piensijoittajalla on kuitenkin omat etunsa suursijoittajiin nähden ja yksi niistä on mahdollisuus sijoittaa tälläisiin micro cap osakkeisiin ja niche-sektoreihin. Toisaalta ammattimaisemmat ja rikkaammat sijoittajat pääsevät osallistumaan edulliseen hintaa kyseisten yritysten osakeanteihin ja saavat warrantteja, samalla kun minunlaiseni sijoittavat jäävät rannalle ruikuttamaan ja joutuvat osakkeiden dillutoinnin kohteeksi.

      Mikäli aikoo harrastaa suoria osakesijoituksia, niin sitten on oikeasti erotuttava indeksistä, koska pitkässä juoksussa tulee muuten häviämään sille täysin varmasti, kun kilpailee analyytikko-armeijoiden kanssa samoista suuryhtiöistä.

      Se on täysin totta, että yksittäisen osakkeen kohdalla pelkästään 90% lasku ei yksistään tarkoita hyvää ostotilaisuutta. Edes kokonaisen sektorin (esim. fyysiset videovuokraamot) 90% lasku ei sitä tarkoita, jos kyse on hiipuvasta auringonlaskun alasta, tai fundamentit vaikuttavat edelleen kalliilta.

      Uraanin kohdalla minulla on kuitenkin vahva näkemys, että käänne tapahtuu lähivuosina. Fakta on kuitenkin se kuten tekstissä kirjoitin, että tilanteen on pakko muuttua... kyse on ainoastaan ajankohdasta. Teoriassa on toki mahdollisuus, että kaivosteknologia kehittyy siten, että uraanintuotanto halpenee reilusti tai että jostain dumpataan taas valtava määrä uraania markkinoille.

      Ongelma odottamisessa on kuitenkin se, että nämä yritykset tarvitsevat jatkuvasti uutta pääomaa pysyäkseen hengissä, joten käänteen kestäessä niiden arvo sulaa nopeasti. Katalyytit ovat nähtävissä, mutta jos tämä orastava nousu ei otakkaan tuulta purjeisiin ja näkemykseni muuttuu, voin tietenkin laittaa kaikki nopeallakin aikataululla myyntiin, tulee sitten tappiota tai voittoa... pitkäaikaisia sijoituksia nämä eivät ole!

      Sijoittamisessa ylipäätään ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu, vuosikymmenten kokemus, sekä parhaimmat työkalut ja kontaktit niin silti voi mennä metsään ja pahasti. Vaikka kuinka huolellisesti tekisi analyysinsä ja vaikka se olisi juuri vallitsevalla hetkellä täysin oikein. Yllätyksiä tulee aina! Tuurilla täysin "surkea" sijoittaja (Bitcoin) voi tienata satumaisia summia ja aivan erinomainen sijoittaja voi menettää koko omaisuutensa (Long-term capital management). Samoin ajoituksen vuoksi surkeilla sijoituskohteilla voi tienata valtavasti ja laatukohteilla hävitä.

      Ps. En minä itseni takia näin sijoita... halusin blogini lukijoille vain hieman viihdettä, tylsien indeksisijoitusten sijaan =D

      Poista
    2. Uraanin hinnan muodostuksesta täytyy vielä kommentoida sen verran, että raaka-aineella kauppaa käydään käytännössä ainoastaan fyysisellä uraanilla. Ja suurin osa kahdenkeskisillä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Näin ollen uraanin hinta ei ole niin altis manipulaaiolle, kuten monet muut raaka-aineet. Varsinaista virtuaalikauppaa sillä ei siis käydä.

      Poista
    3. Aivan pakko kommentoida vielä tuota vertaustasi öljyyn ja Opeciin:

      Kazatomprom vastaa uraanin osalta yksinään opec-maiden kokoa öljysektorilla. Joten heidän strategiamuutos tuotannon maksimoimisesta, voittojen maksimointiin on aivan valtava asia koko sektorille.

      Camecon päätös sulkea McArthur River on uraanin osalta samaa kokoluokkaa kuin öljymarkkinoilla olisi jos Saudi-Arabia lopettaisi öljyntuotantonsa!!! Mieti miten öljymarkkinat olisivat tähän reagoineet?... uraanin osalta reaktio tähän uutiseen on ollut tähän asti hyvin hyvin vaisu, verrattuna siihen mitä se olisi öljymarkkinoilla ollut.

      ...joten ei; ydinvoimaloiden määrän kasvu ei ole tällähetkellä se ykkösajuri uraanin lähivuosien hintakehityksessä, vaikka myös sekin tulee huomioida. Tuotannon leikkaukset ja uusien pitkäaikaisten sopimusten tekeminen tulevien lähivuosien aikana on se tärkein asia.

      Poista
  3. Aika mahtava ajoitus tälle bloggaukselle, kun uraani-osakkeet ovat muutama tunti bloggauksen jälkeen kautta linjan +10%!

    Toivotaan, että matka jatkuu samaan suuntaan!

    URA:n benchmarkin muutos on kyllä valitettava. Joku aika sitten katselin sitä ja olisi voinut olla sopivan riskin tuote itselle tällä sektorilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooo-o... blogini lukijat varmaan ryntäsivät kirjoituksen innoittamina ostolaidalle ja posauttivat koko sektorin nousuun =D

      Oma uraani-salkkuni kohosi tänään "ainoastaan" 7,99%.

      ...Eiköhän me tästä vielä kunnon nousut saada aikaisiksi!

      Poista
  4. kuten eräs viisas herra sanoi "wich is gonna happen, Will the uranium price go up, or will the lights go out?" toinen vaihtoehdoista tulee tapahtumaan.

    VastaaPoista
  5. Onnea matkaan! Ja ei huolta, IOTAn kanssa tarvitaan vain aikaa.
    Lopussa kiitos seisoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllähän tuo IOTA itse projektina tuntuu menevän suht vakuuttavasti eteen päin, vaikka MIOTAn kurssi on sangen deprsessiivinen ollutkin. Tähän kohtaan kun saataisiin samanlainen kurssiliikehdintä kun tasan vuosi sitten koettiin, niin saattaisi pieni hymyn kaarre vilahtaa =D Sentimentti cryptoissa kokonaisuutena vaan ei oikein tue tälläisiä toiveita... Ehkä vielä joku päivä!

      Poista
    2. Kuinka ja mistä MIOTAa pystyy ostamaan? Missä kannattaa säilyttää?

      Poista
    3. Bitfinexistä ja Binancesta voi ainakin ostaa. Säilyttää voi virallisessa Trinity-lompakossa.

      Poista
  6. Tsekkaa australiasta Boss recources. Itse näkisin että tässä on vielä aikaa rakentaa uraaniin positiota pari vuotta....mutta näiden ajoittaminen on totaalisen mahdotonta.
    Itselläni salkku on lähes täysin käteistä, mutta 4 positiosta 1 on uraania, 1 kuparia. Molempia laajennan tulevaisuudessa, mutta siinä missä olen todella luottavainen että kuparipositiota on vähintään 2-3 vuotta aikaa kehittää, uraani on vähän vaikeampi. Uskoisin että nakkaamme 25-35% salkusta kupariin ja uraniin.
    Kuitenkin hauska lukea että samoihin sektoreihin löytyy kiinnostusta. Ja toki onnea.
    + oli ihan törkeän hauska törmätä blogiisi. Ihan mielettömän hauskaa vastapainoa median esittämälle Suomelle se että on itseni kaltaisia enemmänkin, joille rahaa vain jää säästöön ja jotka jakavat talouttansa avoimesti (itse vasta aloitin projektin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kupari on ihan mielenkiintoinen raaka-aine ja itse sijoitin Ivanhoe Minesiin vuonna 2016 ja myin position 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tuottoa tuli mukavasti yli 400% / ~29 000€... yksi parhaiten onnistuneita sijoituksiani. Juuri nyt en kuitenkaan ole pahemmin kuparia seurannut, mutta nähdäkseni se ei kovin houkutteleva sijoituskohde ole, jos maailmantalous (etenkin Kiina) alkaa sakkaamaan... en osaa sanoa, mutta itse en siihen ole nyt harkinnut sijoittavani.

      Uraanin kunnollisen come backin uskon tapahtuvan alle 5-vuodessa. Nämä osakkeet vaan tahtovat räjähtää todella nopeasti ja tilaisuus saattaakin sijoittajilta karata käsistä hyvin helposti...

      Olemme kuitenkin todennäköisesti olleet nyt melko lähellä pohjia ja fundamentit näyttävät äärimäisen hyvältä ja kyse on todellakin siintä milloin käänne tapahtuu, eikä siintä tapahtuuko se! Niinpä olen omat uraanipositioni täyttänyt melko luottavaisin mielin ja käänne on tosiaan saattanut jo tapahtua, sekä kunnon nousupyrähdys voi odottaa aivan kulman takana... Ei voi tietää, mutta voi yrittää valmistautua oman näkemyksensä mukaisesti =D

      Lähtökohtaisestihan tuollainen kuvaamasi positioiden hiljalleen täyttäminen on juurikin, niin kuin se oppikirjan mukaan tulisi tehdä. Toisaalta kaivososakkeisiin ei voi DCA-strategiaakaan täysin suoraviivaisesti käyttää, vaan kyllä siinä edes jollain tasolla on pakko pyrkiä ajoittamaan syklejä.

      Poista
    2. Ei, toki olen samaa mieltä. Ei näitä holdisalkkuun osteta, vaan syklinpohjalta. Tarkoitan vain sitä että uskon pohjasyklin jatkuvan näissä aina pirun kauan ja siksi monesti riittää kun position poimii 2-3 vuoden aikana.
      Uskon että uraaniakin saa vielä seuraavat 2 vuotta todella halvalla. Samoin kuparia ainakin yhden syklin yli. Mutta itse asiassa uskon että kuparin case on vahvempi. Tarjonta on menossa alaspäin, rahoitetut projektit "vähissä" ja toisaalta 5-10 vuotta ja electric vechicle "vallankumous" tarvitsee kuparia infraksi, nikkeliä akuiksi ja uraania tuottamaan CO nolla päästöistä energiaa.
      Uraaniin tulen laittamaan, mutta en ole fani tekijöille, kuten Kazakstan, joka pystyy halutessaan pumppaamaan uraania markkinoille ja paljon.
      Kuparissa vastaavaa keissiä ei ole.

      Mutta kupariinkin ottamani positiot ovat joku aika sitten rahoitettuja kaivoksia, joissa tuotanto stage 1 on parin kolmen vuoden päässä. Antaa aikaa markkinoille ja firmalle.

      Poista
    3. Tuohon ajoittamiseen ja syklin pohjalta poimintaan on hyvä lainata Keynesiä: “Markets can stay irrational longer than you can stay solvent.” Sijoittaja voi siis olla täysin oikeassa, jonkin sektorin yli- tai aliarvostuksesta, mutta samalla kuitenkin väärässä ajoituksen suhteen.

      Olen samaa mieltä, että on järkevää pyrkiä hajauttamaan ajallisesti syklin oletetuilla pohjilla.

      Kuten aiemmin sanoin kupari on mielenkiintoinen raaka-aine. Hieman negatiivinen näkemykseni sitä kohtaan (erityisesti verrattuna uraaniin), koskee siis ainoastaan lyhyehköä aikaväliä. Tuo ns. case kuparin kohdalla on tosiaan vahva ja tulevaisuudessa sitä tullaan tarvitsemaan paljon. Negatiivisuuteni perustuu siis lyhyen ajan näkymistä, ei suuresta kuvasta, joka on positiivinen.

      Olen myös silloin tällöin myyntini jälkeen vilkuillut Ivanhoe Minesin kurssikehitystä ja saatan jossain välissä palata omistajaksi. Nyt se on lasketellut about 50% vuoden 2017 huippujen jälkeen.

      Uraanissa minua kiehtoo sen äärimmäisen korkea volatiliteetti ja syklisyys. Ajoituksen osuessa kohdilleen tuotot ovat aivan omaa luokkaansa, muihin osakkeisiin nähden (sektori tasolla). Ja eiköhän nuo Kazakitkin tule rauhoittamaan tuota uraanin dumppausta markkinoille siirtyessää osittaiseksi pörssiyhtiöksi.

      Poista
  7. Vau todella rohkea veto sulta! Yleensä en jaksa näin pitkiä analyysejä lukea loppuun vaan alan pilkkiä ekan kappaleen jälkeen, mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi :D Taisitpa saada mutkin inspiroitua osallistumaan tähän peliin. Ihan noin isoa positiota ei ole rahkeita ottaa, mutta jos pari kolme tonnia laittaisi kiinni niin pysyisi jännitys elämässä. Laskemaasi maksimituottopotentiaaliin oli tosin tainnut lipsahtaa yksi nolla liikaa? Ainakin joku tuossa yhtälössä mättää :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että jaksoit lukea loppuun asti. Itsellä sama vika, että ei aina oikein jaksa kovin pitkiä sepustuksia lukea =D

      Ja joo, oli näköjään tullut yksi nolla liikaa tuohon euromääräiseen summaan... toisaalta voisin korjata tuota kerrointa 100 -> 1000x, koska edellisessä nousumarkkinassa Paladin nousi 1000x (0,01 usd -> 10 usd). No ehkä nyt kuitenkin korjaan tuon euromääräisen summan, ettei tule täysin ylioptimistinen postaus XD.

      Poista