maanantai 3. syyskuuta 2018

Kaikki tietävä osakemarkkina

Sitä kun harvoin mitään blogiin kirjoittaa, niin teksteistä saattaa tulla hieman pitkähköjä mutta menköön... Tämä kirjoitus jakautuu kahteen osaan: ensin käsittelen tehokkaita markkinoita yleisellä tasolla ja toisessa osassa käsittelen omaa tilannettani ja ajatuksiani sijoitusteni suhteen asian tiimoilta.

Tiedon kulku ja analysointi

Ihmiskunta on globalisoitunut ja verkostoitunut keskenään ennennäkemättömällä tavalla. Aiemmin tietodon liikkuttamiseen tarvittiin ihmistä, joka vei sen mukanaan joko kävellen tai hevoskyydillä. Myös lintujen avulla pystyttiin lähettämään kirjeitä, minkä seurauksena tiedonsaanti nopeutui. Ihmisillä oli myös muunlaisia viestintäkeinoja kuten savumerkit, joiden avulla tiedonvälitys oli lähes realiaikaista, mutta sen kantavuus oli heikko. Savumerkeillä viestit eivät voineet myöskään olla kovin tarkkoja ja yksityiskohtaisia.

Tieto on valtaa ja sen merkitys on korostunut yhä enemmän ja enemmän, kun olemme siirtyneet "tietoyhteiskuntaan". Ihmisen luomat järjestelmät kuljettavat tänä päivänä tietoa ympäri maapalloa ja jopa avaruuteen lähes realiajassa. Aikaa mitataan millisekunneissa, ei päivissä tai kuukausissa. Tiedon realiaikaisuus ja helppo saatavuus on luonut uudenlaisia tarpeita. Nyt tärkeämpää on tiedon priorisointi, suodattaminen ja analysointi. Tietokoneiden ja algoritmien avulla sekin on edistynyt huomattavasti.


Tehokkain järjestelmä

Osakemarkkinat ovat kenties maailman tehokkain tiedon analyysointi järjestelmä. Se kerää tietoa maapallon jokaisesta kolkasta realiajassa, yhdistää ne ja analysoi nämä tiedot lähes välittömästi. Saatu informaatio siirtyy tämän jälkeen nopeasti osakkeiden hintoihin. Tätä työtä on tekemässä valtava määrä eri toimijoita. Mukaan mahtuu maailman fiksuimpia ihmisiä, jotka ovat omistaneet lähes koko elämänsä sen eteen. He ovat keskenään luoneet yrityksiä, joissa työskentelee yhteistyössä tuhansittain korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka ovat valmistautuneet huippuyliopistoista. He ovat ottaneet avukseen erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä, sekä enenevissä määrin myös tekoälyä. Nämä järjestelmät kykenevät keräämään ja käsittelemään tiedot nopeammin, paremmin ja virheettömämmin kuin ihmiset.

Osakemarkkinoilla kilpailee keskenään siis valtavat määrät huippu-ammattilaisia, kilpailuhenkisiä yrityksiä, tehokkaita tietokoneita, mutta myös erilaisia harrastelijoita. Osallistujien lukumäärän ja tehokkuuden ansiosta ei ole väliä, vaikka jotkin osallistujat tekevät virheitä. Virheet ovat välttämätön osa kaikkea tekemistä, eikä niilta voi välttyä. Mutta kun kaikki nämä toimijat tekevät analyysinsä omien tietojensa pohjalta, niin lopputulos on lähtökohtaisesti paras mahdollinen, mitä olemassa olevien tietojen pohjalta voidaan saavuttaa. Erilaiset virheet ja arbitraasit korjautuvat nopeasti, kun tietokoneiden algoritmit puuttuvat niihin salaman nopeasti.

Ihmiselle joka toimii osakeanalyytikkona, ei ole merkitystä työskenteleekö hän kaupankäntipaikan välittömässä läheisyydessa, vai toisella puolella maapalloa. Tiedonkulun nopeudessa oleva ero on niin pieni, ettei ihminen sitä pysty itsenäisesti hyödyntämään. HFT-kauppaa käyvät tietokoneet ovat taas toinen juttu. Ne pyritään sijoittamaan aivan kaupankäytisalien viereen ja yritykset maksavat isoja summia saadakseen omat laitteensa metrin lähemmäksi, kuin mitä kilpailijan laitteet ovat.


Hinnan muodostus

Hinnan muodostuksen tehokkuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat ainakin: 1.) Oikeudenmukainen ja ennustettavissa oleva lainsäädäntö ja sen toteutus 2.) Osallistujien lukumäärä ja heidän tietotaito, sekä kaupankäynnin volyymi 3.) Tiedon saannin määrä, nopeus ja luotettavuus 4.) Toimiva markkinapaikka. Näiden kriteerien pohjalta voimme olettaa nykyisten hintojen olevan sangen oikeassa, ainakin kehittyneimmillä markkinapaikoilla länsi-maissa.

Osakemarkkinoiden hinnanmuodostus perustuu kuitenkin tulevaisuuden odotuksiin, eikä pelkästään vallitsevaan tilaan. Niinpä osakeanalyysi, jonka pohjalta hinnat pyritään muodostamaan perustuu pitkälti ennustuksiin. Nämä ennustukset tehdään saatavissa olevien tietojen pohjalta, sekä sillä osaamisella (koulutus, kokemus) ja niillä työkaluilla (teknisen analyysin ohjelmistot, osake screenerit, erilaiset algoritmit ja tekoäly jne.) jotka analyysin tekijöillä on käytössä. Tämä työ vaatii valtavia ponnistuksia ja osaamista. Kilpailun kovuuden vuoksi se ylituoton saaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Ennustaminen on lähtökohtaisestikkin usein hyvin vaikeaa. Meteorologi pyrkii ennustamaan säätilan muutoksia ja työ on puhtaasti tieteellistä. Säätilaan vaikuttavia asioita on valtava määrä ja tätä tietoa kerätään erilaisilla sensoreilla ympäri maapalloa ja jopa avaruudesta satelliittien avulla. Saattuja tietoja tutkivat korkeasti koulutetut huippu ammattilaiset, joilla on vuosikymmenten kokemus tästä työstä. Heillä on apunaan yhä hienostuneempaa teknologiaa ja järjettömän tehokkaita tietokoneita, sekä kehittyneitä algoritmeja. Ennustaminen perustuu todennäköisyyslaskentaan mutta koska muuttujia on niin paljon on tarkka ennustaminen mahdotonta nykyisenkin teknologian avulla. Niinpä he ovat ennustuksillaan usein väärässä.

Säätilan ennustaminen muistuttaa paljon osakemarkkinoita. Pörsissä on kuitenkin vielä paljon enemmän muuttujia, joista esimerkiksi ennustamaton sää on vain yksi seikka, joka vaikuttaa erilailsilla tavoilla eri yritysten tuloksiin. Mutta muuttujien suurempi lukumäärä, ei ole se ainut tai tärkein asia mikä tekee osakemarkkinoiden ennustettavuudesta vielä säätäkin vaikeampaa. Osakemarkkinoihin yksi arvaamattomasti vaikuttava tekijä ovat epärationaalisesti käyttäytyvät ihmiset, eli sijoittajien psykologia. Tämäkään ei kuitenkaan ole se kinkkisin asia. Kun meteorologi lupaa viikon päähän sadetta, niin tämä ennustus ei vaikuta millään tavalla viikon kuluttua vallitsevaan säätilaan. Mikäli taas osakeanalyytikko tekee ennustuksen ja julkaisee sen, niin se vaikuttaa ihmisten ja markkinoiden toimintaan. Voi olla että ennustus on väärin, mutta se toteuttaakin niin sanotusti "itse itsensä", tai että ennustus olisi ollut oikeassa, mutta ennustuksen vuoksi ihmiset (ja tietokoneet) muuttavat toimintaansa ja ennustus muuttuukin oman itsensä seurauksena vääräksi.

Sama asia nähdään erilaisissa anomalioissa. Esimerkiksi kun tieto tammikuuilmiöstä leviää tarpeeksi laajalle, niin sijoittajat muuttavat käyttäytymistään, jonka seurauksena ilmiö häviää. Sama koskee erilaisia sijoitusstrategioita, jotka ovat julkisesti tiedossa. Toisena esimerkkinä mainittakoon historiallinen ylituotto smallcapvalue -osakkeilla, mikä on ollut jo pitkään yleisessä tiedossa. Ylituoton syytä ja sen pysyvyyden jatkumista myös tulevaisuudessa on perusteltu näiden osakkeiden korkeammalla riskillä, mutta nyt kun tieto on yhä useamman ulottuvilla ja sen hyödyntäminen etf:ien avulla on helpompaa kuin koskaan aiemmin, niin voidaan perustellusti kyseenalaistaa se, että kuinka todennäköistä ylituoton saaminen scv-osakkeilla on enää tulevaisuudessa. Myös väite niiden korkeammasta riskistäkään ei ole aivan yksioikoinen. Ainakin se on varmaa, että tylevaisuuden "ylituotto" ei ole täysin varmaa, koska historia ei ole tae tulevasta. Toinen perustelu jota usein käytetään eri strategioiden toimivuudesta on se, että ne sisältävät pitkiä alituoton jaksoja, jolloin lyhytnäköiset ja pelokkaat sijoittajat hylkäävät ne. Tällöinhän strategia saattaa taas muuttua toimivaksi, varsinkin jos strategia perustuu johonkin perusteltavissa olevaan syyhyn (veromyynnit joulukuussa ja takaisin osto tammikuussa), eikä pelkkään historiallisiin tilastosattumiin (kolikon heittossa pitkä sarja kruunuja putkeen). Mutta mikäli strategia alkaa taas toimimaan, niin innokkaat sijoittajat rynnivät takaisin apajille ja se menettää toimivuutensa uudestaan. Ei siis aivan yksioikoinen asia.

Markkinoiden tehokkuuden tulevaisuus

Lähes kaikki tutkimukset viittaavat siihen että markkinat ovat niin tehokkaat, ettei ylituottoa ole mahdollista saada pitkällä aikavälillä. Mielestäni tutkimuksista on äärimmäisen tärkeää huomioida myös se, että ne perustuvat historiallisiin tilastoihin. Nykypäivänä markkinat ovat kuitenkin muuttuneet entistä tehokkaamiksi tiedonsaannin tasapuolisuuden ja -nopeuden, sekä teknologisen kehityksen myötä. Ainakin itse tekisin tästä sen johtopäätöksen, että tulevaisuudessa markkinat muuttuvat yhä tehokkaimmiksi tekoälyn ja muun kehityksen takia. Koska ihmiskunta kehittyy yhä nopeampaa tahtia ja koska ihmisen aivot eivät pysty kuvittelemaan mitä teknologinen kehitys tuo tullessaan, niin tulevaisuuden ennustaminen ei ole pelkästään vaikeampaa kuin ennen, vaan täysin mahdotonta.

Kun historiassa ihminen on nähnyt kuun, niin hän on tuolloin pystynyt kuvittelemaan että joskus ihminen vielä matkustaa sinne. Ajatus on tuohon aikaan ollut pelkkää tieteisfiktiota, mutta kuitenkin ajatelvasissa oleva asia. Mikäli tuo ihminen olisi elänyt tarpeeksi kauan, niin tuo fiktiivinen ajatus olisi hiljalleen muuttunut todellisemmaksi. Jossain vaiheessa teknologisen kehityksen edetessä hän olisi voinut konkreettisesti alkaa rakentamaan avaruusalusta ja jopa päästä kuuhun. Nykypäivänä teknologian tulevaisuutta pystytään ennustamaan samalla tavalla. Ennustukset eivät tietenkään koskaan osu täysin maaliin, mutta suunta on usein oikea. Tulevaisuudessa kun tekoäly ja erilaiset kvanttitietokoneet kehittyvät tarpeeksi ja ne alkavat itsenäisesti muokkaamaan maailmaa ennen näkemättömän nopeaa tahtia, niin ihminen ei voi mitenkään edes kuvitella sen tuloksia. Mikäli parisataa vuotta sitten elänyt ihminen yhtäkkiä tulisikin aikamatkalle nyky Suomeen, niin ei hän todennäköisesti pystyisi käsittämään nykyisenkaltaista yhteiskuntaa. Mikäli nyky suomalainen lähetettäisiin aikamatkalle sadan vuoden päähän tulevaisuuteen, voi muutos olla vielä paljon rajumpi kuin aiemmassa skenaariossa, vaikka kysessä onkin puolet lyhyempi aikaväli.

Onkin täysin absudia kuvitella itsestään, että pystyisi saamaan markkinoilta omiin taitohin perustuvaa ylituottoa tulevaisuudessa. Miten ihmeessä se olisi muka mahdollista? Iso osa ammattilaisista jo myöntää että se ei ole enää mahdollista suuryhtiöiden kohdalla, jotka ovat siis kaikista seuratuimpia yhtiöitä ja näin ollen niiden hinnan muodostus on kaikista tehokkainta. Mikäli näkemyksesi mukaan jonkin suuryhtiön osake on mielestäsi väärin hinnoiteltu, olet todennäköisesti väärässä. Joko markkinat tietävät jotain mitä sinä et tiedä tai et vain ole osannut analysoida saamiasi tietoja oikein. Todennäköistä on ainakin se että tiedät yhtiöstä paljon vähemmän, kuin ne useat sadat huippuammattilaiset, jotka yhtiötä seuraavat työkseen. Tämähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suuryhtiöiden osakkeet olisivat täysin oikein hinnoiteltu jatkkuvasti (oikeaa hintaahan ei ole oikeasti edes olemassa, vaan hinta on se kun tarjonta ja kysyntä kohtaa), vaan sitä että oikean hinnoitteluvirheen löytäminen suuryhtiöistä on lähes mahdotonta, tai että sen hyödyntäminen käytännössä tuloksekkaasti olisi mahdotonta.

Ylituoton metsästys

Monet väittävät että piensijoittajan on mahdollista saada ylituottoa pienyhtiöitä poimimalla, koska pienemmän kilpailu myötä niiden markkinat ovat tehottomammat. Tämä varmasti pitää ainakin osittain paikkaansa. Aiemmin suurten pääomien liikuttelijoiden ei ole ollut mitään järkeä käyttää resurssejaan pienyhtiöihin, koska niihin ei voi sijoittaa tarpeeksi suuria summia. Ethän sinäkään viitsisi tehdä kuukausi kaupalla töitä yhden osakeanalyysin eteen ja sitten lopulta sijoittaa yhtiöön vain 0,0001% salkustasi. Tämäkin saattaa kuitenkin muuttua nopeastikkin, mikäli algoritmit alkavat vallata alaa. On aivan eri asia palkata kallista ihmistä tutkimaan sijoituskohdetta, kuin laittaa huippunopea ja tehokas tietokone asialle. Vaikka edelleen sijoitus muodostaisi vain 0,0001% sijoitusyhtiön salkun koosta, niin rahallisesti se on kuitenkin kannattavaa ja tietokoneet pystyvät tekemään vastaavia kauppoja suuria määriä ja nopealla tahdilla, jolloin prosenttiosuutta saadaan myös nostettua kokonaisuutena merkittäviinkin lukemiin.

Ehkä tulevaisuudessa ainoat ylituoton saajat ovat niitä joilla on kaikista nopeimmat tietoliikenneyhteydet, tehokkaimmat tietokoneet ja fiksuimmat algoritmit. Jotkin tahot ovat nostaneet esille sen että HFT-kauppa ja erilaisten muiden algoritmien käyttöä tulisi tulisi rajoittaa tai jopa kieltää, koska ne asettavat sijoittajat eriarvoiseen asemaan. Itse näen sen kuitenkin niin, että ne tehostavat markkinoita, joka on kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen kaikkien etu. Mikäli onnistut löytämään virheitä ja korjaat ne, niin siintä kuuluukin saada palkkio! Tietokonekaupan kieltämistä voidaan verrata vaikkapa siihen, että kiellettäisiin ammattimetsurilta moottorisahan käyttö, koska kaikilla metsänomistajilla ei ole moottorisahaa. ...Ei nyt ihan sama asia, mutta sinne päin.

Mikäli piensijoittaja haluaa parhaimman mahdollisen tuoton, niin ainoat varmat keinot millä siihen pystyy vaikuttamaan on 1.) kulujen ja verojen minimoinnilla, 2.) ottamalla tarpeeksi paljon riskiä ja hallitsemalla niitä fiksusti 3.) välttämällä psykologisia virheitä ja tunteilua 4.) käyttämällä velkavipua hallitusti

Hinnoitteluvirheet ja tulevaisuuden trendien hyödyntäminen

Markkinoilla on varmasti hinnotteluvirheitä ja joskus uusi tieto siirtyy hintoihin sangen hitaastikkin. "Hinnotteluvirheet" vähenevät kuitenkin jatkuvasti ja nykyisellään todennäköisemmät paikat mistä niitä saattaisi löytää ovat pienyhtiöiden-, reunamarkkinoiden-, tai kehittyvien markkinoiden osakkeista. Vaikka onnistuisikin löytämään hinnoitteluvirheen, niin sen hyödyntäminen onnistuneesti on usein myös äärimmäisen vaikeaa. On huomioitava kulut ja verot, markkinoiden on huomattava myös hinnoitteluvirhe ja korjattava se (katalyytti), myyntikin pitäisi ajoittaa oikein. Lisäksi saattaa tapahtua ennalta arvaamattomia tapahtumia tai ehkä näet selvän arbitraasin, mutta sinulla ei yksinkertaisesti ole pääsyä tarvittaville markkinapaikoille sen hyödyntämiseksi.

Mikäli sinulla on positiivinen näkemys vaikkapa automaatioteknologian ja robotisaation kehityksestä, niin voit ottaa näkemystä sijoittamalla hajautetusti kyseisen alan yhtiöihin sijoittavaan sektori etf:ään tai kohdennetusti johonkin alan yksittäisen yhtiön osakkeeseen. Vaikka näkemyksesi olisikin oikea alan nopeasta positiivisestä kehityksestä, niin se ei tarkoita että sijoittamalla kyseisen sektorin etf:ään saisit mitenkään erinomaista tuottoa. Yleensä kun jokin tuore ala valtaa markkinat, niin alkuvaiheessa kilpailevia yrityksiä on paljon. Suurin osa näistä yrityksistä ei kuitenkaan menesty ja nykyiset teknologia alan menestystarinat ovat usein "voittaja saa kaiken" -tyyppisiä. Kun huuma valtaa markkinat se usein nostaa kaikkien alan yhtiöiden osakkeita, olivatpa ne sitten kuinka huonoja tai hyviä tahansa. Usein riittää, että yhtiön nimeen lisätään uusi trendisana (esim Robotics) Lopulta seasta kuitenkin erottuu ne voittajat, jotka onnistuvat tavoitteissaan ja loput yritykset kuihtuvat pois. Etf sisältää usein sekä häviäjien, että voittajien osakkeita ja todennäköisesti kokonaistuotto tälläisillä "niche" etf:illä on pitkällällä aikavälillä kuitenkin kokonaismarkkinoita selvästi huonompi. Näin ollen sinun pitäisi kyetä ajoittamaan sekä osto- että myynti oikein. Voi myös olla että alan voittajaksi noukseekin hieman myöhemmin joku täysin eri yhtiö, jota ei alkuvaiheessa ollut edes olemassa. Pienet sektori etf:t sisältävät usein myös paljon sellaisia yhtiöitä, jotka ovat hyvin pienessä mittakaavassa mukana kyseisellä alalla ja heidän pääliiketoimintansa on jossain aivan muualla. Mikäli taas sijoitat sektorin yksittäiseen osakkeeseen, niin taas tullaan siihen, että mikä saa sinut luulemaan että juuri se osake on voittaja? Kuinka todennäköistä on että juuri sinä löydät sen ja että eteen ei satu yhtään odottamatonta tapahtumaa? Sisäpiiritiedolla se saattaisi onnistua, mutta sitä on usein vaikea saada ja sen käyttäminen on laitonta. Voit sijoittaa "turvalliseen" sen hetken markkinajohtajaan, mutta sekin voi aivanhyvin ajautua suuriin vaikeuksiin. Esimerkiksi matkapuhelinbisnes on kasvanut voimakkaasti, mutta aiemmin ehdottomana johtanana ollut Nokia ei ole pelkästään menettänyt johtoasemaansa ja markkinaosuutta, vaan on joutunut luopumaan koko liiketoiminnasta. Tuskin Applekaan markkinajohtajana toimii ikuisesti. Sekin taktiikka, että sijoittaa kaikkiin muihin paitsi huonoinpiin ja konkurssin partaalla keikkuviin yrityksiin on osoittautunut huonoksi ja kannattomattomaksi, vaikka se kuulostaakin periaatteessa järkevältä tavalta. En myöskään usko, että valitsemalla kaikista huonoimmat yhtiöt saisi ylituottoa. Vaikka aina välillähän sekin saattaa onnistua, kun yksittäinen yhtiö onnistuu tekemään käännöksen ja pelkästään siintä saatava tuotto on niin hyvä, että ei haittaa vaikka kaikki muut sijoituksen menisivät konkurssiin.

Ei siis ole olemassa turvallista tai varmaa tapaa voittaa markkinoita. Mikäli sen haluaa tehdä taidolla, eikä tuurilla niin se vaatii valtavasti työtä ja silti todennäköisyydet ovat sijoittajaa vastaan. Tällöin tärkeintä on yleensä se mitä sinä et tiedä; eikä se mitä tiedät tai luulet tietäväsi.

Omat seikkailuni voittojen maksimoimiseksi


Sijoitusvinkkejä Suomesta

Omat sijoitus-seikkailuni alkoivat vuonna 2007. Tuolloin luin Kauppalehden sijoituspalstaa löytääkseni hyviä sijoituskohteita ja ideoita. Sijoitin kaikki säästöni nopeasti suoriin suomalaisiin osakkeisiin ja lähes välittömästi tuli pörssiromahdus. Oloni oli paikoin epämiellyttävä ja saatoin olla ajoittain pahalla päällä. En kuitenkaan panikoinut. Opiskelin sijoittamista kirjojen ja eri blogien avulla. Luotin siihen, että markkinat kääntyvät ja ostin lisää osakkeita alennuksesta, aina kun vain minulla oli käteistä. Lopulta markkinat kääntyivätkin taas nousuun. Sijoittelin edelleen sinne ja tänne. Välillä halusin sijoittaa turvallisiin osingonmaksajiin kuten Fortum, välillä otin riskiä Talvivaaran osakkeilla (jäin muuten voitolle =D ), sitten halusin pelkästään hajautuksen takia ostaa Keskon osakkeita, välillä poimin osakkeita kauppalehden balance-listalta, sitten halusin korkeampaa tuottoa ja sijoitin Brazilian etf:ään jne. jne... sama meno jatkui ja jatkui. Yritin olla fiksu ja opiskella sijoittamista. Toimintani saattoi tuntua yksittäisten päätösten kohdalla järkevältä, mutta kokonaisuutena siinä ei ollut mitään systemaattisuutta tai logiikkaa. Hiljalleen aloin ajautua indeksisijoittamisen pariin ja otin niitä hieman rinnalle. Ostelin kuitenkin edelleen myös yksittäisiä osakkeita ja treidasin indeksituotteilla, vaikka olin muka pitkällä tähtäimellä liikenteessä. Aina kun avaa tietokoneen ja lukee sijoitusjuttuja, niin löytyy syy miksi juuri nyt kannattaisi tehdä näin ja noin. No lopulta kesällä 2012 tein itelleni hienon kirjallisen sijoitussuunnitelman ja päätin että tästä edes sijoitan ainoastaan allokaatiosuunnitelmani mukaan globaalisti hajauttaen osakeindeksituotteisiin. En myy indeksisijoituksiani, enkä yritä ajoittaa markkinoita!

Kohta rommaa!!!

Vuonna 2015 aloin kuitenkin ajattelemaan että markkinat ovat nyt melko kalliit. Asuin vuokralla ja päätinkin, että nyt olisi ehkä hyvä aika ostaa omistusasunto. Markkinoiden arvostustasojen ollessa korkealla ja nousun jatkuttua sangen pitkään olisi fiksu aika laittaa osa rahoista asuntoon. No ehkä sinällään ihan järkevä päätös, mutta se ei jäänyt siihen. Ajatus siintä, että markkinat olisivat nousun loppuvaiheilla alkoi itämään entistä pahemmin. Loppuvuodesta 2015 aloin etsimään halpoja osakemarkkinoita sijoitussuunnitelmani ulkopuolelta. Myin amerikkaan sijoittavia etf:iä ja sijoitin rahat mm. Brazilian, Venäjän, Kreikan ja Nigerian etf:iin. Näin ~3v myöhemmin katsottuna nuokin olisivat kuitenkin tuottaneet ihan hyvin. Nälkä alkoi kuitenkin kasvamaan ja etsi aliarvostettuja sektoreita/maita. Löysin raaka-aineet ja kaivosteollisuuden, joka oli ollut pitkässä laskumarkkinassa. Tilastojen mukaan ne olivat äärimmäisen matalalle arvostettu ja alan gurut olivat vakuuttuneita niiden loistavista tuotoista tulevaisuudessa. Raaka-aineiden hinnat olivat niin alhaalla, että lähes kaikki kaivokset tekivät tappiota ja investoinnit uusiin malmiesiintymiin oli jäissä. Niinpä ennustettiin suurta hintojen nousua ja pulaa raaka-aineista lähitulvaisuudessa.

Innostuin asiasta ja tein amatöörimokan etsimällä tietoa ainoastaan, niistä lähteistä jotka tukivat tuota väitettä. Kun viettää aikaa asian parissa tarpeeksi kauan ja kuuntelee ylistäviä haastatteluita joissa povataan loistavaa tulevaisuutta, tulee melkein väkisinkin vakuuttuneeksi. Aloin nopealla tahdilla sijoittamaan kulta-, hopea- ja kuparikaivososakkeisiin. Nopeasti koko aiempi indeksiosuussalkkuni olikin kiinni näissä äärimmäisen riskisissä ja spekulatiivisissä kaivososakkeissa. Myin jopa halpana pitämäni Venäjä, Brazilia ym. etf:t. Kuukauden tai parin ajan tein jonkin verran tappiota. Jostain syystä halusin taas hieman muokata allokaatiotani (verotappioiden hyödyntämistä ym. syitä) Olin juuri myynyt kaivososakkeita pois, jotka minun oli kuitenkin tarkoitus ostaa piakkoin takaisin, mutta juuri tuolloin nämä kaivososakkeet lähtivätkin ilmiömäiseen nousuun. Ostin takaisin näitä osakkeita jopa yli kaksinkertaiseen hintaan. Vaikka tein tässä tyhmiä virheitä, niin ajoitukseni oli kokonaisuutena tarkastellen lähes täydellinen. Kesään mennessä salkkuna arvo oli noussut jopa 180% ja nosun povattiin jatkuvan. No eihän se tietenkään jatkunut, vaan kääntyi laskuun ja se lasku on jatkunut tähän päivään saakka. Osan osakkeista onnistuin myymään jopa 600% voitolla, osan tappiolla, osa jäi salkkuuni. Tuo vuosi päätyi kuitenkin loistavaan 99% tuottoon.

Elämäni ensimmäinen Ten bagger

Lasku kuitenkin jatkui myös seuraavana vuonna ja tein edelleen uusia sijoituksia kaivososakkeisiin. "Buy low, sell high and buy on dips!" Syksyllä 2017 salkkuni vuosituotto oli noin 25% tappiolla. Nostin kuitenkin salkkuni riskitasoa entisestään ja sijoitin IOTA-kryptovaluuttaan kahdessa erässä yhteensä 25 000 eurolla myymällä kaivososakkeita. Taas kerran aivan loistava ajoitus. Vain kolmessa kuukaudessa tuo 25K euron potti oli kasvanut jopa 280 000 euroon, siis yli kymmenkertaistunut! Salkkuni saavutti näin uuden ATH-tason ja salkun anualisoitu vuosittainen tuotto aloitusvuodesta 2007 nousi masentavista lukemista, yli 10-prosentiin. Koko salkkuni arvo oli tuolloin korkeimmillaan jossain 350-400K€ välillä, päättyen vuoden loppuun mennessä 333K euroon. TWR-tuotto oli tuolta vuodelta 46%.

Karhuja liikenteessä

Nykyinen vuosi 2018 on ollut taas melkoista laskua ja tähän mennessä ytd-tuottoni on 52% tappiolla. Omistan edelleen saman määrän IOTA-kryptovaluuttaa, mutta kaivososakkeissa olen siirtänyt painopisteen kullasta- ja hopeasta uraaniosakkeisiin.

Salkkuni on siis äärimmäisen riskinen ja spekulatiivinen. Siirryin pois indeksisijoituksista kolmisen vuotta sitten, koska vuosi 2007 oli takaraivossani ja halusin välttää odotettavissa olevan laskun johon uskoin. No nyt vaihtoehtoinen salkkuni on kokenut useammankin reilun romahduksen ja indeksit ovat vaan jatkaneet kipuamistaa reiluun tahtiin ylöspäin.

Mielestäni tiedostin ja tiedostan salkkuni äärimmäisen riskisyyden ja toimintani typeryyden... mutta ymmärränkö sitä lopulta kuitenkaan todella? Olen tehnyt valtavasti töitä sen eteen, että olen saanut näin paljon rahaa säästöön sijoitettavaksi ja nyt olen riskeerannut ne näin uhkarohkeasti! Houkutus suurten voittojen toivossa on vain ollut niin kova.

Sijoitustietoa etsimässä

Luen blokitekstejä ja twitter-viestejä, katselen YouTube-videoita ja kuuntelen podcasteja -kaikissa hehkutetaan miten aliarvostettuja kaivososakkeet ovat ja miten loistava projekti IOTA on. Samalla niissä jatkuvasti kerrotaan miten absurdin kalliita normaalit osakkeet ovat ja että romahdus tulee aivan kohta ja siintä tulee pahempi kuin finanssikriisissä.

Sitten kun sijoituksesi yhtäkkiä nousee satoja prosentteja ja nousu tuntuu vain jatkuvan, sekä oma uutisfeedisi kertoo niiden olevan edeleen aliarvostettuja, niin nälkä- ja ahneushan siinä kasvaa, eikä tee todellakaan mieli myydä. Riemun sokaisemana haluat päinvastoin ostaa lisää. "Jos myyn minun täytyy maksaa valtavat verot, enkä tiedä muita hyviä sijoituskohteita tällä hetkellä... lisäksi en tarvitsisi enää kuin pienen 100% nousun, niin olisin jo melkein miljonääri.". 

Olen oppinut suodattamaan lähes kaikki valtamedian hehkutus uutiset loistavista sijoituskohteista ja pelottelu uutiset seuraavasta romahduksesta. Enkä nykyisin katso uutisia juuri muutenkaan. Olen kuitenkin korvannut nämä arvottomat valtamedian uutiartikkelit tuntien pituisilla podcasteillä ja muilla mediamuodoilla, jotka syöttävät yksipuolista selostusta korvaani äärimmäisen tarkoilla ja vakuuttavilla argumenteilla. Saamani uutisten sisältö ja laatu on periaatteessa parantunut roimasti, mutta ongelma on se että kuuntelen pääasiassa itseni valitsemia henkilöitä, joiden mielipiteiden tiedän resonoivan itseni kanssa. Vasta-argumentit jäävät usein liian vähäiseksi tai jopa kokonaan pois. Ja vaikka kunnioitan näitä ihmisiä ja kuinka fiksuja he ovatkaan, niin hekin ovat usein väärässä. Lisäksi kun innostun jostain ideasta, niin minun on äärimmäisen vaikea mennä siihen mukaan pienillä panoksilla. Yleensä tekee mieli haalia kaikki saatavissa olevat rahat ja mennä kokopainolla. Tällöin pitäisi kuitenkin pitää maltti ja muistaa riskien hallinta, sekä tehdä edes jonkinlainen ostosuunnitelma ja exit-strategia.

Valtamediassa "asiantuntijat" hehkuttavat mitä osakkeita milloinkin täysin umpipähkää, eikä heillä ole omia rahoja pelissä. Välillä siellä on oikeasti viisaitakin haastateltavia, mutta haastetteluiden pituudet ovat luokkaa 1-5min ja heille esitettävät kysymykset ovat usein todella hölmöjä, eikä mielipiteitä ole aikaa avata ja selittää. Podcasteja kuuntelemalla pääset todella loistavien ja pitkien 30min-3h haastatteluiden pariin ja heillä on usein omaa rahaa pelissä. Usein heidän prosentuaaliset panostukset ja muut positioiden suojauskeinot jäävät kuitenkin taka-alalle. He voivat tietenkin myös muuttaa näkemystään nopeastikkin, mutta kuulija ei saa sitä koskaan tietää. Ja juurikin se, että pitäisi kuunnella useiden eri ihmisten näkemyksiä asiasta, erityisesti niiden jotka ovat toista mieltä. Näiden haastatteluiden antina pitäisikin pitää heidän ajatteluprosenssinsa ymmärtämistä, eikä osakevinkkejä vaikka he niitä sortuisivatkin joskus antamaan. Yleensä näillä kohdennettujen vinkkien antajilla on myös oma lehmä ojassa, joten varovaisuus on enemmän kuin suositeltavaa.

Mitäs nyt?

Nettovarallisuuteni on laskenut joulukuun yli 400 000 eurosta alle 200 000 euroon. Se on ollut epämiellyttävää, mutta en ole painikoinut, kokenut pahoinvointia tai muuta vastaavaa. Lasku on kuitenkin pannut minut taas vakavasti pohtimaan riskejä ja toimintani järkevyyttä. Tiettyjä ainakin osittain järkeviä perusteluitahan sijoituskohteitteni valintaan on toki liittynyt, mutta melkoista uhkapeliähän tämä on ollut ja riskien hallinta on loistanut poissa olollaan. Näen edelleen että uraaniosakkeissa on tällähetkellä valtava tuottopotenttiaali. IOTA on edelleen mielestäni paras kryptoprojekti mihin olen törmännyt ja se on äärimmäisen mielenkiintoinen. Onko MIOTAN nykyiselle arvostukselle kuitenkaan järkeviä ja perusteltavia syitä? Kulta- ja hopeakaivokset näen myöskin mahdollisuutena, mutta uskoni niihin ei ole enää hirvittävän luja.

Tykkään sijoittaa romahtaneisiin osakkeisiin, eikä karhumarkkinat minua sinällään pelota tai haittaa. Indeksisijoituksissa voit olla lähes varma, että jossain vaiheessa ne taas nousevat ja romahduksen ollessa päällä voit aivan rauhassa tehdä uusia sijoituksia, vaikka media maalaisi minkälaisia tulevaisuuden kauhuskenaarioita tahansa. Yksittäisten osakkeiden kohdalla tilanne ei ole kuitenkaan sama. Mikäli salkku on järkevästi hajautettu, niin yksittäisten osakkeiden tulevaisuus ei paljoa haittaa, mutta jos salkku on liian keskittynyt niin et voi olla varma että kurssit nousevat taas uusiin huippuihin... varsinkaan jos salkkusi sijoitukset ovat pelkkiä spekulatiivisia arpalappuja, kuten minulla nyt.

Kun siirryin indeksisijoituksista spekuloinnin pariin, niin tarkoitukseni oli palata takaisin täysiveriseksi passiiviseksi indeksisijoittajaksi, kunhan osakkeet romahtaisivat. Näinhän ei kuitenkaan ole vieläkään tapahtunut. Koen tästä huolimatta jonkinlaista halua palata asteittain takaisin indeksisijoittamisen pariin. Se että nyt myisin salkkuni romahduksen jälkeen kaikki spekulatiiviset sijoitukseni pois ja rakentaisin 10-vuoden osakkeiden nousumarkkinan jälkeen globaalin indeksisalkun, saattaisi se täyttää kaikki klassiset aloittelevien sijoittajien virheiden tunnusmerkit.

Minulla on ollut salkussani myös velkavipua käytössä, mikä tekee uhkarohkesta spekuloinnistani vieläkin tyhmempää, vaikka laina on ollutkin alle 1% korolla ja sen määrä on ollut pienehkö. Olen kuitenkin maksanut salkkuni luottolimiitin nyt pois ja lyhentänyt hiljalleen muualta ottamaani 6500 euron lainaa. Tarkoituksenani on että vuoden loppuun mennessä salkussani ei ole jäljellä kuin ainoastaan opintolainaa noin 4 200 euron edestä. En halua enää laittaa uutta rahaa spekulatiivisiin kohteisiin ja käteisellekkään ei ole oikein mitään suojapaikkaa, kun Bank Norwegianinkin talletustilin korko laski.

Velkojen maksun jälkeen tulen todennäköisesti aloittamaan uudelleen indeksisalkun rakentamisen, uusien palkasta tehtävien kuukausisäätöjen avulla. Kuitenkin niin, että pyrin välttämään USA:n osakemarkkinoita ja keskittämään ostot aluksi kehittyvien maiden indeksiin (IS3N) ja mahdollisesti myös muualle USA:n ulkopuolelle. Pyrin samalla pitämään nykyiset spekulatiiviset sijoitukseni toistaiseksi vielä salkussani odottaen niille uutta nousua, joissa pyrkisin vähentämään niitä ja lopulta hautaamaan koko spekulatiivisen salkun. En ole luovuttanut, mutta yritän saada jalkani edes osittain takaisin maan pinnalle!

Huomatkaa myös että vaikka kuinka mukamas uskon markkinoiden tehokkuuteen, niin silti tietoisesti haluan edelleenkin vältää USA:n (kalliita?) osakkeita ja keskittyä (halvempiin?) kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Lisäksi uskon edelleen, että kohta rommaa =D En usko pätkääkään, että pystyisin poimimaan yksittäisiä osakkeita ja saamaan näin ylituottoa. Vaikka salkussani nyt onkin yksittäisiä osakkeita, niin toiveeni ylituotosta näiden osalta johtuu uskomuksestani niiden edustamien sektoreiden antamasta mahdollisesta ylituotosta lähitulevaisuudessa (pitkällä aikavälillä tiedän niiden olevan täysin p*skoja sijoituskohteita, mikä tekee niistä täysin spekulatiivisia arpalappuja).

Ajoittaminen

Mutta kuten sanottu ennustaminen on mahdotonta ja aina tulee yllätyksiä. Kaivososakkeiden ja IOTA:n suhteen onnistuin lähes täydellisesti ostojen ajoittamisessa, mutta voittojen kotiuttaminen meni päin mäntyä. Osakepoiminnassa ja treidaamisessa ei riitä että ennustat yrityksen tulevaisuuden oikein. Onnistuaksesi pitää myös ajoittaa sekä ostot, että myynnit. Mietitäänpä minun taktiikkaani... Jotta se onnistuisi minun olisi (ollut) kyettävä:
1.) ajoitettamaan etf:ien myynti oikein vuonna 2015
2.) ajoittamaan kaivososakkeiden kääntyminen nousuun oikein vuonna 2016
3.) Löytää juuri ne oikeat kaivososakkeet
3.) myydä kaivososakkeet lähellä huippua
4.) ostaa indeksisijoitukset takaisin alhaisemmalla kurssilla mitä ne myin, tai ainakin siten että kaivososakkeista saatu tuotto olisi ollut näitä osakkeita parempi kulut ja verot huomioiden.


Loppuajatukset

Kun omistat monilla mittareilla katsottuna kalliita osakkeita, joiden teoreettinen tuotto-odotus on lähitulevaisuudessa matala ja löydät osakkeita jotka vaikuttavat äärimmäisen halvoilta, niin vaihto tuntuu järkevältä ja yksinkertaiselta. Tähän päälle kun saat vielä tukea ja hyväksyntää muilta sijoittajilta, niin houkutus on äärimmäisen suuri, vaikka se olisi vastoin sijoitussuunnitelmaasi.

Miksi markkinoiden tehokkuuteen ja oikein hinnoitteluun on niin vaikea luottaa? Mitä järkeä on nähdä valtavasti vaivaa ja kokea tunnekuohuja sen vuoksi, että saisit keskimääräistä parempaa tuottoa, vaikka todennäköisyydet ovat selvästi sinua vastaan? Markkinoiden keskituotto on kuitenkin ollut hyvä ja helppo saavuttaa, mutta miksi se ei silti riitä? Onko järkevämpää tai riskisempää sijoittaa indeksiin velkavivulla vai pyrkiä poimimaan osakkeita, jos haluaa parempaa tuottoa?

Luulisi että yli kymmenen vuoden kokemuksella osakesijoittamisesta ja lukemattomia viikkoja aiheen parissa opiskellessa olisi hieman enemmän järkeä päässä. Omia tunteita ja psykologisia ansoja vastaan on kuitenkin vaikea taistella, kun oma toiminta ja ajatukset vaikuttavat hetkellisesti järkeviltä ja perustelluilta. Mutta jos näkisi itsensä ja toimintansa kauempaa ja kokonaisuutena toisen ihmisen silmin, niin se olisi usein kaikkea muuta kuin rationaalista.

Sijoittaminen on mielenkiintoinen ja monenlaisia tunteita herättävä harrastus... olisiko kuitenkin parempi keksiä itselleen oikeasti hyödyllisiä harrastuksia vaikkapa urheilun ja kuntoilun parista? Keskittää energiansa ja ajattelunsa täysin muualle ja hoitaa sijoittaminen täysin automatisoidusti, kiinnittämättä siihen mitään huomiota? Talouden seuraaminen ja sijoittaminen on usein hauskaa ja jännittävää puhaa, mutta todennäköisesti se on äärimmäisen kallista. En myöskään ole varma onko se mielenterveydellekkään hyväksi...

Ainut järkevä tapa sijoittaa osakkeisiin on passiivinen indeksisijoittaminen, ilman mitään kikkailuja. Automatisoida koko prosessi: tililtä automaattinen rahasiirto palkkapäivänä arvo-osuustilille ja siellä tapahtuva automaattinen kuukausittainen indeksisijoitus. Koskaan ei kannattaisi indeksisijoituksia, myydä, paitsi tasapainottaessa salkkua sijoitussuunnitelman mukaisesti. Jos haluaa nostaa tuotto-odotusta, niin indeksisijoituksia voi "tiltata" smallcap ja value -sijoitusten suuntaan, mutta niiden korkeampaan tulevaisuuden tuottoon ei voi varmasti luottaa. Lisäksi voi olla järkevää käyttää pientä velkavipua, kunhan sisäistää riskit ja hallitsee ne ja korkokulut pysyvät pieninä. Kulut ja verot kannattaa pitää myös mahdollisimman matalana käyttämällä ainoastaan osingot uudelleen sijoittavia indeksituotteita. Kaikista järkevin osakesijoitus on periaatteessa Nordnetin superrahasto Suomi, josta ei mene merkintä-, hallinnointi-, myynti- tai valuutanvaihtokuluja ja rahasto sijoittaa osingot uudelleen ilman minkäänlaisia veroseuraamuksia (ulkomaisissa osingot uudelleen sijoittavissa etf:issä menee lähdeverot) automaattisesti. Ainut haittapuoli on se, että se sijoittaa ainoastaan Suomeen ja hajautus jää näin melko vajavaiseksi. Täysi verottomuus ja kuluttomuus on kuitenkin sellainen kombo, että sitä on hyvin vaikea voittaa ja historiallisesti Suomen osakemarkkinat ovat kuitenkin tarjonneet globaalisti kilpailukykyistä tuottoa. Näiden lisäksi ehkä jopa tärkein asia sijoitusprosessissa on se, että kun olet laatinut sijoitussuunnitelman ja automatisoinut prosessin, niin älä tee yhtään mitään... älä ainakaan katso talousuutisia ja yritä hienosäätää suunnitelmaasi.

Nauti elämästä ja hanki parempia harrastuksia, kuin sijoittaminen!!! Sijoittamisen ei tarvitse olla yhtään sen kummenpaa, kuin verkopankissa vuokran laittaminen automaattisesti maksettavaksi kuukausittain. Sinun ei tarvitse kuin kerran näpytellä laskun tiedot koneella ja laittaa rasti ruutuun automaatisesta veloituksesta joka kuukausi ... ja oletko joskus kuullut jonkun pitävän vuokran maksua harrastuksena?


2 kommenttia:

  1. Olen seurannut matkaasi mielenkiinnolla etenkin kun olemme suunnilleen samanikäisiä. Ihailen sitä, että pääsi kestää noin hyvin ihan oikeassa vuoristoradassa. Itsekin tiedostan, että pitäisi ottaa enemmän riskiä, koska nuorempana se yleensä kannattaa, mutta veikkaisin, että en öisin saisi unta silloin. Ajoittaminen kun olisi mahdotonta, olisin todennäköisesti kryptokuplassakin myynyt aivan liian aikaisin. Samaa mietin nykyisillä kannabisosakkeilla. Jos olisin koskaan sijoittanut kannabikseen, nyt olisi se hetki kun laittaisin sijoitukseni lihoiksi - arvostustasot ovat joidenkin osakkeiden osalta täysin järjettömät.

    Kryptoista osui silmääni juuri tuo mitä mainitsit kirjoituksessa eli se, että ihminen on paljon parempi ottamaan vastaan informaatiota, joka vahvistaa omaa sijoituspäätöksiä (Tai jo tehtyjä sijoituksia) kuin argumentteja vastaan (vaikka ne olisivat vielä parempia). Uskon, että moni sijoittaja ei opi tätä koskaan, koska on kivempaa vain kerätä tietoa, joka tukee omaa maailmankuvaa kuin kyseenalaistaa itseään. Itselläni meni varmaan helposti yli 5 vuotta sijoitusrallani tämän opettelemiseen ja teinkin tappiota ihan tavallisissa osakesijoitukisssa tämän takia, vaikka markkinat nousivat koko ajan. Kryptot ovat mielestäni ääriesimerkki tästä. Kryptoissa tämä ylikorostuu, koska mielestäni kaikki ovat sitä mieltä, että heidän valitsemallaan kryptolla on paras teknologia, paras ekosysteemi, paras (insert trenditermi tähän) ja rinnastan kryptosijoittamisen enemmän uskonlahkoon kuin sijoittamiseen.

    Sain itsekin kokea tämän Bitcoin-bashaus artikkelini jälkeen. Ks.https://omavaraisuushaaste.com/kannattaako-bitcoiniin-sijoittaa-ei/ ja kommenttikenttä täyttyi täydestä ryöpytyksestä itseäni kohtaan, vaikka mielestäni argumentoin hyvin, miksi kryptot ovat yliarvostettuja. Yhtään järkevää argumenttia en mielestäni saanut kommentteihin, mutta paljon ihmisiä sain vihaiseksi. Ja ainakin tähän mennessä kaikki on edennyt juuri niin kuin kirjoituksessani totesin asioiden menevän.

    Jään innolla seuraamaan matkaasi myös tulevaisuudessa ja toivon, että ajoituksesi onnistuvat jatkossa vieläkin paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoristorataahan tämä on todellakin ollut... niin kurssien, kuin myös tunteiden osalta! Kuten tekstissä yritin kertoa, niin osakkemarrkinoiden laskut eivät minua pelota ja luulisin että jos salkkuni olisi yhtä pahasti miinuksella kuin se nyt tänä vuonna on (-52%), mutta se sisältäisi pelkästään normaaleita passiivisia osakeindeksisijoituksia, niin olisin todennäköisesti riemuissani ja innoissani sijoittamassa lisää velkavipua hyödyntäen... Mutta nyt kun salkun sisältö on täysin spekulatiivinen, niin tilanne on tietenkin eri, eikä luotto tulevaisuuteen ole niin vahva.

      Se on täysin totta, että riskiä on kyettävä ottamaan, mutta se on tehtävä järkevästi. Meidän ikäisten on mielestäni järkevää olla 100% painolla osakkeissa, eikä korkosijoitusksia pahemmin kannata miettiä. Riskiä on siis otettava, mutta hallitusti ja järkevästi... ei niin kuin minä olen tehnyt!

      Kryptot on mielenkiintoinen "omaisuusluokka", jonka oikeaa arvoa ei voi oikein mitenkään fiksusti laskea. Kehitetyt innovaatiot ovat mielenkiintoisia ja avaavat paljon erilaisia mahdollisuuksia niin yrityksille, kuin myös yksittäisille ihmisille. Tämä on kuitenkin alkuvaiheessa olevaa teknologiaa, eikä se ole vielä käyttökelpoista suuressa kontekstissa. Bitcoinista sijoituskohteena en ole ikinä kiinnostunut, enkä näe sille kovin valoisaa tulevaisuutta, vaikka kunnioitan sitä alan pioneerinä. Mikä minua IOTA:ssa kiehtoo on se, että koen ymmärtäväni ainakin osittain sen antamat mahdollisuudet IOT-teknologiassa ja tulevaisuuden teollisuudessa (indrustry 4.0). Näen siis IOTA:n projektinä äärimmäisen mielenkiintoisena ja lupaavana, etenkin kun kansainväliset suuryhtiöt (mm. Fujitsu, Volkswagen, Pöyry yms.) tekevät heidän kanssaan yhteistyötä ja pyrkivät kehittämään omia tuotteitaan siten, että ne käyttäisivät IOTA:n teknologiaa hyödyksi tulevaisuudessa. Se että miten tämä kaikki vaikuttaa IOTA:n kryptovaluutan (MIOTA) arvostukseen, on täysin arvailujen varassa. Mikäli aihe saa julkisuutta ja markkinoille julkistettaisiin toimivia sovellutuksia, niin oletettavaa olisi ainakin hetkellinen hype ja nousu myös tokenin hinnassa. Suhtaudun tähän mielessäni siis hieman kuten startup-sijoitukseen, jolla on lupaava alku, idea ja tiimi, mutta tulevaisuus on täysin sumun peitossa.

      Poista