lauantai 18. maaliskuuta 2017

Markkinapohdintoja tilanteestani: Greed vs. Fear

Ajatukseni ovat olleet jo pidemmän aikaa ristiriitaiset, joten ajattelin koittaa saada niihin hieman selkeyttä tämän tekstin avulla...

Markkinat ovat sekavassa tilanteessa mm. massiivisen keskuspankkielvytyksen, negatiivisten korkojen, kasvavien julkistentalouksien velkataakkojen ja monien muiden asioiden vuoksi.

Kysymys kuuluukin: Miten tilanne tulisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla?


Ensinnäkin haluan pysyä mahdollisimman kaukana Yhdysvaltalaisista osakkeista, koska niiden tuotto-odotus on hyvin alhainen nykyisillä arvostustasoilla (CAPE lähes 30). Historiaan katsomalla voidaan myös havaita, että osakemarkkinoiden noususyklit ovat olleet kestoltaan lyhyempiä kuin mitä nyt vallalla oleva noususykli on kestänyt. En myöskään näe reaalitalouden olevan läheskään niin vahva, kuin mitä tuollaiset arvostuskertoimet antavat ymmärtää. Mielestäni markkinat on ajettu sekaisin poliittisten toimijoiden johtaman markkinamanipulaation seurauksena. Toisin sanoen koen merkittävän kurssiromahduksen riskin olevan suuri ja Shillerin p/e:llä lasketun tuotto-odotuksen olevan pieni. Tämä ei siis lupaa hyvää riski vs. tuotto näkökulmasta. On kuitenkin huomioitava etten missään nimessä halua shortata osakkeita, koska markkinat voivat aivan hyvin jatkaa nousuaan vielä pitkän aikaa. En kuitenkaan hyväksy perustelua sijoittaa osakkeisiin pelkästään sen vuoksi, että koroista ei ole saatavissa tuottoa... joten korvataan se osinkotulolla ja altistutaan parin prosentin osinkotuoton vuoksi useiden kymmenien prosenttien kurssilaskun riskille.

Muualta päin maailmaa on löydettävissä reilusti huokeammin arvostettuja osakemarkkinoita, joille sijoittamista voidaan pitää hieman järkevämpänä ja perustellumpana. Erityisesti kehittyvistä talouksista on mahdollista löytää halpoja osakemarkkinoita, jotka eivät välttämättä korreloi kovinkaan vahvasti länsimarkkinoiden tahdissa. Useat kehittyvien maiden osakemarkkinat ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa raaka-aideiden hintoihin ja dollarin arvoon. Näille markkinoille liittyy myös monia muita riskejä.

Vaikka useiden länsimaiden osakemarkkinat ovatkin Yhdysvaltoja halvempia (ei kuitenkaan halpoja!), niin en koe niitä nykytilanteessa houkuttelevana sijoitusvaihtoehtona. Globaalissa maailmassa pörssiromahdus Yhdyvalloissa aiheuttaa lähes varmasti kurssilaskua myös Euroopan pörsseissä.

Alhaisen korkotason vuoksi, myös korkosijoitukset ovat pois pelipöydältä.

Kiinteistösijoituksetkaan (Globaalisti tarkastellen) eivät vaikuta houkuttelevilta pitkään nousseen hintatason ja Yhdysvalloista alkaneen korkojen nousun myötä.

Raaka-aineet olen kuitenkin kokenut houkuttelevana sijoituskohteena. Noin vuosi sitten ne kokivat ainakin tähänastisen pohjakosketuksensa usean vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Erityisen kiinnostavina näen arvometallit alhaisen hintatason ja mahdollisesti lähivuosina tulevan talouskriisin myötä turvasatama -roolisa takia. Toinen mielenkiintoni herättänyt raaka-aine on uraani, jonka hinta on laskenut niin alhaisille tasoille, että maailmassa ei ole yhtään uraanintuottajaa, joka kykenisi terveeseen liiketoimintaan nykyisellä spot-markkinahinnalla. Tämän lisäksi ydinvoimaloita tullaan maailmalla rakentamaan yhä kiihtyvämpään tahtiin, eli kysynnän odotetaan kasvavan, vaikka Euroopassa ja Japanissa suunta ei ole ollutkaan aivan sen suuntaista. Mielestäni ydinvoima on kuitenkin tällä hetkellä tehokkain ja varmin keino tuottaa energiaa hiilidioksiidi neutraalisti ja jos katsomme Kiinan saastepilviä, niin tälle on akuutti tarve. En myöskään ymmärrä Saksan päätöstä luopua ydinenergiasta, kun ottaa huomioon että käytännössä suurin osa tuosta energiasta on jouduttu korvaamaan kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kannatan toki Ydivoimasta luopumista tulevaisuudessa, mutta ennen sitä on kehitettävä kilpailukykyistä ja ympäristöystävällistä teknologiaa korvaamaan tuon energian tarpeen.

Tämän tyyppinen näkemys minulla on ollutkin, jo reilusti yli vuoden ajan, jonka perusteella luovuin osakeindeksisijotuksistani vuonna 2015 ja ostin tilalle raaka-aineiden hinnan noususta hyötyvien kaivosyhtiöiden osakkeita.

Pitkän aikavälin tavoitteeni on rakentaa ETF:ien avulla laajasti hajautettu osakesalkku, jonka osinkovirta takaisi minulle taloudellisen riippumattomuuden. Tämän lisäksi haluan myös täysin velattomaksi. Suunnitelmanani onkin rakentaa seuraavan pörssiromahduksen aikana tälläinen salkku. Sijoitusteni nykyarvosta laskettuna saisin 4% vuosituotolla (4%-rule) kuukaudessa 730€, joka on verojen jälkeen 511€. Minun kuukausimenoni ovat noin 1000€ ja asuntolainan lyhennysosa 400€. Eli jos onnistuisin verotus huomioiden kaksinkertaistamaan salkkuni arvon ja maksamaan asuntolainani (132K€) pois, niin olisin tuolloin jo taloudellisesti riippumaton nykyisellä kulutustasollani mitattuna! Tämä ei mielestäni ole mitenkään epärealistinen mahdollisuus, koska pienten kaivosyhtiöiden osakekurssit voivat moninkertaistua alle kuukaudessa. Toki salkkuni on myös äärimmäisen riskinen ja reilusti riskisempi kuin S&P500 indeksi, mutta riski-tuotto suhde on mielestäni parinvuoden tähtäimellä tarkasteltuna huomattavasti houkuttelevampi.

Mitä olen viimeaikoina miettinyt kovasti on miten käytän kuukausittaisen palkasta jäävän ylijäämäni (n.1000€/kk), jonka olen tähän asti sijoittanut osakkeisiin. Mielessäni pyörii kolme kilpailevaa vaihtoehtoa, joissa on kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa:
1.) Mieleni tekisi jatkaa sijoittamista pieniten kaivosyhtiöiden osakkeisiin
2.) Mieleni tekisi kasvattaa reilun kokoinen käteispositio, jolla varautua pörssiromahdukseen
3.) Mieleni tekisi maksaa mahdollisimman nopeasti asuntolainaa pois

Tavoitteeni kannalta paras vaihtoehto olisi tietenkin onnistuessaan vaihtoehto 1, mutta toisaalta olisi hyvinkin järkevää nykyisen äärimmäisen korkean riskitason laskemiseksi keskittyä vaihtoehtoihin 2 ja 3.

Mikäli kasvattaisin käteispositiota, niin kaikki vaihtoehdot pysyisivät avoimina ja pystyisin paremmin hallinnoimaan riskejä ja eteen tulevia mahdollisuuksia. Toisaalta 1000 eurolla kuukaudessa en prosentuaalisesti kovinkaan suurta käteispainoa kykene kasvattamaan verrattuna yli 200K€:n sijoitussalkkuuni. Itselleni on myös hyvin vaikeaa pitää käteistä rahaa tilillä, kun mieli alkaa saldon kasvaessa heti etsimään uusia sijoituskohteita. Käteiselle on myös liki mahdotonta saada alhaisen riskin korkotuottoa joka päihittäisi inflaation, mutta sillä ei toki käytännössä ole nyt merkitystä.

Asuntolainan ylimääräinen lyhentäminen laskisi riskiä velkataakan pienentyessä (kokonaisvarallisuudesta nyt velkaa 35%) ja parantaisi kuukausittaista kassavirtaani, kun korkomenot lakisivat ja minimilyhennyksen määrä pienentyisi (kiinteä laina-aika). Toisaalta noita rahoja ei voi enää myöhemmin hyödyntää mahdollisen pörssiromahduksen tarjoamiin ostopaikkoihin. Mikäli haluaisin maksaa asuntolainani mahdollisimman nopeasti kokonaan pois, niin nykyisillä menoilla/tuloillani se kestäisi noin 7 vuotta, nykyisen 24 vuoden maksusuunnitelman sijasta. Puhtaan matemaattisesti laskien asuntolainan lyhtentäminen ei ole järkevää, kun lainan kokonaiskorko on tällä-hetkellä 0,85% ja tilastokeskuksen mukaan inflaatio on noin 1% luokkaa.. Tästä perspektiivistä katsoen mieli tekisi ottaa lyhennysvapaata =D, ei suinkaan tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Euroopassa korkojen ei odoteta vielä lähivuosina nousevan ja mahdollisen nousun toteutuessaan olevan varovaista. (Toisaalta "asijantuntijat" odottivat korkojen lähtevän nousuun jo vuosia sitten, mutta ne tippuivatkin nollaan ja sitten jopa negatiivisiksi - eli käyköhän nyt samoin ja korot päin vastoin odotuksia ponnahtaisivatkin nopeasti ylös?). Vaikka henkisesti velkataakan pienentyminen olisikin mukavaa, niin ehkä siihen ei tällä hetkellä kannata panostaa, vaan keskittyä varallisuuden rakentamiseen. Varsinkin kun minulla on taloudessani pelivaraa ja asuntolainani koron moninkertaistuessaankaan en olisi ongelmissa.

Jospa siis maksaisin ainoastaan asuntolainan normaalit lyhennykset ja pyrkisin edelleenkin vain ostamaan kaivosyhtiöiden osakkeita romahduspäivinä, sekä muutoin keräämään käteistä mikäli houkuttelevia sijoituskohteita ei ole sopivaan hintaan tarjolla... ja kai sitä ihan aikuisten oikeasti pitää löytyä sen verran kurinalaisuutta, että saa edes hieman käteistä pysymäänkin siellä sivussa pidemmänkin aikaa odottamassa. Asetetaan tavoitteeksi vaikka 5000 euroa vuoden loppuun mennessä... tuolla summalla voi ainakin varautua veromätkyihin vuodenvaihteessa, jos muuten ei ole tuolloin ylimääräistä rahaa ruokkia verokarhua. Lisäksi täytyisi varmaan ottaa tavoitteeksi vähentää sijoitusten seurantaa kesän ajaksi ja keskittyä johonkin aivan muuhun, mutta se saattaa olla vieläkin vaikeampaa kuin käteisen kerääminen, mutta tavoitteet on hyvä asettaa korkealle!

Aurinkoista kevättä! 

6 kommenttia:

  1. Oletko miettinyt Norwegian Bankia vaihtoehtona? Itse olen sinne kerryttänyt jonkinlaista käteispositiota. Maksavat 1,75% korkoa talletukselle, eli ainakin tuon asuntolainan lyhentämisen voittaa. Tilin luominen oli todella helppoa. Viitisen minuuttia aikaa ja verkkopankkitunnukset riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuota aina välillä tullut hieman mietittyä. Korko on kieltämättä nykyisessä korkoympäristössä hyvä ja mahdollistaa ehkä jopa pieniä abitraasimahdollisuuksia, jos saa alhaisemmalla hinnalla lainaa.

      Miksi en ole tiliä ainakaan vielä avannut on se, että minulla on jo asiakkuukksia niin monessa eri paikassa ja eri tilejä enemmän kuin käsissä on sormia, joten en haluaisi niitä turhaan enää lisäillä. Kynnys rahojen jemmaamiseen on myös ehkä hieman korkeampi ulkomaille ja takaraivossa mietityttää myös 10 vuoden takaiset korkotarjoukset Islantilaispankeilta, jotka myös lupasivat reilusti parempia tuottoja, mitä muut pankit. Tuollainen reilusti muita kilpailijoita parempi korko nostaa äkkiä ainakin itselläni epäilyksiä. Toisaalta tuo kuuluu Norjalaisen talletussuojan piiriin ja Norja nyt muutenkin on melko vakaa ja luotettava maa. Nopealla googlauksellakaan ei pahemmin moitteita pankkia kohtaan löydy.

      Mikäli tallettaisin nyt 10 000 euroa, niin tuotto olisi vuoden päästä pääomaverojen jälkeen 122,5€. Eli ei se nyt kuitenkaan mitään omaa taloutta mullistavia summia euroissa tuota ja on paria päivää epälikvidimpi kuin oman pankin tili, mutta kyllähän nuo 10 tai 100 euron setelitkin hyvä korvaus on muutaman minuutin vaivannäöstä ja lähes riskittömästä rahojen makuuttamisesta.

      Mutta tuo asuntolainan pois maksamiseen vertaaminen on kyllä hyvä pointti ja siinä perspektiivissä näen tuossa kyllä hyvinkin paljon järkeä. Varsinkin jos tuo 1,75% tuotto ei ole mikään lyhyen ajan mainostemppu ja Norwegian Bankin toiminta on muutenkin tervettä, sekä asuntolainani korko pysyisi vielä useamman vuoden alhaalla.

      Täytyy vielä miettiä asiaa... tai no mitäpä sitä enää jahkailemaan, avataan nyt se tili niin päästään tässäkin asiassa eteen päin! Eihän tuota ole tullut kun puolisen vuotta emmittyä.

      Kiitos potkimisesta liikkeelle!

      Poista
    2. Hienoa jos sain potkittua eteenpäin! :) Itellä oli vähän sama homma, että en viittiny perustaa tiliä kun oli monta eri tiliä jo ennestään. Mutta kun kuulin veljeltä, että sinne ei edes tule omaa tiliä niin tein lopulta. Kirjaudutaan toisen pankin verkkopankkitunnuksilla vaan sisään. Tosiaan 200 000 euroon asti talletussuoja turvaa eli ei siinä mielessä oo sen riskisempi kuin muukaan pankkitili.

      Poista
  2. Pe-luvulla voi pyyhkia pyllya. Se on taysin hyodyton mita olen jo pitkaan toitottanut. Price to cashflow on se ainoa oikea tapa mitata arvostusta. Se ei nayta niin korkealta mutta kallis sekin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen osittain samaa mieltä tästä. Rahaneuvos ei kuitenkaan puhunut P/E-luvusta vaan Shillerin P/E:stä, jossa on jo vähän enemmän järkeä. Yksittäisellä hetkellähän P/E voi olla mitä sattuu, mutta kausitasoitettuna se antaa jo jotain osviittaa kurssitasoista. Lisäksi price/cash flow -lukua ei ole niin helposti saatavilla, jos eri markkinoiden keskiarvoista puhutaan. Yksittäisille firmoille löytyy paremmin. Vielä P/E-luvusta sen verran, että sen sijasta voisi käyttää myös EV/EBITDA-lukua. Sitäkään ei tosin ole saatavilla helposti. Jos muuten on heittää linkkiä, mistä löytyisi eri markkinoilta keskiarvoja P/CF-luvusta, niin linkkaappa!

      Poista
    2. Yksittäisien tunnuslukujen käyttö ei tietenkään yksinään ole kovinkaan hyödyllistä. Jos puhutaan normaalista p/e luvusta, niin se on toki melko hyödytön tunnusluku yksinään, erityisesti jos puhutaan yksittäisestä osakkeesta (varsinkin syklisissä osakkeissa).

      Tarkasteltaessa kokonaisia markkinoita Shillerin p/e (CAPE) on mielestäni kuitenkin hyvä apuväline osakkeiden tuotto-odotuksia mitattaessa reilun 10 vuoden aikajänteellä ja jonkinlainen riskimittari mahdollisen pörssiromahduksen suuruudesta. Eri markkinat eivät toki ole täysin vertailukelpoisia tuijotettaessa pelkästään Shillerin p/e:tä. On huomioitava että eri osakemarkkinat ovat historiallisestikkin arvostettu hyvin erilaisilla arvostuskertoimilla toisiinsa nähden: esim. Venäjä vs. USA.
      Mutta jos katsotaan esimerkiksi S&P500 historiaa, niin nykyistä korkeammat arvostuskertoimet Shillerin p/e:llä mitattuna ovat olleet ainoastaan 1929 ja 2000-lukujen kuplissa. Enkä näe että nykyistä arvostustaso pystyisi juurikaan laskemaan yritysten tulosten (e) nousun seurauksena. Toisaalta täytyy sanoa etten näe S&P500 indeksissä kuitenkaan vuosien 1929 ja 2000 kokoista kuplaa, mutta hyvin kalliita osakkeet silti ovat.

      Tuossa hieman tutkimustietoa CAPEn käytöstä:
      PREDICTING STOCK MARKET RETURNS USING THE SHILLER CAPE

      ja eri osakemarkkinoiden arvostustasoja vuodenvaiheen aikaan:
      Global Overview of Fundamental Valuation Ratios

      Poista