torstai 17. toukokuuta 2012

Indeksoinnin hahmottelua

Nyt on tiiviisti tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla uuden strategian mukaista salkkua voisi lähteä rakentamaan. Suomalaiselle sijoittajalle en juuri valinnanvaraa löytänyt, joten siinä mielessä intstrumenttien valinta oli helppoa. Pääpainon annoin kasvuosuus - ja suoralle osakeomistusvaatimukselle (tosin tässä tein kaksi kompromissiä), joka näkyy negatiivisesti hallinnointikuluissa ja spreadissa, sekä ETF:ien koossa. Käyn kauppaa Nordnetin kautta, joten ainoa mahdollisuus ostaa ko. ETF:iä on Saksan pörssistä, jossa spread on  valitettavasti suurempi verrattuna esimerkiksi Lontooseen. Hyvä puoli Saksassa on kuitenkin kaupankäynti euroissa, joten vältyn valuutan vaihdon aiheuttamilta kustannuksilta ja valuuttariskiltä varojen ollessa käteisenä.

iSharesilta löytyy osingot uudelleen sijoittava ETF kaikille perinteisille markkinoille (USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat, Japani), joten globaalisti hajautetun salkun rakentaminen onnistuu pääpiirteissään hyvin. Ongelmia ilmenee kuitenkin varsin nopeasti, jos ei ole tyytyväinen kyseisten ETF:ien allokaatioon. Itse haluan ottaa esimerkiksi hieman enemmän kantaa Venäjän puolesta, joka kehittyvien markkinoiden ETF:ssä on vain 6% painotuksella. Samanlaiseen ongelmaan törmään Euroopassa, jossa Iso-Britania on mielestäni yli edustettu, kun taas Saksa on omaan makuuni alipainossa. Jotkin markkinat jäävät myös korin ulkopuolelle kokonaan, kuten Kanada, Australia ja Lähi-itä. Kanadaan ja Austraaliaan iSharesilta tosin löytyy omat kasvuosuus ETF:ät ja Lähi-itäänkin osingot jakava ETF, mutta pienehköä salkkua hallinnoivan yksityissijoittajan taitaa olla turha alkaa hienosäätämään maantieteellistä allokaatiota liian tarkasti. Venäjän haluan kuitenkin suurempaan rooliin, joten olen suunnitellut ottavani salkkuuni iSharesin swap pohjaisen (1. kompromissi) kasvuosuus ETF:n. Pidän myös kehittyvien markkinoiden small cap -indeksiä ostamisen arvoisena, vaikka tiedostan sen jakavan osinkoja (2. kompromissi).



2 kommenttia:

  1. Näyttää hyvin hajautetulta allokaatiolta. Itseäni tosin hieman hämää Euroopan paino joka on 25%, sillä länsi-Eurooppaa odottaa hyvässäkin tapauksessa menetetty vuosikymmen. Tämän lisäksi häiritsee jonkin verran kehittyvien markkinoiden indeksirahastojen kulut, mutta todennäköisesti kehittyville markkinoille ei kovin paljoa pienemmillä kuluilla voi Suomesta sijoittaa.

    VastaaPoista
  2. Yllä oleva allokaatio on tosiaan vielä vain hahmotelma, eikä sen tekemisessä ole käytetty mitään perusteltavissa olevia analyysejä tai tunnuslukuja (esim. bkt). Eurooppan paino on kieltämättä aika iso, varsinkin kun huomioi vielä Suomen, niin painoarvo ei ole Yhdysvaltoihin verrattuna kuin 5%-yksikköä alhaisempi. Hmm... täytyy vielä hienosäätää.
    Osaako joku antaa lukuvinkkejä maantieteellisen allokaation muodostamiseen? Itse en ole meinaan paljoa pohdiskelua sen suhteen löytänyt.

    Tämän kirjoituksen pääpaino on kuitenkin lähinnä sijoitusinstrumenteissa. Kuten tekstissä mainistin kulut ovat isohkot, mutta acc tuotteiden tarjonta on vielä valitettavan vähäistä ja kilpailu pientä. Lyhyen laskutoimituksen jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kasvurahastosta kannattaa maksaa "reilustikkin" enemmän.

    Otetaan esimerkki:
    - Rahasto A sijoittaa osingot uudelleen ja TER on 0,96 %
    - Rahasto B jakaa osingot sijoittajille ja TER on 0,06 %
    - Osinkotuotto on 3% vuodessa
    - Sijoitettava summa on 50 000 €

    ERÄ 1.
    A-rahastoon sijoittanut joutuu maksamaan huimat 480 euroa hallinnointikuluja vuodessa, kun
    B-rahastoon sijoittanut maksaa vain 30 euroa. B voittaa ensimmäisen erän 450 eurolla.

    ERÄ 2.
    A ei maksa veroja ollenkaan, kun B menettää valtiolle 450 euroa.

    Näin ollen tilanne on tasan 1-1

    PÄÄTELMÄ: Teoriassa tässä tapauksessa osingot uudelleen sijoittavasta rahastosta kannattaa maksaa enintään 0,90 %-yksikköä enemmän. Sijoittaja saa kuitenkin tiettyä hyötyä osinkojen ulos maksusta esimerkiksi salkun tasapainotuksen vuoksi, joten käytännössä aivan noin suurta lisämaksua ei kannata kasvurahastosta maksaa. Tässä on huomioitava muuttujat kuten osingonmaksun suuruus, hallinnointikulut (myös piilokulut), kaupankäyntikulut ja spread.

    VastaaPoista